Carl Haglund, suomenruotsalaisten lahja Suomen politiikalle, näkyy harjoittaneen omaehtoista ajattelua. Näin voi päätellä siitä, kun hän oikein kuvan kanssa äityy HS:n artikkelissa julistamaan, ettei "Suomella ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan". Oikein täytyy pysähtyä miettimään, mistä tässä on kysymys? Onko herra Haglund jo siinä määrin kapitalisoitunut, että hän haluaa luoda Suomesta umpikapitalistisen valtion, jonka johdossa suvereenina yksinvaltiaana hallitsee suomenruotsalainen henkilö nimeltä Carl Haglund? Mistä tämmöinen väite ylipäätään on saanut syntynsä? Eikö Jyrki Katainenkin jo pyri päinvastoin pelastamaan hyvinvointivaltion? Ja Jyrki Katainen on sentään pääministeri, siis Carl Haglundin eräänlainen pomo, jonka nyt sentään luulisi olevan ainakin astetta merkittävämpi henkilö kuin mainittu Carl Haglund.
Vai onko nyt kysymyksessä jokin laajempikin ajatussuuntaus, joka leviää nimenomaan suomenruotsalaisessa väestönosassa. Onko mainittu väestönosa kyllästynyt hyvinvointivaltioon? Ovatko suomenruotsalaiset saaneet tarpeekseen suomalaisten innosta poistaa pakkoruotsi? Tästä kimpaantuneena vähemmistöä edustava kansanosamme olisi sitten kiihtynyt siinä määrin, että poistattaisi niin hyvinvointivaltion kuin siihen kuuluvan kaksikielisyydenkin? Kenties jopa niin, että suomen kielen opettamisesta kouluissamme luovuttaisiin?
Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokouksessa "riehunut" Haglund jatkaa, etteivät Suomen talouden haasteet ja ongelmat johdu EU:sta. Voimakkaasti sanottu jälleen. Asia voidaan kyllä nähdä toisinkin. Jos Euroopan talous kukoistaisi, ei meilläkään olisi mitään akuutteja ongelmia eikä paineita ryhtyä hyvinvointivaltion purkamiseen. Ilmeisesti Haglund puheillaan petaa itselleen mahdollisuuksia syvenevässä Euroopan integraatiossa. Sehän merkitsee juuri sitä, että kansalliset hyvinvointivaltiot puretaan ja tilalle otetaan eurooppalainen komentotalous, jossa työuria pidennetään, palkkoja alennetaan ja perinteinen kapitalismi korotetaan politiikan keskiöön. Tosin tämä tuleva kapitalismi on keskusjohtoista samaan tapaan kuin nyky-Kiinassa, joten eurooppalaisten on syytä varautua lähinnä sanelupolitiikkaan kuin mihinkään demokratiaan. Valtaa tässä eurooppalaisessa byrokratiassa käyttäisivät harmaapukuiset, silmälasipäiset, virkamiehet, eikä suinkaan kansa, kuten jotkut perustuslait hupaisasti asian ilmaisevat.
Mainittujen ajatusten lisäksi Haglund toivoo, että yritykset käyttäisivät saamansa suuren verolahjan investointeihin ja uusiin työpaikkoihin. Tämä ajatus on sentään järkevä sinänsä, mutta valitettavasti sekin on lähinnä tekopyhä. Kaikkihan tietävät, ettei yritysveron alennus mitään työpaikkoja luo. Kysymys on ollut lähinnä ulkomaisten investointien saamistoiveesta Suomeen, ei suinkaan siitä, että täällä olevat yritykset mitään investoisivat. Veronalennushan päinvastoin heikensi suomalaisen sijoittajan asemaa.
Myös sitä Haglundin väitettä täytyy ihmetellä, jossa hän väittää, että yksityiset työpaikat "kannattelevat" julkista sektoria. Kyllä tämä tämmöinenkin väite on luonteeltaan räikeän ideologinen. Suorastaan vanhoillisporvarillinen. Hyvinvointivaltio kannattelee kyllä ihan itse itsensä, jos se suunnitellaan oikein ja sitä osataan oikein hallita. Siksi suurin vaara ja uhka hyvinvointivaltiolle ei ole mikään ulkopuolinen taho, vaan osaamattomat toimijat, joiden vastuulle on annettu hyvinvointivaltion hallinto.
Nollatoleranssi näkyy niin ikään elävän ja voivan hyvin nimenomaan suomenruotsalaisissa piireissä. Hallituksessakin Ruotsalainen kansanpuolue (suomenruotsalainen?) on ajanut lähinnä vain rangaistusten kiristämistä. Jopa niin, että kaikki jo rikolliseksi tulkittavakin pitäisi saada rangaistuksen piiriin. Sitten se, mikä jäisi rangaistuksen ulkopuolelle, olisi kaiketi suomenruotsalainen tapakulttuuri, muiden muassa haarukan käyttö ruokailussa.
Ehkäpä ruotsalainen kansanpuolue on leimallisesti oikeistolaisin puolue maassamme. Tähän oikeistolaisuuteenhan kuuluu nimenomaan hyvinvointivaltion lopettaminen, kapitalismin lietsominen ja rangaistusten koventaminen erityisesti kaikkea sitä kohtaan, joka loukkaa kapitalistisia etuoikeuksia. Oiva esimerkki tästä ajattelusta on myös Ajatuspaja Liberan julkaisu, jossa ammattiyhdistysliike leimataan kansantaloudelliseksi rasitteeksi.Tekeleen ovat laatineet vuorineuvos Gustav von Hertzen, Teknologiateollisuuden hallituksessa 90-luvulla toiminut Jalo Paananen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinapomo Seppo Riski.
Vai onko nyt kysymyksessä jokin laajempikin ajatussuuntaus, joka leviää nimenomaan suomenruotsalaisessa väestönosassa. Onko mainittu väestönosa kyllästynyt hyvinvointivaltioon? Ovatko suomenruotsalaiset saaneet tarpeekseen suomalaisten innosta poistaa pakkoruotsi? Tästä kimpaantuneena vähemmistöä edustava kansanosamme olisi sitten kiihtynyt siinä määrin, että poistattaisi niin hyvinvointivaltion kuin siihen kuuluvan kaksikielisyydenkin? Kenties jopa niin, että suomen kielen opettamisesta kouluissamme luovuttaisiin?
Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokouksessa "riehunut" Haglund jatkaa, etteivät Suomen talouden haasteet ja ongelmat johdu EU:sta. Voimakkaasti sanottu jälleen. Asia voidaan kyllä nähdä toisinkin. Jos Euroopan talous kukoistaisi, ei meilläkään olisi mitään akuutteja ongelmia eikä paineita ryhtyä hyvinvointivaltion purkamiseen. Ilmeisesti Haglund puheillaan petaa itselleen mahdollisuuksia syvenevässä Euroopan integraatiossa. Sehän merkitsee juuri sitä, että kansalliset hyvinvointivaltiot puretaan ja tilalle otetaan eurooppalainen komentotalous, jossa työuria pidennetään, palkkoja alennetaan ja perinteinen kapitalismi korotetaan politiikan keskiöön. Tosin tämä tuleva kapitalismi on keskusjohtoista samaan tapaan kuin nyky-Kiinassa, joten eurooppalaisten on syytä varautua lähinnä sanelupolitiikkaan kuin mihinkään demokratiaan. Valtaa tässä eurooppalaisessa byrokratiassa käyttäisivät harmaapukuiset, silmälasipäiset, virkamiehet, eikä suinkaan kansa, kuten jotkut perustuslait hupaisasti asian ilmaisevat.
Mainittujen ajatusten lisäksi Haglund toivoo, että yritykset käyttäisivät saamansa suuren verolahjan investointeihin ja uusiin työpaikkoihin. Tämä ajatus on sentään järkevä sinänsä, mutta valitettavasti sekin on lähinnä tekopyhä. Kaikkihan tietävät, ettei yritysveron alennus mitään työpaikkoja luo. Kysymys on ollut lähinnä ulkomaisten investointien saamistoiveesta Suomeen, ei suinkaan siitä, että täällä olevat yritykset mitään investoisivat. Veronalennushan päinvastoin heikensi suomalaisen sijoittajan asemaa.
Myös sitä Haglundin väitettä täytyy ihmetellä, jossa hän väittää, että yksityiset työpaikat "kannattelevat" julkista sektoria. Kyllä tämä tämmöinenkin väite on luonteeltaan räikeän ideologinen. Suorastaan vanhoillisporvarillinen. Hyvinvointivaltio kannattelee kyllä ihan itse itsensä, jos se suunnitellaan oikein ja sitä osataan oikein hallita. Siksi suurin vaara ja uhka hyvinvointivaltiolle ei ole mikään ulkopuolinen taho, vaan osaamattomat toimijat, joiden vastuulle on annettu hyvinvointivaltion hallinto.
Nollatoleranssi näkyy niin ikään elävän ja voivan hyvin nimenomaan suomenruotsalaisissa piireissä. Hallituksessakin Ruotsalainen kansanpuolue (suomenruotsalainen?) on ajanut lähinnä vain rangaistusten kiristämistä. Jopa niin, että kaikki jo rikolliseksi tulkittavakin pitäisi saada rangaistuksen piiriin. Sitten se, mikä jäisi rangaistuksen ulkopuolelle, olisi kaiketi suomenruotsalainen tapakulttuuri, muiden muassa haarukan käyttö ruokailussa.
Ehkäpä ruotsalainen kansanpuolue on leimallisesti oikeistolaisin puolue maassamme. Tähän oikeistolaisuuteenhan kuuluu nimenomaan hyvinvointivaltion lopettaminen, kapitalismin lietsominen ja rangaistusten koventaminen erityisesti kaikkea sitä kohtaan, joka loukkaa kapitalistisia etuoikeuksia. Oiva esimerkki tästä ajattelusta on myös Ajatuspaja Liberan julkaisu, jossa ammattiyhdistysliike leimataan kansantaloudelliseksi rasitteeksi.Tekeleen ovat laatineet vuorineuvos Gustav von Hertzen, Teknologiateollisuuden hallituksessa 90-luvulla toiminut Jalo Paananen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinapomo Seppo Riski.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä henkilökohtaisten viestien lukeminen on mielestäni rikos, ei sitä miksikään hankalaksi tilanteeksi voi nimittää. Ministerien kannattaisi mielestäni keskittyä muotoilemaan julkitulonsa huolellisemmin. Jos on sanottavaa, se pitää sanoa tehokkaasti, jos ei, niin parasta pysytellä hiljaa.
Guardian: USA:n vakoiluohjelmat paljasti CIA:n ex-työntekijä
Paljastuksen mukaan merikkalaisviranomaisilla on suora pääsy muun muassa Googlen ja Facebookin keskuspalvelimille. (iltalehti.fi).