Hänellä on vuokralainen, nuori poika, hieman
levoton, paljon ongelmia, äitinsä ja isänsä
kanssa, huoltajuuskiistaa, työt meni miten meni,
raha ongelmia, päätimme ettemme lainaa tai paljoa
muutenkaan tuohua pojan kanssa, eihän se meille
loppujen lopuksi kuulunut,
poika soitti ja kysyi voiko tulla käymään
luonani, en kieltänyt, juotiin kahvit ja
juteltiin kaikesta, lopulta lainasin hänelle
rahaa, vaikka olimme muuta naiseni kanssa
sopineet, kävi kovin sääliksi tuo poika ja hänen
kohtalonsa, muutaman kerran näinmme ja
juttelimme, sovimme ettei kerrota naiselleni
mitään,
to vein kukkia naiselleni, oli ollut pientä
kärhämää ja soitin pojalle että pääsen viemään
ne, poika avasi annoin kukat ja kirjeen, naiseni
lähetti viestin jossa kiitti kukista, illalla
soittelimme ja hän kysyi kuinka sain kukat
sisään, kerroin ja sanoin samalla myös et heitin
pojan tiksiin, hän siitä reimastui kovin ja alkoi
riita, lopulta paljastui kaikki mitä pojan kanssa
olin tehnyt, siis jutellu ja antanut rahaa ja
salannut sen, nyt naiseni haukkuu selkään
puukottajaksi käärmeeksi eikä halua nähdä enään
ikinä, kaikki mitä olin antanut palautti oveni
taa,
olen menettänyt kaiken sen vuoksi että olen liian
kiltti ja hyväsydämminen, poikakin menettää
asunnon, kaikki menee päin helvettiä, en jaksa
enään, mikään kukaan ei kiinnosta, tämä on yhtä
tuskaa, miksi kilttejä näin rangaistaan?
kaikkea hyvää olen aina yrittänyt hänelle ja
kaikille, rakastan häntä aivan valtavasti, hän
sanoi ettei tunne mitään, pelkkä panosuhde hänen
mielestä, ei mitään menettävää, kuitenkin näytti
siltä että hänkin oli todella onnellinen,
sanoikin niin joskus, mikä teitä naisia oikein
vaivaa? en ymmärrä enään mitään, muutenkin tuntuu
että olen vain ollut hänelle jokin lohduttaja,
kokoajan minä olen lohduttanut ja kuunnellut
häntä, hyvin harvoin hän on soittanut että
tuletko käymään, tai tehdäänkö jotain, tai
ottanut minut syliinsä ja lohduttanut minua, olin
hänen kanssaan silti maailman onnelisin mies ja
nyt maailman surullisin,
en jaksa enään
levoton, paljon ongelmia, äitinsä ja isänsä
kanssa, huoltajuuskiistaa, työt meni miten meni,
raha ongelmia, päätimme ettemme lainaa tai paljoa
muutenkaan tuohua pojan kanssa, eihän se meille
loppujen lopuksi kuulunut,
poika soitti ja kysyi voiko tulla käymään
luonani, en kieltänyt, juotiin kahvit ja
juteltiin kaikesta, lopulta lainasin hänelle
rahaa, vaikka olimme muuta naiseni kanssa
sopineet, kävi kovin sääliksi tuo poika ja hänen
kohtalonsa, muutaman kerran näinmme ja
juttelimme, sovimme ettei kerrota naiselleni
mitään,
to vein kukkia naiselleni, oli ollut pientä
kärhämää ja soitin pojalle että pääsen viemään
ne, poika avasi annoin kukat ja kirjeen, naiseni
lähetti viestin jossa kiitti kukista, illalla
soittelimme ja hän kysyi kuinka sain kukat
sisään, kerroin ja sanoin samalla myös et heitin
pojan tiksiin, hän siitä reimastui kovin ja alkoi
riita, lopulta paljastui kaikki mitä pojan kanssa
olin tehnyt, siis jutellu ja antanut rahaa ja
salannut sen, nyt naiseni haukkuu selkään
puukottajaksi käärmeeksi eikä halua nähdä enään
ikinä, kaikki mitä olin antanut palautti oveni
taa,
olen menettänyt kaiken sen vuoksi että olen liian
kiltti ja hyväsydämminen, poikakin menettää
asunnon, kaikki menee päin helvettiä, en jaksa
enään, mikään kukaan ei kiinnosta, tämä on yhtä
tuskaa, miksi kilttejä näin rangaistaan?
kaikkea hyvää olen aina yrittänyt hänelle ja
kaikille, rakastan häntä aivan valtavasti, hän
sanoi ettei tunne mitään, pelkkä panosuhde hänen
mielestä, ei mitään menettävää, kuitenkin näytti
siltä että hänkin oli todella onnellinen,
sanoikin niin joskus, mikä teitä naisia oikein
vaivaa? en ymmärrä enään mitään, muutenkin tuntuu
että olen vain ollut hänelle jokin lohduttaja,
kokoajan minä olen lohduttanut ja kuunnellut
häntä, hyvin harvoin hän on soittanut että
tuletko käymään, tai tehdäänkö jotain, tai
ottanut minut syliinsä ja lohduttanut minua, olin
hänen kanssaan silti maailman onnelisin mies ja
nyt maailman surullisin,
en jaksa enään
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.