En tiedä käykö täällä ketään parantuneita, mutta tää keskustelu ois enemmänkin heille. Sairastin anoreksiaa 2008-20010, ja nyt olen parantunut ja normaalipainoinen ja onnellisempi kuin koskaan :-) Mua on kuitenkin jo kauan mietittäny yks asia.
Mun poikaystävä kyseli mun sairaudesta ja olin avoimesti alkamassa kertomaan siitä. Yhtäkkiä tuntui etten edes muistaisi mitään koko sairaudesta. Tuntuu kuin 2008-2010 vuodet olis jotenki kokonaan pyyhkiytynyt mun päästä. Totta kai muistan kun joskus söin pelkän tomaatin päivässä ja kun tein vatsalihaksia saunassa, tollaisia pieniä asioita. Mutta en muista ollenkaan minkä näköinen olin, tai mitä ajattelin siihen aikoihin. Muistan pieniä turhanpäiväisiä asioita sieltä täältä.
Muistan kun kävin terapiassa, ja se ahdisti ja itkin, mutta en muista syytä. Muistan että olin sairaalassa, mutta en muista miten jouduin sinne. Muistan kuinka askartelin siellä ja samassa huoneessa oli 10-vuotias diabeetikko tyttö. Muuta en oikein muista.
Mun mielestä nykyään koko mun anoreksia sairaus oli tosi noloa. Häpeän sitä nykyään enemmän kuin mitään. En voi vieläkään uskoa että se tapahtu mulle. Aloin miettimään, että voisko tää olla jotain ''muistojen tukahduttamista''? Onko kellään muulla niin ettei muista niistä ajoista? Tietenki on mahollista että kävin niin hitaalla ravinnon puutteen takia että mun aivot ja muisti ei oikeen toiminu siihen aikaan.. Haluaisin vaan muistaa mitä se 15v tyttö ajatteli silloin ja millaista se oli.
Tai no, ehkä parempi näin :-D Mutta onko kellään muulla tämmöstä muistiongelmaa?
Mun poikaystävä kyseli mun sairaudesta ja olin avoimesti alkamassa kertomaan siitä. Yhtäkkiä tuntui etten edes muistaisi mitään koko sairaudesta. Tuntuu kuin 2008-2010 vuodet olis jotenki kokonaan pyyhkiytynyt mun päästä. Totta kai muistan kun joskus söin pelkän tomaatin päivässä ja kun tein vatsalihaksia saunassa, tollaisia pieniä asioita. Mutta en muista ollenkaan minkä näköinen olin, tai mitä ajattelin siihen aikoihin. Muistan pieniä turhanpäiväisiä asioita sieltä täältä.
Muistan kun kävin terapiassa, ja se ahdisti ja itkin, mutta en muista syytä. Muistan että olin sairaalassa, mutta en muista miten jouduin sinne. Muistan kuinka askartelin siellä ja samassa huoneessa oli 10-vuotias diabeetikko tyttö. Muuta en oikein muista.
Mun mielestä nykyään koko mun anoreksia sairaus oli tosi noloa. Häpeän sitä nykyään enemmän kuin mitään. En voi vieläkään uskoa että se tapahtu mulle. Aloin miettimään, että voisko tää olla jotain ''muistojen tukahduttamista''? Onko kellään muulla niin ettei muista niistä ajoista? Tietenki on mahollista että kävin niin hitaalla ravinnon puutteen takia että mun aivot ja muisti ei oikeen toiminu siihen aikaan.. Haluaisin vaan muistaa mitä se 15v tyttö ajatteli silloin ja millaista se oli.
Tai no, ehkä parempi näin :-D Mutta onko kellään muulla tämmöstä muistiongelmaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sama täällä! Tuntuu, että koko viime vuosi oli pelkkää "mustaa" enkä muista siitä ajasta paljon mitään. Mulle sanottiin sen johtuvan aliravitsemuksesta.
No, kun on aliravitsemus tilassa niin ihminen väistämättä ajattelee pelkästään ruokaa.
Mulla kävi myös noin, terapeutti on myöhemmin sanonu et se on normaalia kun elää niin isolla kalorivajeella, elimistö säästää kaiken ylimääräsen enrgian ja sitä elää niinkun sumussa. Oon ollut jälkeenpäin tosi ilonen et oon kirjottanu päiväkirjaa! en kauheen useesti, mut lukiessani oon yllättyny miten pienistä asioista oon ollut ahdistunut ja on tuntunu kun koko maailma romahtais hetkenä minä hyvänsä!