1. Tarkoittaako Marxin oppi luokista vain työväenluokkaa ja kapitalisteja, vai onko hänen mukaansa kapitalismissa muitakin luokkia vai ovatko muut ihmisjoukot vain rymiä tai kerroksia?
2. Mitä yksinkertaisesti sanottuna rahan fetissiluonne oikein tarkoittaa?
2. Mitä yksinkertaisesti sanottuna rahan fetissiluonne oikein tarkoittaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"1. Tarkoittaako Marxin oppi luokista vain työväenluokkaa ja kapitalisteja, vai onko hänen mukaansa kapitalismissa muitakin luokkia vai ovatko muut ihmisjoukot vain rymiä tai kerroksia? "
Ei tarkoita. Työväenluokka ja kapitalistit, suurporvaristo jne. ovat kapitalismin pääluokkia, mutta muitakin luokkia kapitalismista löytyy. Marxin kohdalta voisi mainita, että esimerkiksi kun Marx luonnehti Louis Bonaparten ajan luokkataistelua Ranskassa, Marx otti käyttöön mm. väli- ja keskiluokan käsitteet. Saattoi olla aikaisemminkin. Väliluokalla Marx luonnehti tuolloin pikkuporvaristoa ja keskiluokalla teollisuus- ja kauppaporvaristoa. Itse olen nykyistä porvaristoa määritellyt tällä palstalla Leninin luokkamääritelmän kautta mm. täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/6754143 ja työväenluokkaa mm. täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/6683415
Palataan tuohon kakkoskysymykseesi myöhemmin, nyt pitää mennä duuniin.
Jos ihmisiä haluaa luokittaa niin fiksut ja tollerot on sopiova luokitus tai laiskat ja ahkerat. Kukaan ei ole tuomittu köyhäksi tai rikkaaksi vaan poma käytös ratkaisee.
Nythän on hyvä kokeilla YLE:n varakkuuslaskurilla mihin ryhmään kuuluu ja tulette huomaamaan kuten minäkin, että vielä eläkeläisenä olen suurimmassa osassa Euroopan maita parhaassa kymmenistössä ja muutamassa yhtä alempana joskin osin elinkustannusvertailu laskee pykälällä parissa maassa. Huonoiten taisi mennä Luxenburgissa. Aika hyvin meillä kuitenkin on joten valituksen voisi lopettaa!
Marxin ja Leninin voi unohtaa, pojat ovat jo siellä minne meistä useimmat joutuvat eli alakerran lämmitysosastolla, ajat ovat muuttuneet eivätkä nuo pellet mitään ikuisia viisauksia lausuneet.
Työläisiähän me kaikki olemme, nykyisiä, entisiä tai tulevia, vain tehtävät vaihtelevat sen mukaan mitä kukakin haluaa valita.
"Jos ihmisiä haluaa luokittaa niin fiksut ja tollerot on sopiova luokitus tai laiskat ja ahkerat. Kukaan ei ole tuomittu köyhäksi tai rikkaaksi vaan poma käytös ratkaisee."
Ihmisiä voi luokittaa tietysti millä perusteilla lystää, mutta yhteiskuntaluokkien tieteelliset luokkakriteerit määräytyvät ennen kaikkea näiden Leninin kehittämien kriteerien perusteella:
1. Mikä on suhde tuotantovälineisiin (Oleellisinta on se, mikä on suhde tuotantovälineiden omistamiseen. Tämä on tärkein kriteeri, muut kriteerit ovat sen johdannaisia.)
2. Mikä on paikka yhteiskunnallisessa tuotannossa.
3. Mikä asema on tuotannon organisaatiossa.
4. Mikä on osuus yhteiskunnallisesta varallisuudesta.
"Nythän on hyvä kokeilla YLE:n varakkuuslaskurilla mihin ryhmään kuuluu ja tulette huomaamaan kuten minäkin, että vielä eläkeläisenä olen suurimmassa osassa Euroopan maita parhaassa kymmenistössä ja muutamassa yhtä alempana joskin osin elinkustannusvertailu laskee pykälällä parissa maassa. Huonoiten taisi mennä Luxenburgissa. Aika hyvin meillä kuitenkin on joten valituksen voisi lopettaa!"
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vieläkin määrätyiltä osin kansainvälisestikkin kohtuullinen taso, vaikka nykyinen hallitus taas sosiaali- ja terveysmenoja suruttomasti leikkaa, sekä suomalaisen työläisen palkkataso, eivät ole itsestään selvyyksiä. Ne ovat pohjimmiltaan kotimaisen ay-liikkeen sekä työväenpuolueiden enemmän tai vähemmän verhoutuneen luokkataistelun ansiota. Ja on syytä muistaa, ettei kapitalismissa ole työväenluokalla pysyviä etuja.
"Marxin ja Leninin voi unohtaa, pojat ovat jo siellä minne meistä useimmat joutuvat eli alakerran lämmitysosastolla, ajat ovat muuttuneet eivätkä nuo pellet mitään ikuisia viisauksia lausuneet."
Kysymys on lyhykäisyydessään siitä, että jos suomalainen työväenliike mainitsemasi herrat luokkaoppeineen unohtaa, josta todella huolestuttavia merkkejä on havaittavissa, vauhdittavat hekin meillä ja osaltaan globaalia yhteiskunnallistakin kehitystä riistokapitalismista barbariaan. Mutta jos vastavoimaa em. kehitykselle halutaan, se löytyy johdonmukaisesta luokkataistelusta. Näin se vaan kuule on.
"Työläisiähän me kaikki olemme, nykyisiä, entisiä tai tulevia, vain tehtävät vaihtelevat sen mukaan mitä kukakin haluaa valita."
Näinkin voit toki taivastella, kuten tapaasi kuuluu, mutta sillä taivastelulla ei selitetä esim. kapitalismin yhteiskunnallisesta luokkajaosta yhtään mitään.
"Ihmisiä voi luokittaa tietysti millä perusteilla lystää, mutta yhteiskuntaluokkien tieteelliset luokkakriteerit määräytyvät ennen kaikkea näiden Leninin kehittämien kriteerien perusteella: "
Mitä ihmettä, eikö sinulle marxin luokat kelpaa?
Oliko marx väärässä myös luokkien määrittelynsä kanssa?
Mahtoikohan marx olla aikuisten oikeasti oikeassa missään asiassa.
.....................
"Mahtoikohan marx olla aikuisten oikeasti oikeassa missään asiassa."
Pitäisi sanoa, että kukaan ei ole kaikkitietävä, ei Marxkaan. Hän ei edes pyrkinyt sellaiseen, koska tiesi sen mahdottomaksi.
Minäkin käytään sanaa "porvari" kahdessa mielessä tai kolmessakin.
- Feodaaliajalta käsityöläiset, kauppiaat, nousevat manufaktuurien omistajat. Kolmas sääty kastijaossa.
- Poliittisesti kapitalismin ihanneyhteiskunnan puolustajista.
- Taloudellisesti porvaristona, kapitalistiluokkana, tuotantovälineiden omistajina.
Se voi synnyttää harhaa silti vaikka olettaa lukijan ymmärtävän sanan käsitteen asiayhteydestä.
Setäkertoo... n selostus on selventävä. Lähtökohta on asema tuotannossa ja millä keinoin kukin ryhmä saa tulonsa ja sen mukana taloudellinen ja poliittinen asema.
Suomenkin tilastoissa ihmisiä jaetaan tulojen perusteella sosiaalisiin ryhmiin, usein viiteen tai kymmeneen. Se kuvastaa jotain ja antaa tietoa eriarvoisuudesta.
Alimmassa ryhmässä ei voi olla yhtään kapitalistia (koroilla eläjää). Se on pelin henki. Kapitalismin perusta on tuhansien työläisten uurastus äveriään kapitalistin synnyttämiseksi.
Sosiaaliset ryhmät tulojen mukaan eivät kerro omistamisesta mitään. Omistustaulukkojakin on olemassa. Muun muassa, että 2 % väestöstä omistaa puolet maan kansallisrikkaudesta tms.
Suomessa kapitalismi on nujertanut (pakkoluovuttanut) talonpojat oman (+perheenjäsentensä) työnsä hallitsemana pienomistajaluokkana. Se tapahtui pääosin 1960 lähtien ja prosessi alkaa olla lopuillaan. Viimeisten pientilojen, esim. alle 30 lehmää, kellot kumajaa ja tilalle on astunut koneellistettu kapitalistinen maatalous.