Päivän aviisissa (HS Lauantai-osio, Tiede, s.9) uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom vastaa Samuli Kinnusen 7v kysymykseen ”Mistä ihmiset keksivät, että nyt voisi aloittaa uskonnon ja alkavat uskoa johonkin?” seuraavasti:
”Uskonnot tai ainakin kyky uskonnolliseen ajatteluun on ollut ihmiselle luontaista todennäköisesti lajimme alkuajoista lähtien.
Jo lähes 200 000 vuotta sitten monet esi-isistämme näyttävät haudanneen vainajat siinä uskossa, että nämä siirtyvät kuoltuaan toiseen todellisuuteen. Viimeistään 20 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat kuvata jumalia ja muita yliluonnollisia olentoja maalaamalla ja tekemällä patsaita.
Uskontojen syntymiseen ei liity yleensä mitään vakaata suunnitelma tai päätöstä. Syy löytyy ennemminkin siitä, että ihminen on sosiaalinen eläin, ja ihmismieli on suuntautunut etsimään sekä havaitsemaan älyllisen elämän merkkejä ympärillään.
Ihminen voi tuntea jonkin älyllisen toimijan vaikuttavan hänen elämäänsä ja ympäristöönsä, vaikkei tällaisesta toimijasta ole varsinaisia havaintoja. Kun ihminen sitten päättää pitää tätä tuntemustaan totena ja alkaa toimia sen mukaan, voidaan katsoa uskonnon syntyneen.”
Tuo on tuollaiseksi lyhyeksi vastaukseksi ihan kelvollinen.
Mutta tottahan toki olen sitä mieltä, ettei uskonnolliseen ajatteluun mitään kykyä tarvita vaan että siinä manifestoituu vain vaje ajattelussa.
Harvemminhan puhutaan siitä, että jollakin on kyky ajatella väärin ja erehtyä, muuta kuin humoristisessa mielessä.
Uskontojen syntyä voidaan pitää luonnollisena seurauksena siitä, että ihmisen pyrkimys ymmärtää ympäristöään meni pieleen puuttuvan tiedon ja vajavaisen ymmärryksen takia. Tai oikeastaan tuo koskee uskomista.
Uskonnot syntyivät varmaan aika paljon myöhemmin, silloin kun yhteisöt olivat kasvaneet suuremmiksi ja syntyi ”päälliköitä” jotka huomasivat kuinka oivallisesti pystyy hallitsemaan tyhmempiään erinäisin kertomuksin.
Sitten, parin kehitysaskeleen jälkeen, olemme tilanteessa, missä meillä on silmiemme edessä riutuva Ev.lut. kirkko.
Tämä ei ole satu vaikka loppu onkin onnellinen.
”Uskonnot tai ainakin kyky uskonnolliseen ajatteluun on ollut ihmiselle luontaista todennäköisesti lajimme alkuajoista lähtien.
Jo lähes 200 000 vuotta sitten monet esi-isistämme näyttävät haudanneen vainajat siinä uskossa, että nämä siirtyvät kuoltuaan toiseen todellisuuteen. Viimeistään 20 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat kuvata jumalia ja muita yliluonnollisia olentoja maalaamalla ja tekemällä patsaita.
Uskontojen syntymiseen ei liity yleensä mitään vakaata suunnitelma tai päätöstä. Syy löytyy ennemminkin siitä, että ihminen on sosiaalinen eläin, ja ihmismieli on suuntautunut etsimään sekä havaitsemaan älyllisen elämän merkkejä ympärillään.
Ihminen voi tuntea jonkin älyllisen toimijan vaikuttavan hänen elämäänsä ja ympäristöönsä, vaikkei tällaisesta toimijasta ole varsinaisia havaintoja. Kun ihminen sitten päättää pitää tätä tuntemustaan totena ja alkaa toimia sen mukaan, voidaan katsoa uskonnon syntyneen.”
Tuo on tuollaiseksi lyhyeksi vastaukseksi ihan kelvollinen.
Mutta tottahan toki olen sitä mieltä, ettei uskonnolliseen ajatteluun mitään kykyä tarvita vaan että siinä manifestoituu vain vaje ajattelussa.
Harvemminhan puhutaan siitä, että jollakin on kyky ajatella väärin ja erehtyä, muuta kuin humoristisessa mielessä.
Uskontojen syntyä voidaan pitää luonnollisena seurauksena siitä, että ihmisen pyrkimys ymmärtää ympäristöään meni pieleen puuttuvan tiedon ja vajavaisen ymmärryksen takia. Tai oikeastaan tuo koskee uskomista.
Uskonnot syntyivät varmaan aika paljon myöhemmin, silloin kun yhteisöt olivat kasvaneet suuremmiksi ja syntyi ”päälliköitä” jotka huomasivat kuinka oivallisesti pystyy hallitsemaan tyhmempiään erinäisin kertomuksin.
Sitten, parin kehitysaskeleen jälkeen, olemme tilanteessa, missä meillä on silmiemme edessä riutuva Ev.lut. kirkko.
Tämä ei ole satu vaikka loppu onkin onnellinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ehken uskonto syntyi samohin aikoihin kuin myös ns. itsetaju js äly.
Eläimillä on älyä ja moni tajuaa ihan hyvin että "olen minä itte".
Eiköhän uskonnot syntyneet aika monta miljoonaa vuotta myöhemmin.
Peilitestin mukaan useimmat eläimet eivät tajua, esim. koira.
Eläintenkin kesken on suuria eroja!
Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat - kuinka uskonnot selitetään.
Siinä hyvä kirja ihmismielen halusta löytää asioille jokin toimija, eli useimmiten jokin jumala, koska ei itse ymmärretä tapahtumien syitä.
Asioilla on ihan luonnollinen selitys, mutta koska ihmiset eivät niitä aina tajua, niin selitykseksi otetaan jumala.
"Tämä ei ole satu vaikka loppu onkin onnellinen."
Ei sitä tiedä vaikka jokin muu uskonto ottaisi lopulta kirkon paikan.
Tiukasti ottaen emme tietenkään tiedä ennenkuin jokin on tapahtunut.
Mutta jos ei nyt mennä ihan suhteettomin vaatimuksin, voimme kyllä jo todeta ettei uskonnot kerta kaikkiaan enää pärjää koulutetun ihmisen kanssa. Ihmiset saavat jo niin varhaisessa vaiheessa tietoa uskontojen surkeista lähtökohdista, ettei niitä enää huijata ihan noin vaan.
Maallistumisen etenemisessä voinee tapahtua pientä aaltoilua mutta pieni takapakki siinä ei juuri lopputulosta muuta.
50 vuoden kuluttua kehittyneissä maissa vain pieni vähemmistö on ihan oikeasti uskonnollisia ja useimmat hymyilevät vinosti kun heiltä kysytään uskovatko jumalaan.
Mieti miten ev.lut. kirkolle käy, kun se menettää oikeutensa periä kirkollisveroa. Siinä vaiheessa kirkon alasajo etenee todella lujaa ja sen ote ihmisistä heikkenee nopeasti. Suuri joukko huomaa kuinka raadollisesti irkon sisällä taistellaan reviireistään eikä se oma usko silloin myöskään kovin vahva ole.
Pitää muistaa, että jos ei lapsi saa uskonnollista kasvatusta niin hän omaksuu uskonnon maailmakatsomuksekseen vain todella harvoin.
Myös maahanmuuttajat maallistuvat. Heidä piirissä löytyy varmaan myös "hellareita" mutta ei niillä ole juuri painoarvoa. Maltilliset maahanmuuttajat haluavat varmaan pitää kuumakallet aisoisssa jottei yleinen suhtautuminen maahanmuuttajiin jyrkenisi.
Valistus rulaa!
"Tämä ei ole satu vaikka loppu onkin onnellinen. "
Olet oiva esimerkki siitä, kuinka ihminen luo itselleen uskonnon, kun ei kestä totuutta.
''Olet oiva esimerkki siitä, kuinka ihminen luo itselleen uskonnon, kun ei kestä totuutta.''
Oman tulkintansa Raamatusta luoneen hihhulin kirjoittamana tuo on erittäin hupaisaa.
Voi että kismittää kun uskonnottomilla menee niin hyvin ja uskisten joukko senkun kutistuu;-)
Valistus rulaa!