Filosofia pääaineena

Kiitos näistä! :)

Tuo on yleinen harhaluulo. Useimmat niistä julkishallinnon yleistehtävistä menevät juristeille.

Ok, kiitos tästä näkökulmasta ja etenkin julkishallinto-maininnasta. Siinä on pohdittavaa..
Hyvää juhannusta!

Alas huuhaa-aineet kirjoitti:

Tuo on yleinen harhaluulo. Useimmat niistä julkishallinnon yleistehtävistä menevät juristeille.

Joo, ei kannata ehkä suunnitella työuraansa poikkeustapauksien esimerkin avulla.

Ihmetyttää yleensäkin, että monet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sitä kivaa ja sikamielenkiintoista alaa, ja sitten mietitään kuitenkin alituisesti pääsyä paikoille, joihin pääsisi monta kertaa helpommin jonkun muun koulutuksen kautta.

Tyyliin: "Mä opiskelen tätä etnomusikologiaa ja sivuaineena naistutkimusta, kai mä sit pääsen päälliköksi johonkin kunnanvirastoon tai firmaan ku niissä arvostetaan monipuolista koulutusta ja laajaa yleissivistystä."

Jos mielii virkamieshommiin, niin paras koulutus olisi silloin tietysti OTM tai KTM ja varauksella myös HTM.

inhorealismia kirjoitti:

Joo, ei kannata ehkä suunnitella työuraansa poikkeustapauksien esimerkin avulla.

Ihmetyttää yleensäkin, että monet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sitä kivaa ja sikamielenkiintoista alaa, ja sitten mietitään kuitenkin alituisesti pääsyä paikoille, joihin pääsisi monta kertaa helpommin jonkun muun koulutuksen kautta.

Tyyliin: "Mä opiskelen tätä etnomusikologiaa ja sivuaineena naistutkimusta, kai mä sit pääsen päälliköksi johonkin kunnanvirastoon tai firmaan ku niissä arvostetaan monipuolista koulutusta ja laajaa yleissivistystä."

Jos mielii virkamieshommiin, niin paras koulutus olisi silloin tietysti OTM tai KTM ja varauksella myös HTM.

Lue lisää

"Jos mielii virkamieshommiin, niin paras koulutus olisi silloin tietysti OTM tai KTM ja varauksella myös HTM."
Kyllä hallarit virkamiespuolen paikoista kilpailtaessa pärjää hyvin kunhan vain avoimia työpaikkoja olisi, vaikka parhaimmat virat menevätkin juristeille, mutten ole sen sijaan kylläkään kuullut että KTM oli mitenkään kova sana kunnan tai valtion hommiin haettaessa, yksityisellä se tietenkin on halutuimpia yhdessä rippi-inssien kanssa.

Olen joskus ollut keskisuuren kaupungin hallintopuolella ja ainakin silloin KTM/ekonomi -tutkinnon suorittaneita koko kaupungin listoilla oli vain pieni osa siitä mitä oli yhteiskuntatieteilijöitä tai selvästi vähemmän kuin vaikkapa juristitaustaisia. Ekonomit olivat lähes kokonaan pelkästään talouspuolen hommissa joko pomoina ja erilaisina suunnittelijoita tai kustannuslaskijoina, muissa tehtävissä ei juuri ollenkaan.

Omista ekonomi-puolen opiskelijatovereistani oikeastaan kukaan ei edes suunnitellut tai mitenkään ollut edes kiinnostunut hakemaan mihinkään julkisen puolen huonosti palkattuun virkaan.

Julkisen puolen urakehityksen suurin ongelma on, ettei näitä yleisiä hallintotehtävien virkoja juurikaan ole avoimina, vaan niihin valitaan usein sisäisesti joko pitkään hommaa alemmalla vakanssilla hoitanut, tai joku näistä pitemmän aikaa määräaikaisena tehtävää hoitanut.

Alempiin avustaviin tehtäviin päästäkseen taas vastavalmistuneet maisterit joutuvat kilpailemaan tradenomien kanssa, joista osalla saattaa olla pitkä työkokemus ja useita ammattipätevyyksiä erikseen hankittuna erikoisaloilta, ja näistä harvoista pätkistäkin on todella kova kilpailu.

"hmetyttää yleensäkin, että monet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sitä kivaa ja sikamielenkiintoista alaa, ja sitten mietitään kuitenkin alituisesti pääsyä paikoille, joihin pääsisi monta kertaa helpommin jonkun muun koulutuksen kautta."
Ehkä kyse on kompromissista jossa yritetään saada haitat ja hyödyt tasapainoon. Mielenkiintoisen alan valinnassa on jo pieni voitto saada opiskella mielenkiintoista alaa. Jos käyt juristiksi tai hallariksi, etkä pidä alasta, niin silti sinun mahdollisuus jäädä työttömäksi valmistumisen jälkeen on vain vähän pienempi kuin jonkin toisen alan tutkinnolla. Eli olet työtön opinnoilla, joista et edes oikein pitänyt.

HM & KTM kirjoitti:

"Jos mielii virkamieshommiin, niin paras koulutus olisi silloin tietysti OTM tai KTM ja varauksella myös HTM."
Kyllä hallarit virkamiespuolen paikoista kilpailtaessa pärjää hyvin kunhan vain avoimia työpaikkoja olisi, vaikka parhaimmat virat menevätkin juristeille, mutten ole sen sijaan kylläkään kuullut että KTM oli mitenkään kova sana kunnan tai valtion hommiin haettaessa, yksityisellä se tietenkin on halutuimpia yhdessä rippi-inssien kanssa.

Olen joskus ollut keskisuuren kaupungin hallintopuolella ja ainakin silloin KTM/ekonomi -tutkinnon suorittaneita koko kaupungin listoilla oli vain pieni osa siitä mitä oli yhteiskuntatieteilijöitä tai selvästi vähemmän kuin vaikkapa juristitaustaisia. Ekonomit olivat lähes kokonaan pelkästään talouspuolen hommissa joko pomoina ja erilaisina suunnittelijoita tai kustannuslaskijoina, muissa tehtävissä ei juuri ollenkaan.

Omista ekonomi-puolen opiskelijatovereistani oikeastaan kukaan ei edes suunnitellut tai mitenkään ollut edes kiinnostunut hakemaan mihinkään julkisen puolen huonosti palkattuun virkaan.

Julkisen puolen urakehityksen suurin ongelma on, ettei näitä yleisiä hallintotehtävien virkoja juurikaan ole avoimina, vaan niihin valitaan usein sisäisesti joko pitkään hommaa alemmalla vakanssilla hoitanut, tai joku näistä pitemmän aikaa määräaikaisena tehtävää hoitanut.

Alempiin avustaviin tehtäviin päästäkseen taas vastavalmistuneet maisterit joutuvat kilpailemaan tradenomien kanssa, joista osalla saattaa olla pitkä työkokemus ja useita ammattipätevyyksiä erikseen hankittuna erikoisaloilta, ja näistä harvoista pätkistäkin on todella kova kilpailu.

"hmetyttää yleensäkin, että monet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sitä kivaa ja sikamielenkiintoista alaa, ja sitten mietitään kuitenkin alituisesti pääsyä paikoille, joihin pääsisi monta kertaa helpommin jonkun muun koulutuksen kautta."
Ehkä kyse on kompromissista jossa yritetään saada haitat ja hyödyt tasapainoon. Mielenkiintoisen alan valinnassa on jo pieni voitto saada opiskella mielenkiintoista alaa. Jos käyt juristiksi tai hallariksi, etkä pidä alasta, niin silti sinun mahdollisuus jäädä työttömäksi valmistumisen jälkeen on vain vähän pienempi kuin jonkin toisen alan tutkinnolla. Eli olet työtön opinnoilla, joista et edes oikein pitänyt.

Lue lisää

Onko HM-tutkinto mielestäsi hyödyllinen vaihtoehto (oikeilla ainevalinnoilla)? Työllisyys tietysti voi vaivata, niin kuin sanoitkin.

Olettaen tietysti että se kiinnostaa edes jonkin verran?

ehkä hallariksi kirjoitti:

Onko HM-tutkinto mielestäsi hyödyllinen vaihtoehto (oikeilla ainevalinnoilla)? Työllisyys tietysti voi vaivata, niin kuin sanoitkin.

Olettaen tietysti että se kiinnostaa edes jonkin verran?

Lue lisää

"Onko HM-tutkinto mielestäsi hyödyllinen vaihtoehto (oikeilla ainevalinnoilla)? Työllisyys tietysti voi vaivata, niin kuin sanoitkin."
No oikeastaan tilastot antaa ainakin minun mielestä aika hyvän kuvan hallaritutkinnon luonteesta työllistymisen kannalta, eli se on eräänlainen "tupla tai kuitti" -tutkinto.

Eli jos saat töitä oikeasta paikasta, niin sillä tutkinnolla pystyt tekemään aikaa myötä todella hyvän uran ja pääsemään kunnon liksoille, ainakin mitä verrataan muihin yhteiskuntatieteilijöihin, toisaalta tiedän taas paljon sellaisia hallareita jotka sanovat etteivät ole hyötyneet mitenkään tutkinnosta. Tosin lähes kaikki ovat olleet sellaisia joilla on ollut pohjalla tai myöhemmin suoritettuna toinen tutkinto, kuten minulla.

Työtilanne voisi parantua huomattavasti tai ainakin tervehtyä, jos nämä kuntaliitosasiat saataisiin jollain tavoin loppuun, kun nyt näissä liitosuhan alaisissa kunnissa ei palkata oikeastaan ketään, edes sijaisia. Valtiolla tilanne on vähän parempi, mutta työpaikat ovat taas keskittyneet näihin muutamiin keskuspaikkaan jossa on suuria virastoja, joihin meno edellyttää muuttoa ja siihen liittyviä käytännön ongelmia asunnon hankintoineen ja takuuvuokrineen, joka taas ei välttämättä ole aina kovin mielekästä jos saa vain kolmen kuukauden sijaisuuden epävarmalla jatkolla.

No sanotaan nyt kuitenkin että huonompiakin tutkintoja on, ja hallarit ovat kuitenkin yhteiskuntatieteissä sitä työllistymisen kannalta yleisesti ottaen parasta a-ryhmää. Sossutädit tietenkin ovat oma lukunsa, kun heistä on pulaa, tosin heidän ura on sitten siinä, kun tärkeän pätevyyden omaavia asiantuntijoita ei uskalleta ylentää tai siirtää muihin hallintotehtäviin.

Pääaineista en osaa sanoa oikein mitään, mutta jotenkin aluetiede on pistänyt silmään, että sitä lukeneet ovat saaneet aika hyviä virkoja, mutta eiköhän ne muuten ole aika tasoissa. Sivuaineina kannattaa lukea kaupallisia aineita tai tietotekniikkaa ym.

Oikeastaan ainoa heikkous hallaritutkintoon liittyy sen maineeseen virkamiestutkintona, joka on iso ongelma jos haet yksityiselle puolelle, missä sitä välillä suorastaan hyljitään.

Siinä vähän jaarituksia aiheesta.

HM & KTM kirjoitti:

"Onko HM-tutkinto mielestäsi hyödyllinen vaihtoehto (oikeilla ainevalinnoilla)? Työllisyys tietysti voi vaivata, niin kuin sanoitkin."
No oikeastaan tilastot antaa ainakin minun mielestä aika hyvän kuvan hallaritutkinnon luonteesta työllistymisen kannalta, eli se on eräänlainen "tupla tai kuitti" -tutkinto.

Eli jos saat töitä oikeasta paikasta, niin sillä tutkinnolla pystyt tekemään aikaa myötä todella hyvän uran ja pääsemään kunnon liksoille, ainakin mitä verrataan muihin yhteiskuntatieteilijöihin, toisaalta tiedän taas paljon sellaisia hallareita jotka sanovat etteivät ole hyötyneet mitenkään tutkinnosta. Tosin lähes kaikki ovat olleet sellaisia joilla on ollut pohjalla tai myöhemmin suoritettuna toinen tutkinto, kuten minulla.

Työtilanne voisi parantua huomattavasti tai ainakin tervehtyä, jos nämä kuntaliitosasiat saataisiin jollain tavoin loppuun, kun nyt näissä liitosuhan alaisissa kunnissa ei palkata oikeastaan ketään, edes sijaisia. Valtiolla tilanne on vähän parempi, mutta työpaikat ovat taas keskittyneet näihin muutamiin keskuspaikkaan jossa on suuria virastoja, joihin meno edellyttää muuttoa ja siihen liittyviä käytännön ongelmia asunnon hankintoineen ja takuuvuokrineen, joka taas ei välttämättä ole aina kovin mielekästä jos saa vain kolmen kuukauden sijaisuuden epävarmalla jatkolla.

No sanotaan nyt kuitenkin että huonompiakin tutkintoja on, ja hallarit ovat kuitenkin yhteiskuntatieteissä sitä työllistymisen kannalta yleisesti ottaen parasta a-ryhmää. Sossutädit tietenkin ovat oma lukunsa, kun heistä on pulaa, tosin heidän ura on sitten siinä, kun tärkeän pätevyyden omaavia asiantuntijoita ei uskalleta ylentää tai siirtää muihin hallintotehtäviin.

Pääaineista en osaa sanoa oikein mitään, mutta jotenkin aluetiede on pistänyt silmään, että sitä lukeneet ovat saaneet aika hyviä virkoja, mutta eiköhän ne muuten ole aika tasoissa. Sivuaineina kannattaa lukea kaupallisia aineita tai tietotekniikkaa ym.

Oikeastaan ainoa heikkous hallaritutkintoon liittyy sen maineeseen virkamiestutkintona, joka on iso ongelma jos haet yksityiselle puolelle, missä sitä välillä suorastaan hyljitään.

Siinä vähän jaarituksia aiheesta.

Lue lisää

Kiitoksia pitkästä vastauksesta! Täytyy tuota HM-asiaa vielä miettiä.

Yksi juttu mikä kävi mielessä on, että hakeutuisin vaikka avoimen yliopiston opintojen kautta (käyn töissä, enkä viitsi heti luopua niistä) lukemaan Joensuuhun juridiikkapainotteista HM-tutkintoa, sinne on helppo sisäänpääsy. Jos homma ei sitten oikein tuntuisi tuovan tulevaisuutta, niin ottaisin HTK- tutkinnon ulos vaikka finanssioikeus pääaineena ja hakeutuisin sitten KTM-tutkintoon jonkun kauppakorkean maisteriohjelmaan.

HM & KTM kirjoitti:

"Jos mielii virkamieshommiin, niin paras koulutus olisi silloin tietysti OTM tai KTM ja varauksella myös HTM."
Kyllä hallarit virkamiespuolen paikoista kilpailtaessa pärjää hyvin kunhan vain avoimia työpaikkoja olisi, vaikka parhaimmat virat menevätkin juristeille, mutten ole sen sijaan kylläkään kuullut että KTM oli mitenkään kova sana kunnan tai valtion hommiin haettaessa, yksityisellä se tietenkin on halutuimpia yhdessä rippi-inssien kanssa.

Olen joskus ollut keskisuuren kaupungin hallintopuolella ja ainakin silloin KTM/ekonomi -tutkinnon suorittaneita koko kaupungin listoilla oli vain pieni osa siitä mitä oli yhteiskuntatieteilijöitä tai selvästi vähemmän kuin vaikkapa juristitaustaisia. Ekonomit olivat lähes kokonaan pelkästään talouspuolen hommissa joko pomoina ja erilaisina suunnittelijoita tai kustannuslaskijoina, muissa tehtävissä ei juuri ollenkaan.

Omista ekonomi-puolen opiskelijatovereistani oikeastaan kukaan ei edes suunnitellut tai mitenkään ollut edes kiinnostunut hakemaan mihinkään julkisen puolen huonosti palkattuun virkaan.

Julkisen puolen urakehityksen suurin ongelma on, ettei näitä yleisiä hallintotehtävien virkoja juurikaan ole avoimina, vaan niihin valitaan usein sisäisesti joko pitkään hommaa alemmalla vakanssilla hoitanut, tai joku näistä pitemmän aikaa määräaikaisena tehtävää hoitanut.

Alempiin avustaviin tehtäviin päästäkseen taas vastavalmistuneet maisterit joutuvat kilpailemaan tradenomien kanssa, joista osalla saattaa olla pitkä työkokemus ja useita ammattipätevyyksiä erikseen hankittuna erikoisaloilta, ja näistä harvoista pätkistäkin on todella kova kilpailu.

"hmetyttää yleensäkin, että monet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sitä kivaa ja sikamielenkiintoista alaa, ja sitten mietitään kuitenkin alituisesti pääsyä paikoille, joihin pääsisi monta kertaa helpommin jonkun muun koulutuksen kautta."
Ehkä kyse on kompromissista jossa yritetään saada haitat ja hyödyt tasapainoon. Mielenkiintoisen alan valinnassa on jo pieni voitto saada opiskella mielenkiintoista alaa. Jos käyt juristiksi tai hallariksi, etkä pidä alasta, niin silti sinun mahdollisuus jäädä työttömäksi valmistumisen jälkeen on vain vähän pienempi kuin jonkin toisen alan tutkinnolla. Eli olet työtön opinnoilla, joista et edes oikein pitänyt.

Lue lisää

Jos valtion virkamieshommiin aikoo niin kova sana on VTM ja siihen vielä lisänä jotain hallinnon alaa päälle, niin eiköhän se ole siinä.

Ok.

Jep, tämänsuuntaisia olen ajatellutkin. Saksankieltä ja nimenomaan kääntämisopintoja olen aika pitkälle jo puskenut, ehkä niitä voisi vielä täydentää.. Kiitoksia!