Taistolais Kekkoslaiset

"Väkivallan uhan alla olevilta ei pidä mennä kysymään moraalisen rehellisyyden perään. Ei varsinkaan jälkikäteen, mutta ei oikeastaan ollenkaan. Ihmisen biologia ja psyyke ovat rakennetut toteuttamaan vain yhtä ohjelmaa, henkiinjäämistä, ja maailmassa on ollut ihan tarpeeksi mikaelkoolhaaseja ja bravehearteja, jotka ovat halunneet ratkaista väkivallan uhan vastaamalla väkivaltaan uhmalla. Kekkonen ei ollut näitä miehiä, hän ei halunnut uhrata Suomen kansaa jonkin moraalisen Totuuden pönkittämiseksi - sillä mitä muuta vastarinnasta ja totuudentorvena toimimisesta tällaisissa yhteyksissä on seurauksena kuin konfliktin jumittuminen ja mahdollinen eskaloituminen.
Sensijaan Kekkonen toimi erittäin taitavasti toistellen liturgioita ja turvaten edellytykset sille että poikkeustilasta otettiin kaikki hyöty irti. Itänaapurin haukkumisen sijaan hän keskitti rauhanedistamispyrkimykset maailmanpoliittiselle näyttämölle noottikriisistä alkaen ETYK:een saakka."

Kyllä ne Hitler ja Stalinkin olivat Kekkosen ohella hyviä ihmisiä? Kuka heitä arvostelee, peilaa omaa pientä psyykettään, on jälkijättöinen myöhäisherännäinen besserwisseri ja aikalaistodistuksista (kepun k-linja, taistolaiset ja kyykkydemarit) piittaamaton ajatusharhailija.

Kekkonen turvasi valtansa tukeutumalla neuvostoliittolaiseen väkivaltakoneeseen. Kotimaisen vallan anastaminen vieraan vallan avulla on moraalittominta, mitä syntyperäinen voi Isänmaalleen tehdä. Kekkonen teki sen. Historiaa pitää koko ajan arvioida, siitä pitää oppia ettei enää koskaan tulisi uusia kekkosia.

bullshittiä kirjoitti:

"Väkivallan uhan alla olevilta ei pidä mennä kysymään moraalisen rehellisyyden perään. Ei varsinkaan jälkikäteen, mutta ei oikeastaan ollenkaan. Ihmisen biologia ja psyyke ovat rakennetut toteuttamaan vain yhtä ohjelmaa, henkiinjäämistä, ja maailmassa on ollut ihan tarpeeksi mikaelkoolhaaseja ja bravehearteja, jotka ovat halunneet ratkaista väkivallan uhan vastaamalla väkivaltaan uhmalla. Kekkonen ei ollut näitä miehiä, hän ei halunnut uhrata Suomen kansaa jonkin moraalisen Totuuden pönkittämiseksi - sillä mitä muuta vastarinnasta ja totuudentorvena toimimisesta tällaisissa yhteyksissä on seurauksena kuin konfliktin jumittuminen ja mahdollinen eskaloituminen.
Sensijaan Kekkonen toimi erittäin taitavasti toistellen liturgioita ja turvaten edellytykset sille että poikkeustilasta otettiin kaikki hyöty irti. Itänaapurin haukkumisen sijaan hän keskitti rauhanedistamispyrkimykset maailmanpoliittiselle näyttämölle noottikriisistä alkaen ETYK:een saakka."

Kyllä ne Hitler ja Stalinkin olivat Kekkosen ohella hyviä ihmisiä? Kuka heitä arvostelee, peilaa omaa pientä psyykettään, on jälkijättöinen myöhäisherännäinen besserwisseri ja aikalaistodistuksista (kepun k-linja, taistolaiset ja kyykkydemarit) piittaamaton ajatusharhailija.

Kekkonen turvasi valtansa tukeutumalla neuvostoliittolaiseen väkivaltakoneeseen. Kotimaisen vallan anastaminen vieraan vallan avulla on moraalittominta, mitä syntyperäinen voi Isänmaalleen tehdä. Kekkonen teki sen. Historiaa pitää koko ajan arvioida, siitä pitää oppia ettei enää koskaan tulisi uusia kekkosia.

Lue lisää

Tuo, että Kekkonen turvasi valtansa vieraan vallan avulla, on teidän Kekkosen räävijöiden viekas keksintö. Kekkonen turvasi politiikallaan Suomen selviämisen kylmän sodan karikoiden yli loistavasti.

Kun tuo sota loppui ja N-liitto hajosi, Suomi oli maailman vauraimpia maita, jossa vallitsi demokratia ja markkinatalous. Kun kansa näki politiikan menestyksen, se antoi koko ajan kasvavaa tukea Kekkoselle. Mm. viimeisissä presidentin vaalissa hän sai 86 % äänistä. Siis Suomen kansa ja lopulta kaikki merkittävät puolueet turvasivat Kekkosen pysymisen vallassa eikä suinkaan vieras valtio.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Tuo, että Kekkonen turvasi valtansa vieraan vallan avulla, on teidän Kekkosen räävijöiden viekas keksintö. Kekkonen turvasi politiikallaan Suomen selviämisen kylmän sodan karikoiden yli loistavasti.

Kun tuo sota loppui ja N-liitto hajosi, Suomi oli maailman vauraimpia maita, jossa vallitsi demokratia ja markkinatalous. Kun kansa näki politiikan menestyksen, se antoi koko ajan kasvavaa tukea Kekkoselle. Mm. viimeisissä presidentin vaalissa hän sai 86 % äänistä. Siis Suomen kansa ja lopulta kaikki merkittävät puolueet turvasivat Kekkosen pysymisen vallassa eikä suinkaan vieras valtio.

Lue lisää

esimerkki niistä, jotka eivät ole mitään oppineet eivätkä mitään ymmärtäneet. Vain yhtenä esimerkkinä Neuvostoliittoon tukeutuva talous oli kilpailukyvytön vapailla markkinoilla. Siksihän meidän lamamme 80-90 lukujen taitteessa oli niin syvä. Ei se ollut Holkerin eikä Ahon hallitusten syytä.

on hyvä kirjoitti:

esimerkki niistä, jotka eivät ole mitään oppineet eivätkä mitään ymmärtäneet. Vain yhtenä esimerkkinä Neuvostoliittoon tukeutuva talous oli kilpailukyvytön vapailla markkinoilla. Siksihän meidän lamamme 80-90 lukujen taitteessa oli niin syvä. Ei se ollut Holkerin eikä Ahon hallitusten syytä.

Lue lisää

Itse toimin tuohon aikaan juuri N-liiton kaupassa. Ennen N-liiton romahtamista oli hiljalleen sen kaupan osuus pienentynyt ja putous ei ollut enää niin suuri, kun clearingkauppa loppui. Syvensi tietenkin lamaamme, mutta kauppa jatkui senkin jälkeen. Esimerkiksi meidän yhtiömme kauppa jatkui entisellään. Yhtiömme toimi myös muilla vientimarkkinoilla niin kuin tekivät suurin osa neukkukauppaan osallijuistamme. Ei ollut kilpailukyvyn puutetta.

Tietysti koko maa olisi voinut valmistautua paremmin Venäjän kaupan vähenemiseen. Paavo Väyrynen, silloinen ulkoministeri, varoittikin jo joskus -85 presidentti Koivistoa ja pääministeri valmistautumaan sen kaupan huomattavaan pienentämiseen. Mutta nämä herratpa suuttuivat ja olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu.

Tapauksesta tuli yksi naula Väyrysen arkkuun, että Koivisto ei hyväksynyt häntä -87 pääministeriksi vaan runnoi vastoin vaalitulosta Holkerin hallituksen, josta tuli tuhoisa Suomen maalle.

Me Venäjän kaupan kävijät seurasimme hämmästyneenä, että Holkerin hallituksen ulkomaankauppaministeri Suominen oli tumput suorana tekamättä vielä silloinkaan mitään. Antoi vaan clearingkaupan jatkua suuresti vientiylimääräisenä. Siitä syntyi epätasapainoa 8 mrd mk. Siitä on tietääkseni edelleenkin saamatta 4 miljardia mk.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Itse toimin tuohon aikaan juuri N-liiton kaupassa. Ennen N-liiton romahtamista oli hiljalleen sen kaupan osuus pienentynyt ja putous ei ollut enää niin suuri, kun clearingkauppa loppui. Syvensi tietenkin lamaamme, mutta kauppa jatkui senkin jälkeen. Esimerkiksi meidän yhtiömme kauppa jatkui entisellään. Yhtiömme toimi myös muilla vientimarkkinoilla niin kuin tekivät suurin osa neukkukauppaan osallijuistamme. Ei ollut kilpailukyvyn puutetta.

Tietysti koko maa olisi voinut valmistautua paremmin Venäjän kaupan vähenemiseen. Paavo Väyrynen, silloinen ulkoministeri, varoittikin jo joskus -85 presidentti Koivistoa ja pääministeri valmistautumaan sen kaupan huomattavaan pienentämiseen. Mutta nämä herratpa suuttuivat ja olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu.

Tapauksesta tuli yksi naula Väyrysen arkkuun, että Koivisto ei hyväksynyt häntä -87 pääministeriksi vaan runnoi vastoin vaalitulosta Holkerin hallituksen, josta tuli tuhoisa Suomen maalle.

Me Venäjän kaupan kävijät seurasimme hämmästyneenä, että Holkerin hallituksen ulkomaankauppaministeri Suominen oli tumput suorana tekamättä vielä silloinkaan mitään. Antoi vaan clearingkaupan jatkua suuresti vientiylimääräisenä. Siitä syntyi epätasapainoa 8 mrd mk. Siitä on tietääkseni edelleenkin saamatta 4 miljardia mk.

Lue lisää

kilpailukyvyn puutteessa koko tevanake- teollisuus. Se oli Kekkosen kauppapolitiikan seurausta.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Itse toimin tuohon aikaan juuri N-liiton kaupassa. Ennen N-liiton romahtamista oli hiljalleen sen kaupan osuus pienentynyt ja putous ei ollut enää niin suuri, kun clearingkauppa loppui. Syvensi tietenkin lamaamme, mutta kauppa jatkui senkin jälkeen. Esimerkiksi meidän yhtiömme kauppa jatkui entisellään. Yhtiömme toimi myös muilla vientimarkkinoilla niin kuin tekivät suurin osa neukkukauppaan osallijuistamme. Ei ollut kilpailukyvyn puutetta.

Tietysti koko maa olisi voinut valmistautua paremmin Venäjän kaupan vähenemiseen. Paavo Väyrynen, silloinen ulkoministeri, varoittikin jo joskus -85 presidentti Koivistoa ja pääministeri valmistautumaan sen kaupan huomattavaan pienentämiseen. Mutta nämä herratpa suuttuivat ja olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu.

Tapauksesta tuli yksi naula Väyrysen arkkuun, että Koivisto ei hyväksynyt häntä -87 pääministeriksi vaan runnoi vastoin vaalitulosta Holkerin hallituksen, josta tuli tuhoisa Suomen maalle.

Me Venäjän kaupan kävijät seurasimme hämmästyneenä, että Holkerin hallituksen ulkomaankauppaministeri Suominen oli tumput suorana tekamättä vielä silloinkaan mitään. Antoi vaan clearingkaupan jatkua suuresti vientiylimääräisenä. Siitä syntyi epätasapainoa 8 mrd mk. Siitä on tietääkseni edelleenkin saamatta 4 miljardia mk.

Lue lisää

Oiva hyvä!

Ottamatta kantaa tuohon, eli oliko se clearing-kauppa Suomelle noin hyvää vai ei - siitä olen mielipiteeni jo monasti sanonut - ja ketkä olivat syyllisiä sen loppuvaiheen virheisiin ja ketkä ei teen periaatteellisemman kysymyksen:

Meneekö Sinun mielestäsi jokin (kyseenalainen) kaupallinen etu moraalisten ja laillisuusnäkökohtien edelle? Sellaisen käsityksen Sinun kirjoituksistasi saa.

Minun mielestäni arvotusten pitäisi olla päinvastaiset.

Ja toinen kysymys:

Pelastiko Kekkonen todella Sinun mielestäsi Suomen joltakin pahalta? Miltä? Minä olen sitä mieltä, että Suomi ei enää vuoden 1948 jälkeen missään vaarassa ollutkaan muuten kuin Kekkosen ja NL:n yhdessä juonimissa pelotekuvissa heidän molempien (Kekkosen ja NL:n) etujen palvelemiseksi. Suomen etu oli siinä pelissä pikkurahaa.

Laitoin tuolla toisaalla oheisen kirjoituksen vastineeksi eräälle, joka oli sitä mieltä, että Kekkonen pelasti Suomen. Mielestäni Sinun olisi hyvä se vilkaista. Arvatenkaan et sitä kommentoi.

------------------------------------------

Pyyhi jo silmäsi!
Kirjoittanut: K.K.Korhonen, 31.8.2004 klo 22.58

>> Voidaan aivan hyvin vertauksin sanoa, että Kekkonen käytti nerokkaasti vastavalkeaa(tulta) Suomen itsenäisyyden varjelemiseksi Neuvostoliiton uhalta. Ja hyvin hän siinä onnistuikin. > Ja hyvin hän siinä onnistuikin.

Kirjoituksesi osuu melko paljon yksiin omien näkemysteni ja mielikuvieni kanssa, joten täydennän sitä muutamalla omalla kommentillani:

Taistolaisissa oli minusta hyvin erilaista väkeä: vakaumuksellisia NL:on ja NKP:n kannattajia, mutta paljon myös niitä, joille kommunismi oli omaan minäkuvaan liittyvä aatteellinen "brändi", kuten maihinnousutakki, läskipohjakengät, rintaliivittömyys ja Kafkan paksuin kirja verkkokassissa, josta muut ylipistolla liikkuvat näkivät, että henkilö oli "valveutunut".

Itse näen nyt jälkikäteen taistolaisuudessa paljon samaa kuin sukupolvien kapinoissa aina on ollut. Silloin se ohjautui poliittisiin aatteisiin, välillä farkkumerkkeihin tai punk-rockiin, nyttemmin vihreän liikkeen kannatukseen sekä jonkin verran usealle suunnalle hajautuneisiin aktivistiliikkeisiin, kuten kettutyttöihin.

Myöhäisherännäisyys minkä tajhansa ajan kritiikkiin riippuu minusta paljon siitä, mitemn media katsoo voivansa nostaa sitä esiin. Muistelen, että mm. Tsekkoslovakian miehityksen aikaan meillä tehokkaasti vaiettiin se kritiikki, jota mm. Aarne Saarinen ja Ele Alenius kohdistivat neuvostoliittoon, koska se ei ihan istunut siihen ystävyyspolitiikkaan, mitä ulkopolitiikan liturgia ja Kekonen halusivat esittää. Isoa ristiriitaa tuossa ei ollut, mutta lausunnot haluttiin kanavoida "viralliseen tahoon", ettei vaan syntyisi mielikuvaa "eriseuraisuudesta".

Poliittinen äärioikeisto Ehrnrootheineen ja Junniloineen oli minusta kuitenkin vain pippuria lihasopassa, jonka suurin merkitys olis siinä, että Kekkonen pääsi osoittammaan edes jonkinlaisen sisäpoliittisen opposition itselleen, kun kokoomuksella ei enää silloin ollut mitään asiallista eroa maan viralliseen ulkopolitiikkaan nähden.

Hyvän analyysin teit, muuten. Oli kiva lukea.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Itse toimin tuohon aikaan juuri N-liiton kaupassa. Ennen N-liiton romahtamista oli hiljalleen sen kaupan osuus pienentynyt ja putous ei ollut enää niin suuri, kun clearingkauppa loppui. Syvensi tietenkin lamaamme, mutta kauppa jatkui senkin jälkeen. Esimerkiksi meidän yhtiömme kauppa jatkui entisellään. Yhtiömme toimi myös muilla vientimarkkinoilla niin kuin tekivät suurin osa neukkukauppaan osallijuistamme. Ei ollut kilpailukyvyn puutetta.

Tietysti koko maa olisi voinut valmistautua paremmin Venäjän kaupan vähenemiseen. Paavo Väyrynen, silloinen ulkoministeri, varoittikin jo joskus -85 presidentti Koivistoa ja pääministeri valmistautumaan sen kaupan huomattavaan pienentämiseen. Mutta nämä herratpa suuttuivat ja olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu.

Tapauksesta tuli yksi naula Väyrysen arkkuun, että Koivisto ei hyväksynyt häntä -87 pääministeriksi vaan runnoi vastoin vaalitulosta Holkerin hallituksen, josta tuli tuhoisa Suomen maalle.

Me Venäjän kaupan kävijät seurasimme hämmästyneenä, että Holkerin hallituksen ulkomaankauppaministeri Suominen oli tumput suorana tekamättä vielä silloinkaan mitään. Antoi vaan clearingkaupan jatkua suuresti vientiylimääräisenä. Siitä syntyi epätasapainoa 8 mrd mk. Siitä on tietääkseni edelleenkin saamatta 4 miljardia mk.

Lue lisää

Kyllä firmat toimivat muilla markkinoilla, mutta useimmiten eri tuotteilla. Oiva Härkösen esimerkki ei ole relevantti, koska hän ei kerro mitään faktoja. Tuolla toisaalla mainitaan Tevanake-teollisuus. Metsäteollisuudessa paperisäkkien kannattavuus oli erinomainen johtuen Neuvostoliiton kaupasta, kotimaan kartellista ja vähäisessä määrin myynnistä arabimaihin. Länsimarkkinoilla ei niillä hinnoilla ollut mitään mahdollisuuksia. Tämän asian tunnen tarkimmin, mutta monia muitekin esimerkkejä on. Ihmettelen, että Oiva Härkönen rupeaa kiistämään näin selvää ja yleisesti tunnettua tosiasiaa. Mielipideasioista voi aina puhua lööperiä, mutta näistä jää kiinni.

tuotteilla kirjoitti:

Kyllä firmat toimivat muilla markkinoilla, mutta useimmiten eri tuotteilla. Oiva Härkösen esimerkki ei ole relevantti, koska hän ei kerro mitään faktoja. Tuolla toisaalla mainitaan Tevanake-teollisuus. Metsäteollisuudessa paperisäkkien kannattavuus oli erinomainen johtuen Neuvostoliiton kaupasta, kotimaan kartellista ja vähäisessä määrin myynnistä arabimaihin. Länsimarkkinoilla ei niillä hinnoilla ollut mitään mahdollisuuksia. Tämän asian tunnen tarkimmin, mutta monia muitekin esimerkkejä on. Ihmettelen, että Oiva Härkönen rupeaa kiistämään näin selvää ja yleisesti tunnettua tosiasiaa. Mielipideasioista voi aina puhua lööperiä, mutta näistä jää kiinni.

Lue lisää

Oivankin rakennusteollisuus ruotsalaisille.
Maatalouskoneitä tehneet firmat menivät konkkaan.
Oivan jutussa ei todellakaan ole päätä ei häntää.

tuotteilla kirjoitti:

Kyllä firmat toimivat muilla markkinoilla, mutta useimmiten eri tuotteilla. Oiva Härkösen esimerkki ei ole relevantti, koska hän ei kerro mitään faktoja. Tuolla toisaalla mainitaan Tevanake-teollisuus. Metsäteollisuudessa paperisäkkien kannattavuus oli erinomainen johtuen Neuvostoliiton kaupasta, kotimaan kartellista ja vähäisessä määrin myynnistä arabimaihin. Länsimarkkinoilla ei niillä hinnoilla ollut mitään mahdollisuuksia. Tämän asian tunnen tarkimmin, mutta monia muitekin esimerkkejä on. Ihmettelen, että Oiva Härkönen rupeaa kiistämään näin selvää ja yleisesti tunnettua tosiasiaa. Mielipideasioista voi aina puhua lööperiä, mutta näistä jää kiinni.

Lue lisää

Neukkukauppa ruokki laiskaa pääomaa. Halvan öljyn, huonojen sorvien ja Ladojen vastineeksi neukkuihin vietiin kamaa, jota länteen ei voitu viedä hinnoilla, joita lännessä ei olisi maksettu: analogista puhelintekniikkaa, kun länsi jo siirtyi digitaalijärjestelmiin, teryleenihousuja ja nailonpaitoja, joita lännessä ei oltu käytetty vuosikymmeniin, jne...

Ei ollut ihme, että moni idänkaupan ja kekkosajan bilateraalisopimuksiin luottanut firma meni nurin ja sen henkilöstö kortistoon, kun NL kaatui kommunismin mahdottomuuteen.

Oiva Härkönen kirjoitti:

Itse toimin tuohon aikaan juuri N-liiton kaupassa. Ennen N-liiton romahtamista oli hiljalleen sen kaupan osuus pienentynyt ja putous ei ollut enää niin suuri, kun clearingkauppa loppui. Syvensi tietenkin lamaamme, mutta kauppa jatkui senkin jälkeen. Esimerkiksi meidän yhtiömme kauppa jatkui entisellään. Yhtiömme toimi myös muilla vientimarkkinoilla niin kuin tekivät suurin osa neukkukauppaan osallijuistamme. Ei ollut kilpailukyvyn puutetta.

Tietysti koko maa olisi voinut valmistautua paremmin Venäjän kaupan vähenemiseen. Paavo Väyrynen, silloinen ulkoministeri, varoittikin jo joskus -85 presidentti Koivistoa ja pääministeri valmistautumaan sen kaupan huomattavaan pienentämiseen. Mutta nämä herratpa suuttuivat ja olivat sitä mieltä, ettei niin tapahdu.

Tapauksesta tuli yksi naula Väyrysen arkkuun, että Koivisto ei hyväksynyt häntä -87 pääministeriksi vaan runnoi vastoin vaalitulosta Holkerin hallituksen, josta tuli tuhoisa Suomen maalle.

Me Venäjän kaupan kävijät seurasimme hämmästyneenä, että Holkerin hallituksen ulkomaankauppaministeri Suominen oli tumput suorana tekamättä vielä silloinkaan mitään. Antoi vaan clearingkaupan jatkua suuresti vientiylimääräisenä. Siitä syntyi epätasapainoa 8 mrd mk. Siitä on tietääkseni edelleenkin saamatta 4 miljardia mk.

Lue lisää

Millä perusteella Koiviston olisi pitänyt hyväksyä Väyrynen pääministeriksi? Keskustahan sai noissa vaaleissa (1987), muistakseni 39 kansanedustajaa, kun SDP:lla ja kokoomuksella oli kummallakin yli 50 paikkaa. Kyllä tuolla paikkajakautumalla Väyrysen pääministeriys oli vaikeasti perusteltavissa.