enemmän, kuin kaverillisia tunteita? Oliko jokin lause, ele, katse/ muu?
2) Entäpä, milloin tajusit itse tuntevasi häntä kohtaan enemmän, kuin kaveruutta?
3) Oletko toiveikas, että saatte toisenne?
2) Entäpä, milloin tajusit itse tuntevasi häntä kohtaan enemmän, kuin kaveruutta?
3) Oletko toiveikas, että saatte toisenne?
Vastaukset 35
Vanhimmat
1. Ehkä käytöksestä, ja niistä katseista. 2. Heti tiesin. 3. En.
ne katseet.. joo kiitos.
1. Eleet, ilmeet, sanat ja se katse.
2. Hymy ja flirtti tulee vaikka yrittää olla vakavana. Tunteita laidasta laitaan; hermostuminen, iloisuus ja hyperaktiivisuus. Keho reagoi. Tuntui tutulta ja luotettavalta. Perhosia vatsassa... jne.
3.Toivon
Miksi et ole toiveikas?
1. hermostumisesta
2. heti kun näin kuvan
3. en
1. Arvailla voin ja toivoa, mutta todellisuudessa minulla ei ole aavistustakaan hänen tunteistaan, ennen kuin hän kertoo ne mulle.
2. Kauan aikaa sitten jo.
3.Toivon sitä, tietää en voi.
1. Lauseesta, katseista, ja tuli tunne. 2. Ensimmäisestä tapaamisesta. Omat reaktiot aina kohdatessamme ja jutellessamme. 3. En jaksa uskoa, vaikka niin haluaisin.
Olin hänelle yhdentekevä jo alusta alkaen.
1. katseesta, siinä oli niin paljon tunnetta mukana; loukkaantumista, ikävää yms., että jo silloin teki mieli halata häntä..jo aikaisemminkin epäilin, mutta silloin olin varma..
2. olin ihastunut jo paljon ennen kuin sitä itse tiedostin. Jälkeenpäin vasta tajusin..
Mietin kummallista käytöstäni ja jossain vaiheessa tajusin olevani ihastunut häneen...
3. En voi muuta kuin toivoa
1) en tiedä, se vain oli aavistus. Pieni muutos käytöksessä, pehmeys äänessä ja katse.
2) maaliskuussa se iski yhden puhelun jälkeen. Puhuimme hänen reissustaan Italiaan, mutta huomasin hänen hiipivän ajatuksiini jo sitä ennenkin.
3) tietystin toivon ja myös pyrin siihen ettei tätä tunnetta joutuisi hautaamaan.
1. Kun hän alkoi vaikuttamaan hermostuneelta seurassani.
2. Samoihin aikoihin kun huomasin hänen olevan omituisen hermostunut seurassani
3. En. En ole koskaan aiemminkaan saanut ketään, kehen olen ollut ihastunut/rakastunut, eikä tämä ole mikään poikkeus, varsinkin kun aikaa on kulunut jo vuosia. Hän olisi pyytänyt ujostelustaan huolimatta ulos, jos olisi ollut yhtä kiinnostunut kuin minä.
1. Jutut alkoi olla levottomia...
2. Levottomat jutut jatkui....
3. Ei tuu tapahtumaan , kuvitelmat saa olla ....
1. Jutut alkoi olla levottomia...
2. Levottomat jutut jatkui...
3. Levottomat jutut jatkuvat.
1. Pitkät katseet, se tunne jota ei voi selittää. Pitkä halaus hänen aloitteestaan.
2. Hermostunut hänen seurassaan.
3. Hän on naimisissa, eli se siitä sitten.
En tiennyt, en tiedä, tuskin tuntee mitään. Tai ehkä..jotain. En tiedä.
Tiesin heti.
Toivoa on liikaakin.
1) En uskalla kuvitella sellaista. Todennäköisesti hän ei tunne mua kohtaan mitään ihmeellistä. Olen iloinen jos hän haluaa edes olla kaverini.
2) Kai mä sen jollain tasolla tiesin jo alusta asti, että olin ihastunut. Mua jännitti hänen seurassaan enemmän kuin muiden. Voisi sanoa että samalla sekä pelkäsin että olin iloinen aina kun sain olla hänen kanssaan.
3) Olen, koska en voi millään lakata kuvittelemasta, että se on mahdollista, vaikkei varmasti edes ole. Hän on varattu ja tiedän etten ole hänelle tarpeeksi kaunis tai tarpeeksi hyvä muutenkaan. Mutta silti.. Mä en vain suostu antamaan periksi henkisesti, vaikka käytännössä en teekään asian eteen mitään.
-En todellakaan tiedä. Syvät katseet,niistä voisin jotain arvata,mutten tietää
-Viimevuoden puolella,aivan puun takaa tuli hän tajuntaani ja valloitti mieleni.
-Toivo alkaa hiipua vähitellen... :(
1käytöksestä 2)melkein heti 3tottakai
käyttäytyi?
2. n, yli 6kk
3. en.
1. Katseista olin huomaavinaan...tai sitten leikki vain, että tykkää kahvista mustana tai lattena tai ihan miten vain.
2. Hän..tuota hurmasi minut olemuksellaan hyvin pian. Huomasin kyllä jo tuolloin hänen kahvitottumuksensa vaihtelevan jopa useaan kertaan päivässä ja olin hieman pettynyt.
3. Koska itse pidän kahvista mustana niin yhä syvenevä ja jatkuva latte-kahvin haikailu aiheutti minussa närästystä. Nyt on kyllä paha kysymys, en tiedä tulevaisuutta ehkä otan tee-miehen jatkossa.
Vaihda itsekin teen juontiin.
Närästää vähemmän.
tykkään mustasta kahvista ja jos luet tarkemmin voinet huomata, ettei kahvi minua närästä ;)
http://youtu.be/HyiJ89O0jvc
1) jaa-a, en osaa sanoa
2) heti
3) kyllä tässä toivo alkaa pikkuhiljaa hiipumaan
hiljaa hyvä tulee ;) minulla samat vastaukset kuin sinulla edellinen..
1) en tiennyt, toivoin
2) heti pamahti
3) ei taida tulla
ole noin pessimistinen. Ehkä pamahti sillä toisellakin juuri silloin tajuntaan.
1) Kyllä olin aistivani katseista ja eleistä...kunnes tuli kaverikortti pöytään. Ihminen pystyy sanoilla huijaamaan vaikka mitä, mutta eleitä on vaikeampi huijata, vaatii ehkä jo näyttelijän taitoja.
2)Heti kun tutustuttiin. Ei kaverista sillä tavalla ajatella, ja jos hän oli vieressä, olisin vain halunnut kosketella ja halailla ja semmosta.
3) En tiedä, aina on toivoa jos vaan henki pihisee, mutta nyt olen niin alakuloinen ettei oikein jaksa uskoa mihinkään.
1. Sanat, käytös ja se sellainen tunne
2. Alusta alkaen siinä oli jotain erikoista uteliasta vetovoimaa ja siinä vaiheessa kun tuo mies pompsahteli koko ajan arkisiin ajatuksiin saaden hymyilemään :)
3. Jossei tän elämän aikana niin sitten seuraavassa
MÄ TIESIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN
1. Tunnistin aika pian sen, että hän reagoi minuun fyysisesti. Mutta että tunsiko muuta kuten minä, siihen en saanut selvyyttä vasta kuin paljon, paljon myöhemmin.
2. Melko pian. Kun kaikki yritykseni tutustua ja vedättää suhde kaverilliselle linjalle epäonnistuivat, se ei vain taipunut siihen. Jossakin vaiheessa tajusin, että ei hemmetti minua.
3. En.
Mä en vastaa noihin kysymyksiin, mutta haluan kertoa.
Olen tuntenut erään itseäni joitakin vuosia vanhemman naisen.
Hänellä on tapana aina kohdatessa hipasta tai halia.
Kerran huomasin sellaisen asian, että hänen kasvonsa muuttuivat aivan punaisiksi.
Meillä ei kuitenkaan ole mitää sen kummempaa systeemiä, viimeisistä tapaamisista on aikaa jo vuosi.... enkä tulkitse asiaa sen enempää itselleni edulliseksi.
1) sanoi katselleensa minua vuosia, mikä yllätti. En ollut ajatellut mitään sen suuntaista, vaikka olin häntä hellyyden puutteessa vähän sitä ennen "varpaillut", mistä sanoi olevansa otettu, kun anteeksi pyytelin.
2) pää meni sekaisin suutelusta ja kiihkeydestä. Tavallaan aina oli ollut sielujen sympatiaa, enkä muuta ollut aavistellutkaan mukavassa seurassa.
3) on niin monta muttaa, ettei toistemme saamisista voi tietää. Olen onnellinen hänen rohkeista ja yllätyksellisistä tempauksista muista välittämättä...
Kuulostaa hyvältä alulta kauniille tarinalle. Älä torju rakkautta, kun sitä tarjotaan. En torjuisi minäkään. Koskaan ei tiedä, koska sen voi viimeisen kerran kohdata.