Luostarielämä

Luterilaisena kysyisin, että millaista todellisuudessa on nykyaikainen nunnaluostarielämä. Itse taidan ajatella siitä vähän romanttisen höpsösti, kun kuvittelen sen turvalliseksi ja antoisaksi elämäksi, ja harmittelen kun Luther kääntyi luostareita vastaan.

Nykyäänhän vaikuttaa siltä, että länsimaiden nuoret katolisetkin ovat hylänneet luostarit. Ei niihin juuri kukaan ole mene. Miksi??

Millä tavalla naisia kohdellaan näissä laitoksissa? Missä asioissa kuuliaisuus vedetään tiukalle, ja missä asioissa on rennompaa? Unohdetaanko menneisyyden synnit, vai leimaavako ne nunnan elämää pitkään? Entä ruoka? Onko sitä kaikille tarpeeksi, ja onko se terveellistä, monipuolista ja hyvän makuista? Syödäänkö myös makeaa ja nautitaanko viiniä?

Kysymykseni eivät sitten ole mitään katolilaisvastaisuutta, vaan päin vastoin ihmettelen mitä syitä siihen voi olla, kun luostarielämä ei vedä katolisia puoleensa. Nunniin keskityn, koska itse olen nainen ja huhun mukaan nunnien elämä on maallisten nautintojen puolella köyhempää, kuin munkkien. Onkohan tuossa huhussa yhtään mitään perää?
91516
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Minuakin kiinnostaisi luostarielämä käytännössä. Nunnilla ei kai ole henkilökohtaista omaisuutta? Onko heillä muita vaatteita kuin ne, jotka luostari antaa? Miten esim. kenkähankinnat, saako kuitenkin sellaisen mallin, joka omaan jalkaan sopii hyvin?

Ainakaan kaikki nunnat eivät keskity vain rukouselämään, vaan hoitavat monia käytännön tehtäviäkin. Onko eroa sääntökuntien välillä siinä, mitä tehtäviä nunnilla on? Miten nunnia valitaan eri toimiin, otetaanko huomioon esim. aikaisempaa koulutusta? Suomessa kai toimii koulu, jonka opettajina on katolilaisia nunnia - onko heillä opettajanopinnot normaaliin tapaan suoritettuna?

Talous on kai turvattu, kun tyytyy nunnan vaatimattomaan elämään, luostarin tms. puolesta on elintarvikkeet ja muu ihn välttämätön. Olenko ymmärtänyt tämän oikein?

Voiko nunna harrastaa jotain liikuntaa pitääkseen kroppansa terveenä ja toimintakykyisenä, vai pidetäänkö sitä turhamaisuutena? Ja sitten se pahin, pitääkö nunnana herätä aikaisin ja mennä varhain nukkumaan, ja entäs jos vain ei nukuta - sittenkö nappia huuleen, kuten meillä muillakin?

Äänestä

niin, ettei luostaritoimintaan enää ole resursseja ja siksi munkeiksi ja nunniksi ei enää kannusteta, vai eivätkö länsimaisen katolilaiset tosiaan enää halua luostareihin?

Äänestä

Luostarielämä on marttyriyttä eli luovutaan omasta elämästä ja omistaudutaan täysin Kristukselle ja kanssaihmiselle. Se on kaikkien kristittyjen ensimmäinen kutsumus. Jos siihen ei pysty, yleensä mennään naimisiin ja eletän siinä marttyyriudessa (uhrataan elämänsä puolisolle ja lapsille).

Äänestä
  • Hyvin sanottu!
    Niin...oikeasti kristillisissä avioliitoissa.
    Oikeaan avioliittoon ei kuulu minäminä asenne, vaan siinä kumpikin elää toista sekä lapsia varten. Kumpikin antaa ja kumpikin saa...ja liitto kestää.

    Juttelin juuri yhden ateistin kanssa, joka oli eronnut puolisostaan, koska se kipinä oli himmennyt. Yksi avioerolapsi lisää ja kymmenen vuoden suhde viemäristä alas kun toinen haluaa löytää "elämänsä rakkauden", joka ei ole niin tylsä kuin edellinen.
    "kyllä minä siitä edelleen tykkään, mutta sitä kaipaa..."
    Minun oli vaikea pitää mölyt mahassani, sillä mielestäni hän toimi väärin. Hän on ollut saajana heidän suhteessa (eli ei edes tasapainoinen suhde), toinen on sitoutunut täysillä, hankittu lapsi (lupausten kera, kun TÄMÄ lähtijä henkilö on halunnut lasta) ja sitten ei kanneta vastuuta lupauksista tai muusta. "musta tuntuu", "mun ei tarvi" riittää perusteluksi kaikkeen.

    Kyllä näitä riittää kirkonkin piirissä, mutta eivät he kyllä oikeita kristittyjä ole.

    1Äänestä

Ihmiset kypsyvät nykyään henkisesti niin hitaasti, että ehtivät ylittää yläikärajan ennen kuin heräävät ymmärtämään luostarielämän päälle?

Äänestä
  • Etenkin kun luostarielämän käytännön puolesta ei täältäkään saa tietoa...

    Äänestä

Etenkin kun luostarielämän käytännön puolesta ei täältäkään saa tietoa...

Luostarielämään voi tutustua käytännössä Turun birgittalaisluostarin vieraskodissa. Puh.: (02) 250 1910, 231 8037, 278 1991 ja majoitus 45 €/vrk.

- Saksassa katoliset nunnat matkustavat junassa toisessa luokassa eli kuten Suomessa alemman matkustusluokan virkamiehet (yliluutnattiin asti olen näkynyt Suomen junissa virkamatkalla toisessa luokassa) - eli tuskin Suomessakaan nunnat matkustavat kirkon piikkiin johtavien virkamiesten kuten arkkipiispojen tai kenraalien tavoin
- Suomesta käsin voi luostarielämän kautta edetä urallaan Roomaan töihin (kaksi sisarta on edennyt näin urallaan); Turun luostarin kaikki nunnat ovat ulkomailta eli katolisen nunnan virka avaa ovet kaikille halukkaille kansainväliseen uraan ja varmaan urakehitykseen ja kaikki pääsevät kielikylpyyn
- Katolisessa kirkossa luostareita kutsutaan yleensä sääntökunniksi http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi5/sivu_5_4_1.html
- Vuodesta 1988 alkaen Suomessa on ollut karmeliittaluostari Espoossa (OCD-sisaria) http://katolinen.net/?page_id=1000
- Käytännön työnä nunnilla on pappien avustaminen naisten töissä kuten siivouksessa ja ruuan laitossa
- Turun luostariin on mahdollisuus päästä auttamaan maallikko-obligaattina

ELI:

Totta Mooses nunnan ura on tosi houkutteleva vaihtoehto jos sitä vertaa Suomen luterilaisen kirkon urapolkuun pappistutkintoa suorittamattomille naisille; heillä ei ole kansainvälisiä uranäkymiä, työilmapiiri heillä on tutkitusti huono, työpaikkaruokailuna heillä on joko omat eväät tai laitosruoka ja kielikylpyyn he eivät pääse! Koska Helsingin ev.lut. seurakunnalla on työsuhdeasuntoja kantakaupungissa niin totta Mooses nunnille järjestyy työsuhdeasunnot Rooman paraatipaikoilta koska katolinen kirkko on Italian suurin kiinteistönomistaja - ja uraahan voi tehdä esim. Chicagoonkin, jossa katolisella kirkolla on tosi hienot lukaalit - jää luterilaiset kakkoseksi!

Äänestä

Parasta ennen, vähän tietoa käytännön elämästä luostareissa:
Puhut luostareista, jätän siis ne sääntökuntalaiset ulkopuolelle, jotka eivät asu luostarissa. Vastaan vaikka noihin evlut. naisen alussa esittämiin kysymyksiin, sikäli kuin osaan.
Munkeilla ja nunnilla ei ole henkilökohtaista omaisuutta, se olisi luostarilupausten vastaista. Toinen kysymys on hauska: mistä muualta he saisivat vaatteita? Yleensä pidetään kaapua, mutta ei kai kukaan mene esim. lehmien laitumelle pitkässä vaatteessaan, mutta on ne farkutkin saatu luostarista. Ei sentään siellä tehtyjä, mutta ilman omaa rahaa niitä ei voi mennä oman mielensä mukaan ostamaan. Miksi kenellekään annettaisiin kengät, jotka eivät sovi?
Sääntökuntien välillä on suuria eroja, mitä tulee tehtäviin. Osa voi käyttää aikaisempaa koulutusta, osa ei. Riippuu siitä, mitä luostari tarvitsee. Useimmat luostarit joutuvat miettimään, miten ansaitsevat toimeentulonsa, kaikkialla ei ole Suomen kansaneläkettä vastaavaa systeemiä. Ne mainitut elintarvikkeet ja muut välttämättömät asiat joutuu luostari ostamaan, ihan niin kuin kaikki muutkin. Ei mitään tule "luostarin puolesta", kyllä niiden eteen jokainen tekee työtä.
Liikunta on tärkeää kaikille, tuskin sääntökuntalaiset tulisivat keskinmäärin niin vanhoiksi, jos he eivät pitäisi huolta myös ruumiistaan. Sekin on osa katolista ihmiskuvaa: ihminen on kokonaisuus, ruumis ja sielu, ei pelkkä pää, niin kuin luterilaisuudessa.
Kaikissa luostareissa herätään aikaisin, en tiedä vahditaanko jossain sitä, milloin he menevät nukkumaan, mutta ei kai sitä aamuyöhän valvo, jos kello soi viideltä.

Mutta mitä tietoa sinä parasta ennen toivoit?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


oikeasti_ kirjoitti:

Luterilaisena kysyisin, että millaista todellisuudessa on nykyaikainen nunnaluostarielämä. Itse taidan ajatella siitä vähän romanttisen höpsösti, kun kuvittelen sen turvalliseksi ja antoisaksi elämäksi, ja harmittelen kun Luther kääntyi luostareita vastaan.

Nykyäänhän vaikuttaa siltä, että länsimaiden nuoret katolisetkin ovat hylänneet luostarit. Ei niihin juuri kukaan ole mene. Miksi??

Millä tavalla naisia kohdellaan näissä laitoksissa? Missä asioissa kuuliaisuus vedetään tiukalle, ja missä asioissa on rennompaa? Unohdetaanko menneisyyden synnit, vai leimaavako ne nunnan elämää pitkään? Entä ruoka? Onko sitä kaikille tarpeeksi, ja onko se terveellistä, monipuolista ja hyvän makuista? Syödäänkö myös makeaa ja nautitaanko viiniä?

Kysymykseni eivät sitten ole mitään katolilaisvastaisuutta, vaan päin vastoin ihmettelen mitä syitä siihen voi olla, kun luostarielämä ei vedä katolisia puoleensa. Nunniin keskityn, koska itse olen nainen ja huhun mukaan nunnien elämä on maallisten nautintojen puolella köyhempää, kuin munkkien. Onkohan tuossa huhussa yhtään mitään perää?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu