http://www.hs.fi/kotimaa/Ministeriö antoi neljä miljoonaa euroa tutkimukseen ilman kilpailutusta/a1371620950824
"
Professori arvostelee opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntemusta tutkimussuunnitelmien arvioinnissa. Ministeriö kiistää arvostelun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi viime vuonna lähes neljä miljoonaa euroa tutkimusrahaa ilman kilpailua.
Kyse on koulututkimukseen annetuista rahoista, jotka ministeriö on jakanut suorana valtionapuna pääosin ilman kilpailua. Viiden miljoonan euron potista vain 1,3 miljoonaa kilpailutettiin.
Tämä ilmenee Helsingin Sanomien ministeriöltä pyytämistä tiedoista.
Hallitus valmistelee parhaillaan tutkimusrahoituksen remonttia, jonka avulla se voisi suunnata rahaa poliittisesti ohjattuun, niin sanottuun hyötytutkimukseen.
Filosofi Pekka Himasen saama 700 000 euron potti tulevaisuusselvitykseen herätti keskustelun rahoitustavoista.
Alkuvuodesta julkisuuteen nousi myös kolmen yliopiston yhteinen, yli kaksi miljoonaa euroa valtionavustusta saanut viisivuotinen hanke "Koululla on väliä". Kansanedustaja Kaj Turunen (ps) teki hankkeesta kantelun oikeuskanslerille. Asian käsittely on vielä kesken.
Lähes yhtä suuren summan sai "Positiivisen käyttäytymisen monitasoinen yhteisöllinen tuki koulussa" -niminen tutkimus Itä-Suomen yliopistossa.
Professori Hannu Savolaisen johtama hanke on jatkoa Opetushallituksen rahoittamalle tutkimukselle koulujen työrauhasta. Siinä oli mukana myös seitsemän itäsuomalaista kuntaa.
Savolaisen mukaan tutkijoiden tiedossa kyllä on, että ministeriöstä voi anoa valtionavustusta, jos on hankeidea: "On hyvä, että on erilaisia rahoitusmuotoja."
"Eivät nämä ole mitään Himas-selvitykseen verrattavia tilaustutkimuksia, vaan yliopistojen tieteellistä tutkimustoimintaa, jota he ovat suunnitelleet vuosia", korostaa johtaja Jari Rajanen opetusministeriöstä.
Ministeriöllä on budjetissa yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen 12 miljoonaa euroa, josta Rajasen mukaan vain pieni osa menee tutkimuksiin.
"Toiset tutkijat ovat aktiivisempia kuin toiset. Yhteydenottoja tulee aika ajoin", Rajanen kuvailee päätösten syntyä.
Turunen kyseenalaisti rahoituspäätökset kantelussaan lähinnä "tuttavankaupaksi", kun yleensä tutkimusrahoitus on ankarasti kilpailtua.
"Kyllä ministeriössä osataan arvioida, mikä tutkimus palvelee käytäntöä ja koulutuspolitiikkaa. Meillä on täällä useita väitelleitä henkilöitä töissä", Rajanen vakuuttaa.
"He ovat hyvin meritoituneita ja arvostettuja tutkijoita", Rajanen kuvailee "Koululla on väliä" -tutkimuksen tekijöitä.
"Amatöörimäinen ja jotenkin luokaton", arvioi "Koululla on väliä" -tutkimussuunnitelmaa Tallinnan yliopistossa työskentelevä opetussuunnitelmateorian professori Tero Autio.
Hän ihmetteleekin, mikä on OKM:n virkamiesten asiantuntemus tutkimussuunnitelmien arvioinnissa.
"Koululla on väliä" -hankkeen on määrä seurata Suomen opetussuunnitelmauudistusta, joka on parhaillaan valmistelussa Opetushallituksessa.
Turunen hämmästelee, että opetusministeriö on myöntänyt mittavaan opetussuunnitelmatyöhön varsin niukasti rahaa, mutta sen tutkimukseen miljoonakaupalla.
"Olemme toki kaivanneet tutkimusta opetussuunnitelmaprosessien kehittämisen tueksi, ja toivottavasti tämä kääntyy vielä sellaiseksi", Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kommentoi hanketta.
"Olisimme toivoneet käytännöllisempää otetta, mutta tutkimuksella ei ole ohjausryhmää, ja tutkijoillahan on tietysti akateeminen vapaus", Pitkälä sanoo.
.
Akatemia rahoitti Himasta isoista epäilyksistä huolimatta2:00
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
"
Professori arvostelee opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntemusta tutkimussuunnitelmien arvioinnissa. Ministeriö kiistää arvostelun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi viime vuonna lähes neljä miljoonaa euroa tutkimusrahaa ilman kilpailua.
Kyse on koulututkimukseen annetuista rahoista, jotka ministeriö on jakanut suorana valtionapuna pääosin ilman kilpailua. Viiden miljoonan euron potista vain 1,3 miljoonaa kilpailutettiin.
Tämä ilmenee Helsingin Sanomien ministeriöltä pyytämistä tiedoista.
Hallitus valmistelee parhaillaan tutkimusrahoituksen remonttia, jonka avulla se voisi suunnata rahaa poliittisesti ohjattuun, niin sanottuun hyötytutkimukseen.
Filosofi Pekka Himasen saama 700 000 euron potti tulevaisuusselvitykseen herätti keskustelun rahoitustavoista.
Alkuvuodesta julkisuuteen nousi myös kolmen yliopiston yhteinen, yli kaksi miljoonaa euroa valtionavustusta saanut viisivuotinen hanke "Koululla on väliä". Kansanedustaja Kaj Turunen (ps) teki hankkeesta kantelun oikeuskanslerille. Asian käsittely on vielä kesken.
Lähes yhtä suuren summan sai "Positiivisen käyttäytymisen monitasoinen yhteisöllinen tuki koulussa" -niminen tutkimus Itä-Suomen yliopistossa.
Professori Hannu Savolaisen johtama hanke on jatkoa Opetushallituksen rahoittamalle tutkimukselle koulujen työrauhasta. Siinä oli mukana myös seitsemän itäsuomalaista kuntaa.
Savolaisen mukaan tutkijoiden tiedossa kyllä on, että ministeriöstä voi anoa valtionavustusta, jos on hankeidea: "On hyvä, että on erilaisia rahoitusmuotoja."
"Eivät nämä ole mitään Himas-selvitykseen verrattavia tilaustutkimuksia, vaan yliopistojen tieteellistä tutkimustoimintaa, jota he ovat suunnitelleet vuosia", korostaa johtaja Jari Rajanen opetusministeriöstä.
Ministeriöllä on budjetissa yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen 12 miljoonaa euroa, josta Rajasen mukaan vain pieni osa menee tutkimuksiin.
"Toiset tutkijat ovat aktiivisempia kuin toiset. Yhteydenottoja tulee aika ajoin", Rajanen kuvailee päätösten syntyä.
Turunen kyseenalaisti rahoituspäätökset kantelussaan lähinnä "tuttavankaupaksi", kun yleensä tutkimusrahoitus on ankarasti kilpailtua.
"Kyllä ministeriössä osataan arvioida, mikä tutkimus palvelee käytäntöä ja koulutuspolitiikkaa. Meillä on täällä useita väitelleitä henkilöitä töissä", Rajanen vakuuttaa.
"He ovat hyvin meritoituneita ja arvostettuja tutkijoita", Rajanen kuvailee "Koululla on väliä" -tutkimuksen tekijöitä.
"Amatöörimäinen ja jotenkin luokaton", arvioi "Koululla on väliä" -tutkimussuunnitelmaa Tallinnan yliopistossa työskentelevä opetussuunnitelmateorian professori Tero Autio.
Hän ihmetteleekin, mikä on OKM:n virkamiesten asiantuntemus tutkimussuunnitelmien arvioinnissa.
"Koululla on väliä" -hankkeen on määrä seurata Suomen opetussuunnitelmauudistusta, joka on parhaillaan valmistelussa Opetushallituksessa.
Turunen hämmästelee, että opetusministeriö on myöntänyt mittavaan opetussuunnitelmatyöhön varsin niukasti rahaa, mutta sen tutkimukseen miljoonakaupalla.
"Olemme toki kaivanneet tutkimusta opetussuunnitelmaprosessien kehittämisen tueksi, ja toivottavasti tämä kääntyy vielä sellaiseksi", Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä kommentoi hanketta.
"Olisimme toivoneet käytännöllisempää otetta, mutta tutkimuksella ei ole ohjausryhmää, ja tutkijoillahan on tietysti akateeminen vapaus", Pitkälä sanoo.
.
Akatemia rahoitti Himasta isoista epäilyksistä huolimatta2:00
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Vastaukset 1
Vanhimmat
poistakaa tämä viesti koska tämä viesti on liiaan vanha.