Koetko päivittäin Jumalan ylenpalttista armoa? Ja koet, niin mikä on syy, että näin on?
Itse koen joka päivä Jumalan ylenpalttisen armon ja mulla on siihen ihan erityinen syy.
Sinä, joka koet samoin, mikä on sinulla syy siihen? Paljastan oman syyni siihen kyllä, mutta muiden tuntoja kyselen.
Itse koen joka päivä Jumalan ylenpalttisen armon ja mulla on siihen ihan erityinen syy.
Sinä, joka koet samoin, mikä on sinulla syy siihen? Paljastan oman syyni siihen kyllä, mutta muiden tuntoja kyselen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
"Ja jos koet, niin..."
Onko se onnistumisen tunnetila, hyvänolon tunne ja -mieli,?
Sittenkö armo paistaa, armo kantaa.??
Entä jos elämä onkin itsestä riippumatta yhtä taistelua,yhtä vastoinkäymistä, sairautta, köyhyyttä, työttömyyttä,?
Miten armo siinä esiintyy.??
Itse olen elämääni tyytyväisen onnellinen ja iloitsen siitä.
Saan toteuttaa itseäni suurinpiirtein niinkuin haluan.
Onko se armoa vai kohtaloa.
Olet mies aika eksyksissä monessa asiassa. Tämän vain lyhyesti sanon.
Pimeys peittää maan ja synkeys kansat..., on lopunaika.
Musta saa toki kertoa mielipiteensä, jos tahtoo, mutta lähinnä tohon aloituksen kysymykseen tahtoisin kommennteja.
Sinä jaripekka olet Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan Armon alla, jos et sitä ymmärrä niin kaukana olet totuudesta.
Kerroppa sinä nyt, että mikä sinulla on syy jokapäiväiseen ylenpalttisen armon kokemiseen?
Isä Jumala antoi Pojalleen Jeesukselle Kaiken vallan maan päällä ja kaikkeen lihaan. Itse turvaan Jeeksukseen ja rukoilen ja olen hänelle kuuliainen. Olen saanut kokea kuinka suuri on hänen armonsa minua kohtaan. Tutkipa jaripekka näitä: kulmakivenseurakunta1 ja Youtube jukka.l. kerro sitten koetko armoa jonka Herranni Jeesus Kristus Jumalan Poika on minulle antanut.
No vaikka vastauksia ei tulekkaan, niin herättää se ainakin ajatuksia ja onhan Raamatussa vastaus tähän kysymykseen. Ilman sitä juttua on mahdotonta kokea päivittäin Jumalan ylenpalttista armoa.
No tämä aihe kiinnostaa vähän, tai vika on kysyjässä.
No vastaan ensin Raamatun sanoin. Mulle ylenpalttisen armon jokapäiväisen kokemisen syy on tämä;
Room. 5:20
Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
Monet kyllä varmaan tiesi, mitä ajoin takaa, mutta jostain syystä eivät vastanneet. Tuolla "yleistä kristinuskosta" palstalla joku kyseli, että mitkä käskyt on tullut rikottua ja itse totesin rikkoneeni ne kaikki.
Minä en ole tehnyt elämäni aikana mitään kauheita rikoksia. En ole tappanut ketään, en ryöstänyt ym, mutta kuitenkin olen Paavalin tavoin syntisistä suurin. Samalla viivalla hänen kanssaan. Tunnen oman kelvottomuuteni ja sen, että olen täysin pilalle mennyt, enkä itsessäni kelpaa Jumalalle. Siksi mulla on niin hyvä olla, kun ei tarvi yrittää kelvata Jumalalle. Ei tarvi yrittää ansaita rakkautta. Ei tarvi yrittää olla hyvä ja kuuliainen. Mä kelpaan Jumalalle tälläisenään, kaikkine vikoineni ja virheineni.
Ainoa syy, miksi kelpaan Isälle Jumalalle, on Jeesus Kristus. Siksi se on niin vapauttavaa.
Joku tässä jokin aika sitten kirjoitti veljelle sähköpostia siitä, kun hän kymmeniä vuosia uskossa ollessaan on nyt tullut tuntemaan Jumalan Isänä. Tämä Isänrakkaus on muuttanut hänet kokonaan. Vapauttanut hänet kaikesta suorituksesta. Hän on päässyt sisälle tähän ylenpalttiseen armoon.
Se on täytetty, Jeesus sanoi. Niin on Jumala maailmaa rakastanut...
Kunnia Herralle.
Niinpä monelle on Jeesuksesta kristuksesta Jumalan Pojasta tullut kompastuskivi ja loukkauskallio, on hyljätty hänet joka armossaan pelastaa syntisen ihmisen. Ps. Näkyjä joita olemme saaneet on lähellä päivä jolloin saan julistaa totuutta ja moni nöyrtyy Herran Jeesuksen KristuksenJumalan Pojan Edessä.Aamen. Siunattua kesää sinulle siinä että totuudenlöytäisit sanasta.Jeesus sanoo uskokaa Evankeliumi ymmärsitkö.
Kommentteja ei tainnut ropista kun aloitus oli vähän lypsävä.. :)
Mutta kiitos tästä jälkimmäisestä tekstistäsi. Se on oikein virkistävä ja avaa hyvin tuon alun "Wooot?" -kysymyksenkin.
Ei meissä ole mitään hyvää, jonka johdosta Jumala taputtaisi käsiään yhteen ja ihastelisi. Parhaat tekommekin ovan vain likaisia vaatteita. Onneksi on Kristus!
Minä tein sen virheen että yritin ensin tulla hyväksi ihmiseksi ennen kuin antautuisin Jeesukselle Kristukselle. En onnistunut. Tulin vain pahemmaksi ihmiseksi. Mutta Jeesus pelasti minut pahana ihmisenä.
Kuka sitä osaa etukäteen arvata että Jumala on kiinnostunut niistä pahoista ihmisistä (omasta mielestään pahoista ja itsensä tuominneista suurista syntisistä). Olisi helpommin ymmärrettävää että Jumala pelastaa ihmisen vasta sitten kun hän on ensin ryhdistäytynyt ja tullut siivoksi ihmiseksi. Mutta kun ei. Meidän omilla ansioillamme Jumala ei pelasta ketään. Jumala pelastaa meidät sellaisina kuin me olemme ja jopa suurina syntisinä heti kun me tulemme Hänen Poikansa luokse itse itsemme tuominneina. "Antakaa pelastaa itsenne."
Joo aloitus oli johdatteleva, ihan tarkoituksella. Koska Jumalan Sana puhuu auktoriteetilla. Mulla sitä auktoriteettia ei ole. Voin vaan todistaa siitä, mitä Herra on mulle tehnyt.
Israel on esimerkki Jumalan valinnasta. Israel on Raamatun mukaan mahdoton niskurikansa, juuri niin kuin me Suomalaiset olemme. Jumala valitsi kaikkein madottomimman kansan valitessaan Israelin, siksi, että kukaan ei voisi kerskata sillä, että Jumala valitsi minut erinomaisuuteni vuoksi.
Hyvät teot ei oo likaisia vaatteita, jos ne on Jumalasta. Sanoit kyllä ihan oikein ja tarkoitit ihmisen tekoja. Jumalan edeltä valmistamat teot on siunattuja, hyviä tekoja, joista kunnian saa yksin Herra. Tämäkin on armoa.
Minä tein tuon virheen sen jälkeen, kun tulin uskoon. Yritin tulla paremmaksi ihmiseksi, mutta enhän minä tullut, enkä ole vieläkään ihmisenä yhtään parempi, kuin silloin toistakymmentä vuotta sitten, kun tulin uskoon. En ole ihmisenä muuttunut yhtään. Yhä se sama vanha Jartsa on, eikä se muutu. Niimpä sitten lakkasin painimasta sen vanhan Jarin kanssa. Vein sen Jeesukselle ja sanoin; Hoida sinä Herra tämä asia, jolle en voi mitään.
Sama vanha Jari löytyy edelleen, samoine oikkuineen ja luonteineen ja löytyy ihan loppuun asti, siihen, kun Jeesus tulee. Ei muutu ei. Mutta yksi asia on muuttunut tässä "prosessissa". On saanut vaihtaa sen vanhan Jarin uuteen. Jeesus on saanut pukea uuden. En sitä vielä paljonkaan tunne. Ihan pikkusen on saanut maistaa, mutta hyvällä tiellä ollaan. Eli niin kuin Sana sanoo, että meidät on jo pyhitetty. Vielä se ei paljonkaan näy, mutta olemme päässeet Hänen pyhityskouluunsa ja siinä on niin kuin koulussakin, valmis opintosuunnitelma, joka kerran saatetaan päätökseen Herran ilmestyessä ja silloin meistä tulee pyhiä, täydellisen pyhiä ja puhtaita. Siihen asti me saamme kasvaa täällä Jeesuksen tuntemisessa.
Aamen, jari-pek-ka!
Roomalaiskirje 5
8 "Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme."
Siunattua kesää sinnekkin ja ihan koko elämän varrelle. Totuus on löytänyt minut ja otin sen vastaan.
jp:Totuus on löytänyt minut ja otin sen vastaan.
jp taitaa olla niitä itseuskoisia.
Totuus on löytänyt minut ja se otti minut tuhlaajapojan vastaan Jeesuksen kautta.
Jos nyt sen jp:kin ymmärtäisi?
eikö armoa ole se, kun saa herätä uuteen päivään aamulla?
On.
Olit vain Jari-Pekka hieman hättäinen. :)
Olin jo poissa koneelta, kun olit kysymyksesi laittanut.
>>>
Koetko päivittäin Jumalan ylenpalttista armoa?
Ja jos koet, niin mikä on syy, että näin on?
Armo = tyytyväisyys.
Viisas viesti body2:lta, ja täysin totta uskovan kohdalla.
Jos Jumala lukisi tuomionsa minun tekojeni mukaan, niin en olisi taivaskelpoinen siihen maahan, jonka rakentaja on Hän itse, eli Kristus, Uusi Aadam.
Hän kuoli minun syntieni tähden, että saan elää ja voin lukea sen kuoleman omaksi elämäkseni.
Ja siihen uskon.
Siksi saan sanoa, että olen uskovainen. Uskossa Kristuksen täydelliseen sovitukseen.
Sen tähden, että olen ihmisenä vajaamittaisuuden alaisuudessa, omassa itsessäni vailla voimaa, vailla elämää, minun on turvauduttava täydellisesti Häneen.
Tähteni on armoistuin olemassa. Voin katuen mennä Hänen tykönsä ja pyytää jokapäiväistä armoa ja pyytää Hänen Henkensä minun voimakseni tähän matkaan.
Siksi katselen aina Sanan ja Pyhän Hengen kautta Sijaisuhriini, joka kuoli minun syntieni tähden, ja tätä minua opettaa katsomaan Pyhä Henki, joka itse on täydellinen Jumala, joka itse päätti Kristuksessa jo ennen luomista pelastaa, tulemalla sijaisekseni, elääkseen siinä lihassa, missä minä elän, ilman virhettä, vikaisuutta katsoen siihen, mitä on kirjoitettu, eikä kumartanut tämän maan ruhtinaan edessä.
Tämä Sana, "kirjoitettu on", on viittani. Henki, joka on voimani taivaasta, eli pyhyydestä, katsoo Jumalan tahdon, missä minun pitäisi elää ja antaa voiman siihen elämiseen, ja joka on kirjoitettu sydämeeni, se on Jumalan valtakunnan suunta jo nyt tässä ajassani. Sitä Jumalan valtakunnan Henkeä lähimmäiseni pitäisi kokea kauttani, sitä agabe rakkautta. Myös Jumalan pitäisi nähdä sitä rakkautta Hengessään, jonka on antanut sydämeeni suhteessani Häneen.
[-tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi].
Tuossa minun vajaamittaisuuteni astuu matkaan [voimaa minussa ei ole] ja siinä Hän kasvattaa minua päivittäin, että turvaan häneen ja hänen työhönsä.
Ei hän odota täydellisyyttä minussa, vaan armoistuimelta käsin, saan Hengen avulla kasvaa. Siksi se ylenpalttinen armo, sitä tarvitsen. Jeesus on voimani minun matkassani, minun tähteni, että saan elää....
Myös tärkeä on nähdä se, etten mene itsessäni lainalle, tahi laittomuuteen [omiin töihini tai pyrkimyksiin pyrkiäkseen taivaskelpoiseuuteen], -vaan armossa lepään [Jumalan täytetyssä työssä,, koska juuri siinä sen levon hän on antanut elämääni.
Aamen!
Ihanaa luettavaa!
Siunausta Sinulle "Helluntailainen"!
Kiitetään Herraa, se on Hengen työ meissä.
nm. helluntalainen
Näin on ja yltäkylläinen olo tulee juuri siitä, kun saa kulkea edeltä valmistettuja teitä ja näin levätä Jumalan armon varassa, tietäen, että kaikki on Hänen kädessään ja hallinassaan.
Kun ihminen näkee oman vajaamittaisuutensa ja riittämättömyytensä, osaa antaa arvoa Jumalan ansiottomalle armolle!
Selittäisittekö te Herrassa jo vähän viisaammat, että mitä tarkoittaa se kun minulle profetoitiin niin, että ikäänkuin katson suureen peiliin ja vaatteeni vaihtuvat värikkäisiin ja tulee ilo.
Mulle telee heti mieleen Messiaan värit. Sä saat pukeutua Hänen voimaansa ja väkevyyteensä, iloon ja rauhaan.
Ja se peili, kuvastin on tietenki Herra.
2. Kor. 3:18
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.
Kiitos Jari vastausistasi !! Vielä kysyisin, että kun tällaisen profetian saa, että miten kauan siihen Hänen voimansa saamiseen voi mennä. Vuosia?
Alkuun sanon, että sä olet Herrassa aivan yhtä viisas, kuin kuka tahansa uskova. Siis Herrassa viisas ja sitä viisautta tuleekin tavoitella, joka tulee ylhäältä.
Miten kauan siihen voi mennä? Varmaan sulla on kaipuu Herran puoleen ja toivot muutosta, ihan niin kuin minäkin toivon muutosta elämääni.
En voi sanoa muuta, kuin että Herran läsnäolossa olla vaan päivittäin rukouksessa. Viedä niitä asioita Herralle, jota hän on sinussa vaikuttanut.
Danielillekkin erääsä tilanteessa sanottiin; "Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana"
Eli rukous on tärkeää. Herra lähtee heti liikkeelle, kun rukoilet ja vähitellen mitä enemmän seurustelet hänen kanssaan, sinä muutut, kun opit tuntemaan Häntä.
Susta tulee yksi Henki Hänen kanssaan.
Ei Jumalalla ole mitään aikaa, jonka päästä hän voimansa antaa. Se on yksilöllistä ja siihen ei voi itse vaikuttaa muutoin, kuin siten, että ei luovuta, vaan tekee niin kuin Jaakob, joka sanoi; En päästä sinua, ennen kuin siunaat minut.
Mutta varmasti se tulee. Raamattu ja Jumalan lupaukset kuuluu juuri sinulle.
Kiitos rohkaisustasi Jari ! Olen ollut uskossa noin viitisen vuotta ja koen että on niin paljon opittavaa ja opin hitaasti... Mutta varmasti. Kaipa sitä voisi sanoa kaipuuksi tai ehkä pikemminkin olen malttamaton... mutta tahtoisin jo niin paljon enemmän...siis muutosta Hänen kaltaisekseen... kuin mitä ilmeisesti olenkaan valmis vielä vastaanottamaan. Olo on jotenkin painostava... siis tunne että jotain eteenpäin menemistä olisi tapahduttava... Olen levoton...
Kuule musta tuntuu, että sussa on paljonkin Jeesuksen kaltaisuutta. Vaikka et itse sitä niin huomaisikaan, niin joku toinen huomaa sen. Kyllä sä koko ajan kasvat Herrassa. Sehän ei riipu sinusta, vaan Herrasta. Jumala antaa kasvun ja hän kun on kylvänyt hyvän siemenen, niin sinusta on tullut Jumalan kylvömaa. Nyt kun sä olet Jumalan kylvömaa, niin sun ei pidä arvostella itseäsi, koska sinussa, eikä minussa ei ole mitään lähtökohtaa, vaan kaikki on armoa.
Sun ei tarvi enää kasvaa pelastukseen, vaan nyt sä kasvat pelastettuna ja siinä sulla on vapaus. Pelastus on lahja ja pyhitys on lahja. Kaikki on Jumalan suurta armoa. Sulle ei jää muuta osaa, kuin kiittäminen. Herra tekee kaiken. Hän vaikuttaa sinussa tahtoa, että rukoilet ja anot tahtonsa mukaisia asioita ja hän myös vaikuttaa tekemistä, antaen sulle voiman tehdä niitä asioita.
Jumala sanoo, että "minä valvon sanaani toteuttaakseni sen". Eli Jumala lupaa itse pitää huolta sinusta tukien ja auttaen, antaen sulle voiman toteuttaa Hänen tahtoaan. Ja sulle jää vain kiitoksen osa.
Jumala ei ole tässäkään poliisi, joka sinua kyttää ja valvoo, että teetkö hänen sanojensa mukaan, vaan hän on johdattaja, niin kuin hyvä Paimen on.
Hyvän Paimenen Psalmissa sanotaan, että "sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat". Sauvallansa hän sinua ohjaa oikealle tielle, nostaa sinut kuopasta ylös. Vitsallansa hän karkottaa kaikki sudet, jotka hänen omiaan tahtoo vahingoittaa.
Psalmin 32:8 Biblian oikein kääntämin sanoin, sulla on tälläinen Jumala;
"Minä neuvon sinua ja osoitan sinulle tien, jotas vaellat: minä johdatan sinun silmilläni."
Ja sun osasi on vain kiittäminen. Kaikki se, mitä Herralta toivot, kaiken sen sä jo omistat ja portti siihen kaikkeen on kiitos.
Jes. 60:18
Ei kuulu enää väkivaltaa sinun maassasi, ei tuhoa, ei turmiota sinun rajaisi sisällä, ja sinä kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.