Nollalabyrintin vangit

Ps Jyrää kirjoitti:

PS-talousanalyysissa vertaillaan Japanin, Yhdysvaltojen ja euroalueen keskuspankkeja ja niidne harjoittamaa politiikkaa. Pankeilla on eräs merkittävä yhteinen tekijä, ja se on jättimäinen velkakuorma. Nollakorkojen tuntumassa alueet ovat kuitenkin kuin keskellä visaista labyrinttiä. Miten löytää ulospääsy, vai törmäävätkö suuret talousalueet aina umpikujaan?

Suurten talousalueiden keskuspankit ovat lähteneet nollalinjalle. Keskeisimmät korkotasot ovat kaikki olemattomia. Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Japanin ja euroalueen keskuspankkikorot ovat korkeintaan puoli prosenttiyksikköä. Vellovan talouskriisin päättyessä tilanne pitäisi kuitenkin normalisoida. Nollakorkojen tuntumassa alueet ovat kuitenkin kuin keskellä visaista labyrinttiä. Miten löytää ulospääsy, vai törmäävätkö suuret talousalueet aina umpikujaan?

Yleensä keskuspankkien ohjauskorot säätelevät hyvin ympäripyöreällä, joskin myös keskeisellä tavalla talousalueen kasvuvauhtia. Mikäli luottojen kysyntä ja tarjonta on villiä, nostaa keskuspankki korkoaan hillitäkseen kuplien muodostumista. Kun liikepankit joutuvat maksamaan keskuspankin rahaa vastaan korkeampaa korkoa niin tämä korotus siirtyy luottoketjussa eteenpäin. Näin esimerkiksi asuntolainojen korot nousevat, ja kohonneen rahan hinta hillitsee luottojen nostamisintoa.

Vastaavasti heikon taloustilanteen aikana pyritään käynnistämään kasvua. Yritysten investoinnit tulevat huokeammiksi, jolloin kynnys ajoittaa suuret hankinnat madaltuu. Pitkään hieman ahtaissa asunnoissa asuneet perheet rohkaistuvat vaihtamaan isompaan asuntoon.

Sen sijaan tämänhetkinen tilanne ei oikein ole parantunut alhaisista koroista huolimatta. Japanin keskuspankin korko on ollut nollan tuntumassa pitkän aikaa, mutta talous tuntuu vain jatkavan horrostilassa. Euroalueella työttömyys vain lisääntyy ja investoinnit ovat enimmäkseen jäissä. Tuotannon supistuessa verotulot jäävät vajaiksi. Vajeita lisää ostovoiman supistumisesta johtuva kysynnän hyytyminen. Mistä on oikein kyse?

Japanin tilanne

Japanin uusi kolmikohtainen ohjelma lupaa inflaation käynnistyvän vaikka väkisin. Keskuspankki pumppaa niin paljon uutta rahaa, että sen on katsottu aiheuttavan kysynnän piristymistä ja investointihalukkuuden kasvua. Japanissa on kuitenkin hyvin alhainen työttömyysaste. Se oli huhtikuussa vain 4,1 prosenttia. Siis vaikka lisäkapasiteettiin investoitaisiinkin niin mistä työntekijät uusien koneiden äärelle? Miten luoda luotoille kysyntätarpeita luonnollisille henkilöille, joilla on jo asunnot maksettu, ja joilla varaa on sijoittaa vaikkapa kotimaansa velkakirjoihin?

Japanissa osakemarkkinat villiintyivät pääministeri Shinzo Aben suunnitelmista. Mutta kun inflaatiotavoite asetettiin korkeammalle niin se tarkoittaa velkojille huonoa: tuotto on kiinteä ja matala. Sijoitusten arvosta olisi inflaation kohotessa sulamassa paljon pois. Tämä aiheuttikin velkakirjojen myyntiaallon ja edelleen valtion lainakorkojen nousua. Mikäli kasvu ei käynnistykään, vaan osakekurssien nousu johtuu intuitiivisesta mielikuvasta suuremmista tuotoista niin Japanin kansalliset velkojatkin mielummin myyvät velkakirjat ja ostavat osakkeita tilalle. Pankkien velkakirjojen menettäessä näin laskennallista arvoaan niiden pääomaan kohdistuu epäilyksiä. Vähän tuon suuren markkinahuuman jälkeen pankkiosakkeet kääntyivätkin rajuun laskuun.

Hiljattain julkistetut ensimmäisen vuosineljänneksen talousluvut kyllä vaikuttavat vahvoilta. Tulisi kuitenkin muistaa, että viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alkupuolella Japanin jeni oli heikompi. Se on omalta osaltaan auttanut vientiteollisuutta. Mikäli jatkossakin talousluvut näyttävät hyviltä jenin oltua nyt korkeammalla tasolla, voidaan Japanin kokeiluhenkistä politiikkaa pitää onnistuneena. Japani voi siis löytääkin tien ulos labyrintistä.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=5164

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä