Näitä historiallisia kaupunginosia, joita kutsutaan vanhoiksi kaupugeiksi, löytyy kaikista baltian maista ja ruotsista, miksi ei Suomesta?
Näissä kaupungeissa näkyy vauraus 1600 - 1800 lukujen rakennuksissa, kaupungit olivat taiteen, kauppaporvareiden ja kulttuurin kehtoja. Suomessa saman ajan kaupungit olivat slummimaista puuröttelöä täynnä. Olivatko suomalaiset niin paljon muita huonompia kauppamiehiä, että kaupungit eivät kasvaneet ja vaurastuneet, vaikka vientituotteita oli enemmän, kuin monissa muissa maissa?
Suurin syy taitaa löytyä silloisesta Ruotsin vallasta, joka salli vain kahdelle suomalaiselle kaupungille oikeudet lähettää laivoja merille ja ottaa niitä vastaan. Lisäksi verotus oli ankaraa, miesottoja sotiin, sisämaan suomalaisia rasitti lisäksi maaorjuus kartanoiden vallan alla, lisäksi kartanot veivät parhaat viljelymaat eteläisestä Suomesta.
Ruotsin valta on koitunut sotineen suomalaisten kiroukseksi ja tuonut vuosisataisen köyhyyden. Asutus täällä on vanhaa, löytöjä pronssikaudeltakin on paljon, ruotsalainen valta pidätteli suomen kehitystä ja imi kaiken vaurauden, kuin miessukupolvetkin sotiinsa.
Näissä kaupungeissa näkyy vauraus 1600 - 1800 lukujen rakennuksissa, kaupungit olivat taiteen, kauppaporvareiden ja kulttuurin kehtoja. Suomessa saman ajan kaupungit olivat slummimaista puuröttelöä täynnä. Olivatko suomalaiset niin paljon muita huonompia kauppamiehiä, että kaupungit eivät kasvaneet ja vaurastuneet, vaikka vientituotteita oli enemmän, kuin monissa muissa maissa?
Suurin syy taitaa löytyä silloisesta Ruotsin vallasta, joka salli vain kahdelle suomalaiselle kaupungille oikeudet lähettää laivoja merille ja ottaa niitä vastaan. Lisäksi verotus oli ankaraa, miesottoja sotiin, sisämaan suomalaisia rasitti lisäksi maaorjuus kartanoiden vallan alla, lisäksi kartanot veivät parhaat viljelymaat eteläisestä Suomesta.
Ruotsin valta on koitunut sotineen suomalaisten kiroukseksi ja tuonut vuosisataisen köyhyyden. Asutus täällä on vanhaa, löytöjä pronssikaudeltakin on paljon, ruotsalainen valta pidätteli suomen kehitystä ja imi kaiken vaurauden, kuin miessukupolvetkin sotiinsa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ilmentää noinkin.
"Suurin syy taitaa löytyä silloisesta Ruotsin vallasta, joka salli vain kahdelle suomalaiselle kaupungille oikeudet lähettää laivoja merille ja ottaa niitä vastaan. Lisäksi verotus oli ankaraa, miesottoja sotiin, sisämaan suomalaisia rasitti lisäksi maaorjuus kartanoiden vallan alla, lisäksi kartanot veivät parhaat viljelymaat eteläisestä Suomesta."
Aivan samalla tavalla tapulioikeuksia myönnettiin koko maassa vain tietyille kaupungeille.
Maaorjuutta ei Suomessa ollut.
Koettakaa edes hieman perehtyä historiaan. Tulee valehteluunkin edes jotain uskottavuutta. Pelkkä yritys ei riitä.
Paljonko RKP:n toimisto maksaa sinulle, että päivystät palstaa ja oksennat muutamassa minuutissa jonkin typerän kommentin, jos historian faktoja pohditaan vähänkin ruotsinvallan ajalta? Sinulla on herkkä kipupiste tällä alueella, olet jotenkin sairas ja sekava.
Tarjoatko hurrivihaa siihenkin syyksi, kun suomalaiset kaupungit, myös pääkaupunki oli rottia vilisevä puuslummi, jotka paloivat muutaman kymmenen vuoden välein ja samaan aikaan asuttiin tukholmassa kuin täysin eri maailmassa.
http://www.google.com/search?q=tukholman vanha kaupunki kuvina&rls=com.microsoft:fi-FI:IE-Address&rlz=1I7NDKB_fiFI512&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=ndayUdjSEuPI4AS9t4CoAw&ved=0CDQQsAQ&biw=1093&bih=462#facrc=_&imgrc=m1ZcO0UjpmwlIM:;2MfTRXPy1M-tvM;http://2.bp.blogspot.com/-cBjrUSO5T4c/T88Muy5pxWI/AAAAAAAAA-Y/hY8zq9hfE_w/s1600/gamlastad.jpg;http://laurealohja.blogspot.com/2012/06/vieraalla-maalla-bisnesmielessa-kevat.html;500;375
kun hurrivihaa pursuavat valeet oiotaan faktoin.
Kaupungit synnytti ennen kaikkea kauppa. Suomi oli vähäväkinen ja vailla luonnonvaroja. Tänne ei juuri käyty kauppaa. Siksi ei syntynyt kauppakaupukejakaan. Ne, mitkä syntyivät, vastasivat paikallisia tarpeita.
Eihän Tukholma ja Tallinnakaan olleet vaikkapa Hampurin ja Lyypekin veroisia.
Slummeja oli Tukholmassakin, vaikka et valheiltasi kykene sitäkään tunnustamaan.
On aivan lapsellista vaatia, että maakuntien pikkukaupungit olisi rakennettu kuten "suurvalta"-Ruotsin pääkaupunki tai vauras hansakaupunki.
Koeta edes hieman perehtyä historiaan. Tulee valehteluun jotain uskottavuutta. Nyt purat hurrivihaasi. Toki se on sallittua, kun et parempaan pysty.
Hurriviha kelpaa sinulle vastaukseksi kaikkeen, salaliittoja, hurrivihaa, kun pas`kat jysähtää housuihisi, sekin on hurrivihan syytä. Koet pelkoa hurrivihasta, se on sinulle näköjään henkilökohtaista, olet siis hurri, eli swedu!
Ikää sinulla on, olet vanhus, käyttämäsi moukkamainen kieli kertoo sen, hurreista puhuttiin joskus muinoisella 70-luvulla.
"kun suomalaiset kaupungit, myös pääkaupunki oli rottia vilisevä puuslummi,"
Suomen pääkaupunki oli Ruotsinvallan aikaan Tukholma. Turku on ollut Suomen pääkaupunki 1809-1812.
harjoittamasi valehtelu. Se ei törkeyksillä parane miksikään.Käypähän selväksi, miten heikolla pohjalla valehtelusi lepää.
Oikea paikka tuolle törylle on joku vihasivusto. Ne on tarkoitettu sinunlaisillesi ja sieltä löydät yhtä tietämättömät henkiystävät.
Suomen silloinen tärkein kaupunki Turku, sittemmin pääkaupunki oli ruotsinvallan jäljiltä niin rähjäinen ja köyhä slummi venäläisten mielestä, että päätettiin perustaa uusi pääkaupunki Helsinkiin.
http://www.jukkajoutsi.com/turku2.jpg
Kehitys lähti välittömästi vauhdilla eteenpäin, kun ruotsista päästiin eroon.
Totta on, ettei Suomessa Viipuria lukuun ottamatta rakennettu laajoja kivitalokaupunginosia ennen 1800-lukua, mutta mikä ihmeen itsetarkoitus sellaiset ovatkaan. Jos varakas porvari halusi asua puutalossa, hänellä oli siihen omat perusteensa. Rahasta tai sen puutteesta valinnassa ei yksin ollut kysymys.
Tukholman ja Tallinnan vanhat kaupungit ovat hansakauppiaiden perustamia ja siksi niissä näkyy kivitalorakentamisena saksalainen rakennusperinne. Kun näyttävä kivitalopohja oli olemassa jo varhain, sen omaksuivat ruotsalaiset ja virolaiset itsekin Hansaliito purkauduttua. Samasta ulkomaalaisvaikutuksesta johtuu, että meillä nimenomaan Viipurin porvareilla oli aiemmin ja yleisemmin kivitaloja kuin muissa Suomen kaupungeissa.
http://futuristfi.customers3.travelize.se/upload/images/Karjala\Kannas\Viipuri - panoraama.jpg
Suomalaisten porvareiden kivitalorakentaminen alkoi 1700-luvun lopulla Kokkolasta ja Pietarsaaresta, joissa oli Suomen ulkomaanviennin painopiste. Monet porvarit niissä olivat rikastuneet terva- ja laivakaupalla. Se houkutteli harkitsemaan suuren kivitalon rakentamista, mutta useimmat jatkoivat näyttävässä puutalossa asumista, eikä kokonaisia kivitalokortteleita syntynyt niihinkään. Ensimmäiset sellaiset syntyivät Helsinkiin sen jälkeen, kun siitä oli tullut Suomen pääkaupunki, mutta vasta teollistuminen loi todellisen tarpeen suurille kivitaloille.
on osittain säilynyt kaikissa viimeistään 1700-luvulla perustetuissa kaupungeissa. Näin on ainakin Turussa, Porvoossa, Raumalla ja varmaan muuallakin.
Niisä on sekä kivi- että puurakennuksia. ON selvää, että tulipalot ja muut tuhot ovat niitä vähentäneet.
Avaaja ei kuitenkaan tiedä historiasta mitään ja esittää siksi aivan perättömiä väitteitä.
Sinun kannattaa aloittaa matkailu Tallinnan vanhasta kaupungista, sieltä voisit edetä Tukholmaan ja vaikka Riikaan. Jos olisit fiksumpi, huomaisit eron 1600 - 1800 lukujen rakennuskannassa Turun, Porvoon ja Rauman suhteessa edellisiin.
Vanha rakennuskanta ei ole Suomessa "säilynyt viimeistään 1700-luvulla rakennetuissa kaupungeissa" Rakenukset olivat tuolloin Suomessa halvalla puusta kyhättyjä, jotka ovat mädänneet ja palaneet.
pääkaupungit ja varakkaat hansakaupungit painivat eri sarjassa pikkukaupunkien kanssa. Lisäksi ne ovat iältään vanhempia.
Aikansa suurkaupunkien vertailu Suomen pikkukaupunkeihin on todiste heikosta historian ja asiantuntemuksesta.
Esimerkiksi vanhassa Porvoossa on runsaasti 1700-luvun ja vanhempiakin kivirakennuksia Tuomiokirkosta alkaen.
Olen käynyt monesti kaikissa noissa kaupungeissa. Höpinästäsi päätellen sinä et.
Eihän täällä ole kukaan tuota eroa rakennuskantojen välillä kieltänytkään, vaan sinulle on yritetty selittää mistä ero johtuu.
Selitetään nyt kuitenkin vielä kerran: Tallinna, Riika ja Tukholma ovat vanhoja hansakaupunkeja, joihin saksalaisperäiset kauppiaat loivat jo keskiajalla runsaan kivitalokannan. Siitä oli sitten 1600-1700-luvuilla virolaisten, latvialaisten ja ruotsalaisten luonnollista jatkaa samaa tyyliä, kun valmis malli oli olemassa. Olisivat matkineet taloihinsa tasakatonkin, jos se olisi ollut saksalaisten aikana muotia.
Tänne Suomeen nuo hansakauppiaat eivät välittäneet asettua. Olisikohan syynä, että suomalaiset olisivat näyttäneet keskisormeaan ja vittúilleet ankarasti sellaiselle, joka olisi rakentanut tänne kivitalon. Varmasti suomalaisten kateellinen suhtautumistapa hillitsi kivitalojen rakentamista myöhempinä vuosisatoina. Kaavoitusmääräykset eivät niiden rakentamista estäneet, eivätkä ruotsalaiset.
kiinni kateudesta, vaan yksinkertaisesti Suomessa ei ollut volyymia riittävälle kaupankäynnille.
Viipurin siirryttyä Venäjälle sinne asettui saksalaisia kauppiaita, jotka rakensivat sen muistuttamaan saksalaisia kaupunkeja.
Pääsyy kivitalojen puuttumiseen oli esikuvana olleen rakennuskannan puuttuminen. Olisihan sitä voinut rakentaa vaikka yksikerroksisenkin kivitalon, jos "volyymi" ei suurempaan taloon riittänyt. Sitä paitsi Pohjanmaan rannikkokaupunkien tervakauppa- ja laivanrakennusporvareilla riitti kyllä viimeistään 1700-luvulla rahaakin.
Perisuomalaisen kateuden esille otossa oli mukana vähän läppääkin, mutta kyllä kauppiaiden keskinäisestä kateudesta on myös dokumentteja. Tuossa talorakennuttamisessa 1800-luvun alkupuolella molempaankin suuntaan niin, että jotkut porvarit rakennuttivat tarkoituksella toisia ärsyttäneen ison talon, jotkut taas vetivät samasta syystä tarkoituksellisen matalaa profiilia. Laskivat hyötyvänsä taloudellisesti enemmän, kun eivät pröystäile.
tarkoitin bisnesmahdollisuuksia. Nehän kauppiaat paikalle vetivät. Suomessa ne olivat pienet 1800-luvulle, jolloin puun hyödyntäminen alkoi.