"Kuluttaja saattoi säästää huomattavan summan rahaa, mikäli onnistui valitsemaan ruokansa halvimmasta ostospaikasta. Esimerkiksi makaroni, ruisleipä, lihapullat ja moni vihanneksista maksoi kalleimmassa kaupassa vähintään kaksinkertaisesti edullisimpaan kauppaan nähden. Aina halvimman tuotteen ruokakoriinsa haalimaan onnistunut kuluttaja olisi saanut ruokakorinsa noin 126 eurolla, kun vastaavasti kalleimmasta mahdollisesta ostoskorista olisi joutunut maksamaan lähes 185 euroa".
Miksi Lidl ei ole mukana ruokakorivertailussa?
Kuluttajatutkimuskeskuksen maanantaina 29.4.2013 julkaisema tutkimus ”Ruokakorin hintakehitys” Työselosteita ja esitelmiä 144/2013 (pdf) on odotetusti kiinnostanut ilahduttavan paljon niin mediaa kuin kuluttajiakin. Monissa keskusteluissa ja kysymyksissä on pohdittu, miksi Lidl ei ole mukana vertailussa. Lidl on jätetty vertailusta pois lähinnä siitä syystä, että sen tuotevalikoimassa on muihin kauppoihin nähden vähemmän brändituotteita ja selvästi enemmän kaupan omia merkkituotteita. Tämä ero vaikeuttaa ruokakorien vertailukelpoisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 67 myymälää useista eri kaupparyhmittymistä koko Suomen alueelta. Tutkimuksen tuloksiin ei sisälly arviota Suomen edullisimmasta tai kalleimmasta kaupparyhmittymästä.
Tutkimuksen painopiste oli ruoan hinnan kehityksen viime vuosien tarkastelussa. Hinta-aineisto antoi mahdollisuuden tutkia myös ruokakoriin kuuluneiden yksittäisten elintarvikkeiden keskimääräisiä sekä edullisimpia ja kalleimpia kuluttajahintoja. Tutkimuksessa katsottiin muun muassa, kuinka hintaseurannassa olleiden elintarvikkeiden edullisimmat ja kalleimmat hintahavainnot jakautuivat eri kaupparyhmittymissä ja myymälätyypeissä. Koko ruokakorin edullisuus tai kalleus eri kaupoissa ei ollut arvioinnin kohteena. Siten tutkimuksen tuloksiin ei sisälly arviota Suomen edullisimmasta tai kalleimmasta kaupparyhmittymästä. Ainoastaan tutkimuksen erillisessä osassa, Ahvenanmaan ruokamarkkinoiden tarkastelussa, laitetaan paikallista hintaseuranta-aineistoa hyödyntäen Ahvenanmaan suurimmat myymälät järjestykseen edullisimmasta kalleimpaan.
http://www.ncrc.fi/ajankohtaista/miksi_lidl_ei_ole_mukana_ruokakorivertailussa.1750.news
Tässä tutkimuksessa katsotaan kuinka ruokakoriin kuuluvien 60 elintarvikkeen (ilman kauppojen omia merkkituotteita) edullisimmat ja kalleimmat hintahavainnot jakautuvat eri myymälätyyppien ja samalla myös kaupparyhmittymien välillä. Nämä 60 elintarviketta löytyvät identtisinä lähes poikkeuksetta kaikista vertailussa olevista kotimaisista kaupoista kaupan koosta riippumatta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli katsoa miten saman tuotteen hinta vaihtelee tietyn kaupparyhmittymän eri myymälätyypeissä. Jos Lidl olisi ollut mukana tässä yksittäisten tuotteiden hintavertailussa, se olisi joutunut antamaan muille huomattavasti tasoitusta. Tämä siksi, että ruokakorin 60 tuotteesta mitä todennäköisimmin vain alle puolet olisi kuulunut sen valikoimaan. Muita kaupparyhmittymiä pienempi tuotteiden määrä olisi tietysti vaikuttanut Lidlin mahdollisten edullisimpien hintahavaintojen lukumäärään negatiivisesti.
Lidlin tuotevalikoiman erilaisuus tuli esiin jo aiemmassa tutkimuksessamme. Silloin vertailukelpoisen identtisen ruokakorin muodostaminen eri kaupparyhmittymien välille oli haasteellista. Tutkimuksessa kerättiin hintatietoja 171 elintarvikkeesta, joista identtiseen ruokakoriin pystyttiin ottamaan vain 30 tuotetta lähinnä Lidlin muista kaupparyhmittymistä eroavan valikoiman vuoksi.
Lisätietoja
erikoistutkija Ari Peltoniemi, puh. 050 574 3634, ari.peltoniemi(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi
Julkaisu
Ruokakorin hintakehitys. Ari Peltoniemi. Työselosteita ja esitelmiä 144/2013 (pdf)
Miksi Lidl ei ole mukana ruokakorivertailussa?
Kuluttajatutkimuskeskuksen maanantaina 29.4.2013 julkaisema tutkimus ”Ruokakorin hintakehitys” Työselosteita ja esitelmiä 144/2013 (pdf) on odotetusti kiinnostanut ilahduttavan paljon niin mediaa kuin kuluttajiakin. Monissa keskusteluissa ja kysymyksissä on pohdittu, miksi Lidl ei ole mukana vertailussa. Lidl on jätetty vertailusta pois lähinnä siitä syystä, että sen tuotevalikoimassa on muihin kauppoihin nähden vähemmän brändituotteita ja selvästi enemmän kaupan omia merkkituotteita. Tämä ero vaikeuttaa ruokakorien vertailukelpoisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 67 myymälää useista eri kaupparyhmittymistä koko Suomen alueelta. Tutkimuksen tuloksiin ei sisälly arviota Suomen edullisimmasta tai kalleimmasta kaupparyhmittymästä.
Tutkimuksen painopiste oli ruoan hinnan kehityksen viime vuosien tarkastelussa. Hinta-aineisto antoi mahdollisuuden tutkia myös ruokakoriin kuuluneiden yksittäisten elintarvikkeiden keskimääräisiä sekä edullisimpia ja kalleimpia kuluttajahintoja. Tutkimuksessa katsottiin muun muassa, kuinka hintaseurannassa olleiden elintarvikkeiden edullisimmat ja kalleimmat hintahavainnot jakautuivat eri kaupparyhmittymissä ja myymälätyypeissä. Koko ruokakorin edullisuus tai kalleus eri kaupoissa ei ollut arvioinnin kohteena. Siten tutkimuksen tuloksiin ei sisälly arviota Suomen edullisimmasta tai kalleimmasta kaupparyhmittymästä. Ainoastaan tutkimuksen erillisessä osassa, Ahvenanmaan ruokamarkkinoiden tarkastelussa, laitetaan paikallista hintaseuranta-aineistoa hyödyntäen Ahvenanmaan suurimmat myymälät järjestykseen edullisimmasta kalleimpaan.
http://www.ncrc.fi/ajankohtaista/miksi_lidl_ei_ole_mukana_ruokakorivertailussa.1750.news
Tässä tutkimuksessa katsotaan kuinka ruokakoriin kuuluvien 60 elintarvikkeen (ilman kauppojen omia merkkituotteita) edullisimmat ja kalleimmat hintahavainnot jakautuvat eri myymälätyyppien ja samalla myös kaupparyhmittymien välillä. Nämä 60 elintarviketta löytyvät identtisinä lähes poikkeuksetta kaikista vertailussa olevista kotimaisista kaupoista kaupan koosta riippumatta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli katsoa miten saman tuotteen hinta vaihtelee tietyn kaupparyhmittymän eri myymälätyypeissä. Jos Lidl olisi ollut mukana tässä yksittäisten tuotteiden hintavertailussa, se olisi joutunut antamaan muille huomattavasti tasoitusta. Tämä siksi, että ruokakorin 60 tuotteesta mitä todennäköisimmin vain alle puolet olisi kuulunut sen valikoimaan. Muita kaupparyhmittymiä pienempi tuotteiden määrä olisi tietysti vaikuttanut Lidlin mahdollisten edullisimpien hintahavaintojen lukumäärään negatiivisesti.
Lidlin tuotevalikoiman erilaisuus tuli esiin jo aiemmassa tutkimuksessamme. Silloin vertailukelpoisen identtisen ruokakorin muodostaminen eri kaupparyhmittymien välille oli haasteellista. Tutkimuksessa kerättiin hintatietoja 171 elintarvikkeesta, joista identtiseen ruokakoriin pystyttiin ottamaan vain 30 tuotetta lähinnä Lidlin muista kaupparyhmittymistä eroavan valikoiman vuoksi.
Lisätietoja
erikoistutkija Ari Peltoniemi, puh. 050 574 3634, ari.peltoniemi(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi
Julkaisu
Ruokakorin hintakehitys. Ari Peltoniemi. Työselosteita ja esitelmiä 144/2013 (pdf)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.