Pääministeri Vanhanen ja Suomen Nato-jäsenyys

Eiliset mielipiteeni pääministeri Vanhasen viime keväisestä, turvallisuuspoliittisesta avauksesta Kyösti Virrankosken syntymäpäivillä näytti nostattaneen vastakkaisia käsityksiä viestiketjussa, joka jo painui kakkossivulle.

http://www.keskusta.fi/tietopankki/?gid=7&ref_gid=7&act ion=show_document&action_param=894

Nostan linkin takana kokonaan olevasta puheesta muutamia esimerkkejä uudelleen keskusteluun ja koetan myös perustella, miksi päädyin siihen johtopäätökseen, että pääministeri Vanhanen olisi minun mielestäni periaatteessa Nato-jäsenyyden kannalla, vaikka ei ajakaan aktiivisesti Suomen liittymistä Natoon.

"Paasikivi sanoi aikanaan, tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Ja tosiasia on, että terrorismi ja maailman kriisit koskettavat meitä. Emme pääse niitä pakoon vaikka yrittäisimme. Meidän on valittava, haluammeko olla osa ongelmaa vai sen ratkaisua. Osallisia olemme joka tapauksessa."
---
Tässä on minusta kannanotto siihen, ettei Suomi voi jäädä terrorismin torjunnan ulkopuolelle


"Jos haluamme myydä suomalaisia tuotteita maailmalle, suomalaisten myyntimiesten ja insinöörien on voitava kulkea rauhassa idässä ja lännessä, etelässä ja pohjoisessa. Meidän on siis oman etumme vuoksi oltava aktiivisesti mukana kaikilla niillä foorumeilla, joilla rakennetaan rauhanomaisen kanssakäymisen edellytyksiä. Euroopan unioni on meidän tärkein vaikutuskanavamme tässä työssä."
---
Tässä on mielestäni selvä kannanotto siihen, että Suomen on liittouduttava yhteistyöhön terrorismin torjunassa.


"Olemme siis monin sitein kiinni maailman tapahtumissa. Tähän asti rajojen avautuminen on ollut Suomelle mahdollisuus ja vaurastumisen lähde. Uskon, että niin on jatkossakin. Mutta samalla meidän on kannettava oma vastuumme kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Se on tämän päivän isänmaallisuutta. Kun 200 lähimmäistämme kuoli keskellä arkista matkaansa pommien silpomina, se koskee myös meitä, he olivat lähimmäisiämme, he kuolivat terrorismiin, joka haluaa tuhota vapauden, demokratian ja kansalaisvapaudet."
---
Mdridin rautatieaseman pommi-iskuun viittaamalla Vanhanen mielestäni korostaa sitä, että isku kohdistui hänen mielestään samalla myös suomalaisiin ja vahvistaa edellisiä kannanottojaan.


"Suomen pärjääminen vaikeina aikoina on ollut tulosta omien voimavarojemme ja ulkoisen tilanteen taitavasta yhteensovittamisesta. Emme koskaan tee ratkaisujamme muusta ulkomaailmasta erillään. Emme myöskään tee valintoja kansallisen ja kansainvälisen välillä, vaan turvallisuuspolitiikkamme on aina näiden tekijöiden yhdistämistä.
---
Hässä Vanhanen mielestäni pohjustaa Suomen liittoutumattomuuspolitiikan jatkuvan muutoksen tarpeellisuutta.


"Toisen maailmansodan vuosia seurasi Euroopassa uudenlainen tilanne, kylmä sota. Sen aikainen voimatasapaino piti huolen siitä, että uusi eurooppalainen suursota ei päässyt syttymään. Sodan välitön uhka oli kuitenkin koko ajan läsnä. Kylmän sodan vakaudella oli kallis hintansa. Puolet Eurooppaa oli vailla vapautta.

Suomi löysi itselleen sopivan tien kylmän sodan Euroopassa. Puolueettomuus oli paras ratkaisu vaikeaan asemaamme Neuvostoliiton länsimaisena ja demokraattisena naapurina. Puolueettomuuspolitiikka oli vastauksemme sen ajan turvallisuuspoliittisen ympäristöön. Mitään ikuista tai muuttumatonta tässä politiikassa ei ollut, vaan kylmän sodan jälkeen Suomen politiikka on muuttunut ympäristönsä mukana. Politiikkamme on jatkossakin oltava pragmaattista ja muuntautumiskykyistä."
---
Tässä Vnhanen hyvin laajasti perustelee sitä, miksi hän näkee ulkopolitiikan muutokset tarpeellisena. mielestäni perustelu on hyvin painava, koska siinä nostetaan noin vahvasti esiin sodanjälkeinen puolueettomuuslinjamme ja muutoksen tarve suhteutetaan siihen.

"Terrorismi on ehkä keskeisin uusi uhka. Terrorismi on suurrikollisuutta, joka pyrkii tappamaan suuria ihmisjoukkoja ja tekee sen täysin sattumanvaraisesti. Kuten edellä todistin, emme ole tässä taistelussa mitään sivullisia, vaan isku Madridiin tai New Yorkiin on samalla isku meitä vastaan. On vain puhdasta sattumaa, että näissä iskuissa ei kuollut suomalaisia.
---
Hieman ehkä toistoa alkupuolen sitaattien jo sisältämiin kannanottoihin, mutta noin sanoesaan Vanhanen mielestäni pyrkii vakuuttamaan kuulijansa siitä, ettei Suomi voi tulevaisuudessa enää pysyä liittoutumattomana.


"Terrorismin torjunnassa kansainvälinen yhteistyö on ainoa keino. Terroristit käyttävät vapaata liikkumista ja uutta tekniikkaa kaikin keinoin hyväkseen. Vain tiiviillä yhteistyöllä voidaan päästä näiden verkostojen edelle estämään surmatyöt. EU:lla on oma solidaarisuusperiaatteensa, yhteenkuuluvuuden periaatteensa, jonka mukaan myös terrorismin kohteeksi joutunutta jäsenmaata autetaan. En näe mitään syytä asettaa rajoituksia tälle avulle, vaan kaikki keinot ovat ajateltavissa. Jos jokin EU-maa pyytää meiltä apua pelastaakseen kansalaisiaan, me autamme epäröimättä – teemme sen ihmisinä ja lähimmäisinä, ja teemme sen myös valtiona, joka odottaisi vastaavassa tilanteessa muilta apua."
---
Vahnasen puheen kaikkein selkein kannanotto siitä, että Suomen tulee mennä mukaan EU:n puolustusyhteistyöhön.


"Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon myötä keskustelua Suomen linjasta käydään vilkkaasti. Tällä hetkellä on selvää, että sotilaallinen liittoutuminen ei ole kannaltamme ajankohtaista. Samalla Nato-jäsenyys pitää säilyy aitona ja mahdollisena valintana. Tämä edellyttää sitä, että puolustusvoimamme ovat Nato-yhteensopivia, mikä on olennainen kyky myös kriisinhallintaa varten ja edellytys avun antamiselle ja avun vastaanottamiselle. Pidän selvyytenä, että Suomi olisi Natoon tervetullut mikäli itse päättäisimme jäsenyyden hakemisesta.
---
Merkittävän myönteinen kannanotto natoa kohtaan, joka sulkee mielestäni pois sen vaihtoehdon, että vanhanen suhtautuisi Natoon kriittisesti.


"Yhdysvalloilla on yhä merkittävä ja rakentava rooli Euroopan turvallisuudessa. Pidän suuressa arvossa Yhdysvaltojen sitoutumista oman maanosamme turvallisuuteen. En jaa niitä käsityksiä, joiden mukaan Euroopan vahvistuminen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa johtaisi ristiriitaan EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Kysymys on siitä, että Eurooppa hankkii kykyjä kantaa paremmin vastuunsa sekä Euroopan että lähialueemme vakaudesta. Täytyy muistaa, kuinka hampaaton Eurooppa oli esimerkiksi reilut kymmenen vuotta sitten Jugoslavian hajotessa. Ilman Yhdysvaltoja entisen Jugoslavian konfliktien hallinta ei olisi ollut mahdollista."
---
Todella merkittävä kannanotto USAn puolesta. Mielestäni tämä vie myös pohjaa pois niiltä mielipiteiltä, jotka väittävät Vanhasen vastustavan Nato-jäsenyyttä


"Euroopan unionissa kehitetään parhaillaan nopean toiminnan joukkoja. Ajatuksena on, että EU:lla olisi käytössään alle kymmenen tuhannenviidensadan hengen vahvuista osastoa, jotka olisivat lähetettävissä hyvinkin nopealla varoitusajalla – parhaimmillaan viidessä päivässä - maailman kriisipesäkkeisiin. Mistään maailmanvalloituksesta tässä ei ole kyse, puhumme alle 15 tuhannesta sotilaasta. Näiden aseellisten joukkojen tehtävä on rauhoittaa tilanne, jotta kansainvälinen apu saadaan perille. Myös Suomessa valmistaudutaan osallistumaan näihin nopean toiminnan joukkoihin. Emme laista velvollisuuksistamme tälläkään alalla. Olemme kyenneet täyttämään EU:n yhteisistä joukkotavoitteista 60 päivän varoitusajalla toimiviin joukkoihin osallistumisen, nyt vaativuustaso on asetettu paljon korkeammalle."
---
Tämä on ehkä puheen voimakkain kohta sen puolesta, että Suomen sotilaallinen liittoutuminen on tulevaisuudessa tosiasia.


"Käytin tämän puheenvuoron tässä tärkeässä juhlassa, koska toivon, että keskustaväki laajasti antaa tukensa sille yhteisvastuulle, jota puheessani kuvasin. Kylmän sodan päättymisestä asti me olemme vähän arkailleet omaa paikkaamme maailmassa. Arkailuun ei ole syytä. Me haemme omaa turvallisuutta ja puolustamme länsimaista vapautta olemalla aidosti yhteisrintamassa niiden kanssa, jotka jakavat kanssamme omat arvomme, jotka haluavat lähettää lapsensa aamulla turvallisesti koulutielle, jotka eivät halua pelätä puolisojensa puolesta keskellä arkista työpäivää ja jotka haluavat matkustaa ja nähdä maailmaa avoimella ja iloisella mielellä. Keskustan ja suomalaisten paikka on yhdessä muiden kanssa."
---
Puheen lopetus mielestäni vahvistaa kaikkia edellä jo tekemiäni johtopäätöksiä siitä, että pääministerin kanta on selvästi myönteinen EU:n puolustusyhteistyölle ja hyvin myönteinen myös Nato-jäsenyyttä kohtaan.

Omasta mielestäni on myös helppo ymmärtää toisaalta pääministerin varovaisuus, mutta toisaalta myös puheen selkeä myönteisyys puolueettomuuspolitiikan muuttamiseen. Hän puhui omiensa joiukossa, keskustan kannattajien vahvimmalle ytimelle, siis keskustan vahvimmille mielipidevaikutajille.

Tästä syystä Vanhanen puhui mielestäni hyvin konkreettisesti tehdäkseen selvälsi sen, että muutos on tarpeen, koska turvallisuuspolitiikkamme ja puolueettomuuspolitiikkaamme vaikuttava ympäristömuutos on sellainen tosiasia, johon on Suomessakin reagoitava.

Minun mielestäni Vanhasen puhe on historiallisesti hyvin merkittävä. En ihmettelisi, jos tulevat historian tutkijat pitävät sitä ratkaisevana askeleena Suomen tiellä kohti Nato-jäsenyyttä.