Ajoin valtatie 19:ta etelään päin, ja eteeni sattui asfalttityömaa. Siitä oli asianmukaiset varoitusmerkit ja nopeusrajoitukset jo hyvissä ajoin, sekä liikennevaloista varoittava etumerkki. Autojono jo hidastui ja mateli eteenpäin kunnes pysähtyi. Arvioin jo hyvissä ajoin, että sivutien risteys saattaisi osua juuri kohdalleni. Tai se oli sellainen yhdystie, jota käytti satunnainen määrä autoja. Ja niinpä tuo autojono pysähtyikin juuri risteyksen kohdalle, pysähdyin siis ennen risteystä ja itse jätin reilun raon risteysalueelle. Suunnilleen heti pysähtymiseni jälkeen, takimmainen auto koukkasi ohitseni ja ajoi eteeni tulleeseen rakoon, ja kohta tuli seuraavakin ohitseni ja tunki autonsa rakoon risteysalueelle. Jälkimmäinen ei mahtunut edes suoraan vaan auto jäi vähän vinottain, ja sieltä näyteltiin minulle jotain käsimerkkiäkin.
Liikennevalojen aiheuttamassa pysähtyneessä jonossa seisottiin noin 15 minuuttia. En tiedä miksi noin pitkää vaihteluväliä käyttivät. Toinen kaista oli siis poissa käytöstä, siitä tämä johtui. Mutta nämä kaksi autoilijaa eivät kyllä osoittaneet minkäänlaista pelisilmää, kun piti kiilata eteeni ja risteysalue tukkoon. Vastaan tuli autoja jonossa, ja niinpä kohta joku tulikin vilkku päällä aikoen yhdystielle, mutta kun rako oli tukossa. Siinä sitten hetken levitteli käsiään ja huusi ikkunasta näille tukkijoille jotain, en kuullut mitä.
Ei mitään vaikutusta, edessä olevat autot vain jököttivät ylpeästi paikoillaan, ja kääntyvä autoilija joutui luovuttaa ja kiertämään noin 10 km ylimääräistä, jotta pääsisi kyseiselle tielle, minne oli ilmiselvästi aikomassa. En kuitenkaan edes hyvällä tahdolla ymmärrä näiden kahden autoilijan järjenjuoksua. Autojonoa oli kuitenkin noin kilometrin verran heidän edessään, eikä minun ohittaminen nopeuttanut varmastikaan yhtään matkan etenemistä, kun paikallaankin piti vielä olla 15min.
Onko eteläpohjalainen tilannetaju ja havainnointikyky näin hataralla pohjalla?
Onko kyse vain siitä, ettei nähdä paljoa konepeltiä pidemmälle?
Onko ajatuksen juoksu sellainen, että ensin ajetaan ja sitten vasta mietitään?
Samaa toki huomaa keskikaupungillakin, risteykset ajetaan sielläkin tukkoon sillä oikeutuksella, että vihreä paloi 15 sekuntia sitten. Eikä peileihin katsota lainkaan. Suojatiellä kulkevaa väistetään koukkaamalla, vaikka pitäisi pysähtyä. Ja näissä suojatiekoukkauksissa usein osutaan viereisen kaistan autoon, kun ei osata katsoa sivupeiliin. On täällä moni asia toki hyvinkin, ehkä liiankin hyvin, kun ei tartte stressata edes autolla ajoa, sen kun hurauttaa vain mitään ajattelematta aivot narikassa.
Liikennevalojen aiheuttamassa pysähtyneessä jonossa seisottiin noin 15 minuuttia. En tiedä miksi noin pitkää vaihteluväliä käyttivät. Toinen kaista oli siis poissa käytöstä, siitä tämä johtui. Mutta nämä kaksi autoilijaa eivät kyllä osoittaneet minkäänlaista pelisilmää, kun piti kiilata eteeni ja risteysalue tukkoon. Vastaan tuli autoja jonossa, ja niinpä kohta joku tulikin vilkku päällä aikoen yhdystielle, mutta kun rako oli tukossa. Siinä sitten hetken levitteli käsiään ja huusi ikkunasta näille tukkijoille jotain, en kuullut mitä.
Ei mitään vaikutusta, edessä olevat autot vain jököttivät ylpeästi paikoillaan, ja kääntyvä autoilija joutui luovuttaa ja kiertämään noin 10 km ylimääräistä, jotta pääsisi kyseiselle tielle, minne oli ilmiselvästi aikomassa. En kuitenkaan edes hyvällä tahdolla ymmärrä näiden kahden autoilijan järjenjuoksua. Autojonoa oli kuitenkin noin kilometrin verran heidän edessään, eikä minun ohittaminen nopeuttanut varmastikaan yhtään matkan etenemistä, kun paikallaankin piti vielä olla 15min.
Onko eteläpohjalainen tilannetaju ja havainnointikyky näin hataralla pohjalla?
Onko kyse vain siitä, ettei nähdä paljoa konepeltiä pidemmälle?
Onko ajatuksen juoksu sellainen, että ensin ajetaan ja sitten vasta mietitään?
Samaa toki huomaa keskikaupungillakin, risteykset ajetaan sielläkin tukkoon sillä oikeutuksella, että vihreä paloi 15 sekuntia sitten. Eikä peileihin katsota lainkaan. Suojatiellä kulkevaa väistetään koukkaamalla, vaikka pitäisi pysähtyä. Ja näissä suojatiekoukkauksissa usein osutaan viereisen kaistan autoon, kun ei osata katsoa sivupeiliin. On täällä moni asia toki hyvinkin, ehkä liiankin hyvin, kun ei tartte stressata edes autolla ajoa, sen kun hurauttaa vain mitään ajattelematta aivot narikassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nämä risteyksen tukkijat noudattivat vain Rotan tällä palstalla useasti esittämää ohjetta. Kaistat pitää täyttää niin jono on lyhyempi. Tämä on tärkeintä, muulla ei ole väliä.