Tulin uskoon noin 30 vuotta sitten, luterilaisissa piireissä. Tunsin siihen aikaan myös helluntailaisia nuoria, jotka varoittivat minua, että "Jos ajattelit pysyä luterilaisissa porukoissa, sinusta ennemmin tai myöhemmin tulee ääriliberaali ja luovut uskosta".
En uskonut heitä. He kehottivat minua käymään uskovien kasteella, jotta saisin Hengen armolahjoja ja pääsisin eroon luterilaisesta liberaaliteologiasta. En uskonut.
-Veljen todistus kertoo kuinka tuskin "raamatullista" on väite että kun käydään uskovien helluntailaisten kasteella, saadaan pyhä hemki?
Miksi sitä ei kerrota Raamatussa?
Siksi että helluntailaisuus ilmestyi karvoineen ja sarvineen 1400 luvulla.
En uskonut heitä. He kehottivat minua käymään uskovien kasteella, jotta saisin Hengen armolahjoja ja pääsisin eroon luterilaisesta liberaaliteologiasta. En uskonut.
-Veljen todistus kertoo kuinka tuskin "raamatullista" on väite että kun käydään uskovien helluntailaisten kasteella, saadaan pyhä hemki?
Miksi sitä ei kerrota Raamatussa?
Siksi että helluntailaisuus ilmestyi karvoineen ja sarvineen 1400 luvulla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse en olisi voinut koskaan tulla uskoon niissä luterilaisissa ympyröissä, joissa kasvoin ja kävin rippikoulun. Siellä opetettiin, että kaikki kirkkoon kuuluvat lapsena kastetut pelastuvat automaattisesti, joten mitään muuta ei tarvita.
Tulin myöhemmin uskoon helluntaiseurakunnassa ja erosin ev lut kirkossa. Vasta myöhemmin olen kuullut, että myös kirkon piirissä on uskovaisia, jopa uskovaisia pappeja.
Minä tulin uskoon jo lapsena about 3 vuotiaana enkä tiennyt edes kirkkoja olevankaan.
Helluntailaisia ei ollut paitsi muutama villihenki joskaan en ole siitä aivan varma?
Myöhemmin opetettiin vaikka mitä, mutta kokiessani suuria ihmeitä lut. seurakunnassa ja kirkossa ehtoollisen aikana olen vakuuttunut että se mitä minulle oli tapahtunut oli sellaista jota tuskin on kenellekään tapahtunut apostolisen ajan jälkeen.
Voinhan olla väärässäkin?
Tunnen jo iäkkäämmän miehen. Hän oli paatunut ateisti. Erityisesti vapaiden suuntien uskovaiset olivat hänelle myrkkyä. Vaimo oli tullut uskoon helluntailaisten kokouksissa ja halusi erota kirkosta. Mies ateistina päätti myös erota saman tien vaimonsa kanssa.
Jatkui vuosia ja vaimo oli uskossa ja mies kulki ilman uskoa mihinkään. Monesti elämä tuntui turhalta ja jänisjahdissa ollessa tuli mieleen päättää päivät haulikolla.
Kerran oli myös sellainen hetki, ja mies ajatteli ampua itsensä. Kuitenkin hän päätti huutaa varmuuden vuoksi: .jos sinä Jumala olet olemassa, niin ilmesty ja auta minua. Samamassa hetkessä valtava rauha ja ilo täytti sisimmän ja rintaan tuli valtava elämänhalu. Mies päätti panna kohta tupakaksi, mutta nortti ei enää maistunut millekkään.
Sama mies oli ollut herätyksessä rippikoulussa, mutta pappi ei ollut osannut sanoa juuta eikä jaata, kun poika oli yrittänyt kysellä uskonasioista. Tänään mies on helluntaiseurakunnan jäsen ja ollut uskossa vuosikymmeniä.
Uskoon voi tulla vaikka metsässä.
kyllä metsässäkin, mutta täytyy olla Jumalan tekoa että uskoon voi ylipäätään tulla ja Jumala kyllä tiesi että mies on ollut herätystilassa..
Emme me tiedä mitä jumalattoman sydämessä liikkuu ja senvuoksi varokaamme tuomitsemasta.
Paavalikin oli niitä äkistikääntyneitä.
Olemme kovin erilaisia.
"Paavalikin omi niitä äkistikääntyneitä.."
Niin oli ja oli vielä fariseus,sekä toisinajattelijoitten tuomitsija / vastustaja.
Kiivas kuin tappura ja vaati toisia itsensä kaltaiseksi.
Itse edustan sitä ajatusmallia että jumalallinen luonto, -hengellisyys on AINA monimuotoista.
Mutta sehän ei sovi ihmiselle, ei edeskään uskoville,vaan kaikkien pitäisi laulaa samaa virttä, ajatella samoin,toimia samoin ja uskoa samoin.
Absurdi malli.