Vantaa nimeää uusia paikkoja. Tietysti kaksikielisesti. Lisäksi ruotsinkielisiä nimiä korjataan. Mitähän tämäkin maksaa, käytännössä yksikielisessä kaupungissa.
http://yle.fi/uutiset/vantaa_nimeaa_sata_uutta_paikkaa/6679104
http://yle.fi/uutiset/vantaa_nimeaa_sata_uutta_paikkaa/6679104
Vastaukset 42
Vanhimmat
"Pelastusviranomainen tietysti toivoo, että kaikki kadunnimet olisivat selkeästi toisistaan erottuvia ja sellaisia, että osoitteet löytyvät helposti."
Miten tämän toteuttaa se, että kaduilla on keinotekoiset ruotsinkieliset nimet, joita kukaan ei oikeasti koskaan käytä?
Päiväkummussa on Hanabölentie. Jostain syystä Hanaböleä ei ole suomennettu Hanalaksi, vaikka sen niminen paikka ja junaseisake oli vuosikymmeniä.
Siis kaiken huipuksi suomen kieltä vähätellään näissä paikannimisssä Vantaalla!
Ps. Suruja on Vantaalla 2,7%, muunkielisiä 11% ja suomenkielisiä loput.
Hanabölentie pitäisi muuttaa Hanalantieksi.
www.vantaa.fi/fi/tietoa_vantaasta
Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.
Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.
Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.
Suomessa pitää kaikkien paikkojen nimet olla suomeksi ja ruotsinkielisellä paikkakunnalla voi olla ruotsinkielinen nimi rinnalla. Näin vähenee väärinkäsitykset ja turvallisuus paranee.
Vantaalla melkein kaikki vanhat paikannimet ovat ruotsinkielisiä, koska seudusta tuli ruotsinkielinen jo 1200-luvulla. Jos mentäisiin sen mukaan, että alkuperäisiä paikannimiä ei käännetä toiselle kotimaiselle, Vantaalla tuskin muita olisikaan kuin ruotsinkielisiä paikannimiä.
Nimi Vantaa/Vanda on täysin keinotekoinen. Kuuluu olla Helsinge socken eli Helsingin pitäjä. Myöh. Helsingfors landskommun/Helsingin maalaiskunta.
EIkä Helsinkiä ole koskaan edes perustettu. Kustaa Vaasa perusti Helsinginjoen suulle Forsbyn paikalle kaupungin nimeltä Helsingfors vuonna 1550. Vasta satoja vuosia myöhemmin, joskus 1800-luvull kun Suomea alettiin venäläistää, keksittiin nimi Helsinki, joka oikeastaan siis on vain Helsingin pitäjää kuvaava nimitys.
Asukaat Helsingeen tulivat Ruotsista 1100-luvulla Hälsinglandista ja Gästriklandista Itä-Götanmaalta. Tuolloin Uusimaa oli vasta kohoamassa meren alta ja uudisasukkaat asettuivat luodoille ja saariin sekä niemekkeille, jotka nyt ovat osa mannerta. Esimerkiksi Pyhän Laurentiuksen keskiaikainen harmaakivikirkko rakennettiin 1400-luvulla niemekkeelle, meren rantaan. Nyt se sijaitsee syvällä sisämaaassa maankohoamisen seurauksena.
Luuletko, että Suomen ja suomalaisten historia alkaa vasta 1200-luvulta?
Varmasti paikoilla oli suomalaiset nimet ENNEN Ruotsin valtaa ja surujen tuloa alueelle!
Kun koko eteläinen Uusimaa oli yhtä ainoaa suurta merenlahtea, niin siinä ei paikannimiä ulapalla ollut ennenkuin Göötanmaalta käsin asutettiin rannikkoamme sitä mukaa kun maa hiljalleen kohosi. Nykyisen ns. Suomen alue oli osa Sverige rike -nimistä valtakuntaa ja sen sisällä oli muuttoliikettä puolin ja toisin satojen vuosien ajan. Kuten yhä edelleenkin.
Svekon paskanjauhamisessakin pitää olla rajansa.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Jos ruotsinkieliset olisivat tulleet jo 1200-luvulla he eivät olisi voineet puhua ruotsia koska ruotsin kieli on muodostunut vasta 1300-luvun jälkeen. Sitä ennen ruotsin kieli oli saksan ja tanskan sekoitusta. Ruotsi kieli on muuttunut voimakkaasti 1300-luvun jälkeen joten sitä ennen Suomeen saapuneet eivät ole voineet edes puhua ruotsia.
Ruotsin kielen kehitys ei ole voinut mennä samoja polkuja Suomessa kuin Ruotsissa. Tuolloin Ruotsissa puhuttu kieli (ei siis tarkoita ruotsin kieltä) sai Hansakaudella paljon vaikutteita saksan kielestä, eikä nämä vaikutteet ole voineet siirtyä ruotsin kieleen Suomessa.
Maa ei ole noussut etelä rannikolla kuin pari metriä 1000 vuodessa. Siellä ei ole syntynyt yhtään uutta saarta ja maatakin on paljastunut vain muutaman kymmenen metriä.
Ruotsinkielisten on vaikea uskottavasti osoittaa olleensa kauan Suomessa ja että he ovat vain ruotsinkielisiä suomalaisia.
Bellman eli 1700-luvun lopulla. Kuinka ruotsinkieliset ovat tuoneet Bellmanin laulut jo 1200-luvulta? Selitys on että suuri osa ruotsinkielisistä on tullut tänne 1700-luvulla ja sen jälkeen tai ruotsinkieliset ovat kopioineet juomalaulut Ruotsista.
Lucia neidon perinne on tuotu Suomeen 1900-luvulla. Se selvästi kertoo että ruotsinkieliset ovat kopioineet traditionsa vasta itsenäisen Suomen aikana Ruotsista.
Juhannussalko-perinne on lainattu jo 1600-luvulla osaan Ruotsia Saksasta. Joka on tullut Suomeen paljon sen jälkeen Ruotsista kopioituna tai 1600-luvun jälkeen ruotsinkielisten maahanmuuttajien mukana. Eikö tämäkin osoita että ruotsinkieliset eivät ole olleet Suomessa 1200-luvulta lähtien?
Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli eli mamukieli Suomessa.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
"Vantaalla melkein kaikki vanhat paikannimet ovat ruotsinkielisiä, koska seudusta tuli ruotsinkielinen jo 1200-luvulla. Jos mentäisiin sen mukaan, että alkuperäisiä paikannimiä ei käännetä toiselle kotimaiselle, Vantaalla tuskin muita olisikaan kuin ruotsinkielisiä paikannimiä."
En tiennytkään että maailma luotiin 1200-luvulla.
Nimi "Vantaa" on ikivanha nimi.
Periytyy ilmeisesti jo kivikaudelta..
Ruotsalaisen nimistön kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Jos joku kirjoittaa sanan "arkeologi" virheellisesti "arkeoloogi", (kuten nimimerkki "arkeoloogi"), siitä on välittömästä pääteltävissä kaksi asiaa:
a) kyse ei ole akateemisesti koulutetusta henkilöstä, eikä
b) varsinkaan arkeologista.
"Sivistyksen mitta"
Nimimerkissä voi olla kysymys huumorista...
etkö ole kuullut sellaisesta ?
Ketkä muuten lausuvat tuon sanan noin pitkänä.....: ))
Uudenmaan harva suomenkielinen asutus tosiaan sulautettiin
ruotsalaisiin siirtolaisiin vuosina 1250 -1350.
Tästä jäi muistoksi suomenruotsin nuotti joka on selvästi
suomalainen ja riikinruotsista poikkeava.
Sitaatti : "Uudenmaan harva suomenkielinen asutus tosiaan sulautettiin ruotsalaisiin siirtolaisiin vuosina 1250 - 1350. Tästä jäi muistoksi suomenruotsiin nuotti joka on selvästi suomalainen ja riikinruotsista pokkeava."
Suurin piirtein näin, paitsi itse sanoisin "sulautui", sillä tiedetään, että jos samalle suppealle alueelle on saapunut (joko eri aikaan tai samanaikaisesti) kahta eri kieltä puhuvaa väestöä, joilla on sama ekologinen lokero (tässä tapauksessa talonpoikaiskulttuuri), paikallisesti (suurin piirtein pitäjäkohtaisesti) vähemmistöön jäänyt väestö on useimmiten omaksunut paikallisen enemmistön kielen muutamassa sukupolvessa, riippumatta siitä, kumpi ryhmä oli saapunut alueelle ennen toista.
On pääteltävissä, että Uudenmaan rannikolla oli harvaa asutusta (lähinnä muinaishämäläisiä) jo ruotsalaisten uudisasukkaiden saapuessa, mutta koska hämäläisasutus oli niin harvaa, se sulautui runsaslukuisempiin ruotsalaisiin. Ruotsalaisia tiedetään asettuneen tuossa vaiheessa myös Hämeen sisämaahan, mutta koska siellä hämäläisasutus oli jo valmiiksi tiheämpää kuin rannikolla, sisämaahan asettunut ruotsalainen talonpoikaisväestö sulautui vähitellen hämäläisiin.
Häkkinen kirjoittaa toisessa niistä artikkeleista johon tässä ketjussa on linkki:
"Suomen alueen nykyisistä kielistä vanhin on saame (kaikki kolme Suomen alueella puhuttua saamelaiskieltä ovat Etelä-Suomessa puhutun kantasaamen jälkeläisiä), jota on puhuttu täällä arviolta suunnilleen 2500 vuotta. Länsisuomalaisten murteiden taustalla olevaa muinaishämettä on puhuttu nykyisen Suomen alueella nykykielistä toiseksi kauimmin, suunnilleen 1500 vuotta. Itäsuomalaismurteiden taustalla olevaa muinaiskarjalaa ja ruotsia on puhuttu täällä lähes 1000 vuotta - tosi jos menetetty Karjala laskettaisiin mukaan, varhaistuisi muinaiskarjala hieman."
Vann on muinaisskandinaavinen sana, joka merkitsee vettä. Vand tai vatn on nykynorjaksi vesi...
Helsinge å -joki on pohjoisempana Vandå tai Vanda å.
Hämeenlinnan Vanajavedestä (Huom! Vann..vesi) alunperin lähtevä Vantaanjoki on muinainen birkalaisten kulkureitti Suomenlahdelta Ähtärin reitille. Siis varsinaisen pääreitin, Kokemäenjoen lisäksi.
"Bara vatten"
Sanat Vantaa ja Vanaja tulevat lähes varmasti muinais-
balttilaisista kielestä, ehkä jo nuorakeraamisen
( vasarakirveskulttuuri) ajalta.
Alkumuoto on vanduo, merkitsee vesistöä.
Muuten, kyseinen sotakirveskulttuuri (3200-2000 ekr.)
levisi Suomesta Keski-ruotsiin ja alisti sen entisen
kulttuurin.
Joskus tuntuu olevan kielitieteilijöillä kilpailu
siitä kuka nuorentaa suomenkieltä enemmän ja härskimmin.
Eräässä lehdessä kysyttiin suomenkielen ikää.
Eräs lingvisti pisti parhaan: Suomen kieli on 1500 v. Vanha.
Toimittaja kysyi perusteita.
"Sillon lakkasi suomenkieli päivittymästä Virosta."
Nykysuomalainen ymmärtäisi kyllä kieltä vaikka siihen
laitettaisiin 1000 v. Lisää, ainakin jos puhuttaisiin sukulaisista,
metsän eläimistä, kasveista ym.
Nykysuomi on lähempänä rautakauttista viroa kuin nykyviro,
jossa on paljon ala-saksalaista vaikutusta.
"Muinaishäme" ei ollut mikään kieli vaan osa yleistä
Länsi-suomalaista kieltä jota puhuttiin Kainuussa, Karjalassa
Hämeessä ja Varsinais-suomessa (sic), jossa ko. Kieli on
alkanut kehittyä n.500 ekr. Kantasaamesta ja ulkomaisista
vaikutteista
Lappalaisten nimistö taisi siihen mennessä olla jo syrjäytymässä.
Ei kai filippiinoja vielä sentään ole niin paljoa Vantaalla, että pitäisi kadunnimet vaihtaa?
Meillä Helsingin pitäjässä on aina olleet teiden ja katujen nimet ruotsiksi ja vain ruotsiksi...
Aika köyhiä ja tyhmiä noi surut, kun niiden historia alkaa vasta ruotsivallan ajasta.
Mutta suomenkielisiä suomalaisiahan täällä on ollut jo vuosituhansia.
Vantaalla ja muualla Suomessa.
Näinkö ajattelet? Luepas ensin vaikka nämä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/137064-suomalaisten-alkuperä
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/137064-suomalaisten-alkupera
Nuo kirjoitukset on nähty! Svekot ottavat kaikia asiattomat aset käyttöön puolustaessaan pakkoruotsitusta.
Ei kielitieteellä ja pakkoruotsituksella ole MITÄÄN asiallista yhteyttä toisiinsa.
Kuvaavaa on, kuinka tuo tyyppi puhuu "pakkosuomesta". Eiköhän se kerro kaiken hänestä...
Tulee mieleen se Hoopo-Akatemian svekomuija, joka todisteli, että suomalaisia ei ole olemassakaan.
Tosiasiahan on, että jos tarpeeksi kauas mennään, niin ei ole MITÄÄN kanslaisuutta olemassa yhdelläkään maailman ihmisellä.
Eli jos halutaan kieltää jonkun kansallisuuden olemassaolo, on se erittäin helppoa.
Mehän olemme kaikki afrikkalaisia alunperin. Tai apinaihmisä. Tai kaloja. Tai ameeboja. Siitä on suomalaisuuden inhoajan hyvä valita.
"Keskiajan kuvauksesta kokonaisen sivun vie sen todisteleminen, että ruotsalaiset eivät olleen Suomen etelärannikolla ennen suomalaisia. Onko joku vakavasti otettava tutkija esittänyt jotain muuta viimeisten sadan vuoden aikana? "
Näin Jussi Jalonen arvostellessaan "Itämaasta itsenäisyyteen" -kirjaa, vaikka Jussi on itse pakkoruotsittaja.
Tuo Häkkinen ei ole mikään järjen jättiläinen. Kirjoittaa puppua minkä kerkiää asiosta joista ei tiedä tuon taivaallista.
Häkkinen on kielitieteilijä, tarkemmin sanottuna fennougristi. Kyse ei toisin sanoen ole mistään yksittäisajattelijasta, vaan akateemista tutkimusta juuri tuolla alalla tekevästä henkilöstä, joka esittelee uudempia tutkimustuloksia fennougristiikan alalta ja pyrkii oikomaan virheellisiä ja vanhentuneita käsityksiä, joita on suuren yleisön keskuudessa vielä paljon liikkeellä.
Häkkinen tekee mielestäni ihan hyvää työtä sekä tutkijana että kielitieteen tutkimustulosten popularisoijana.
Suomessa pyörii nykyään noita epäkypsiä ja epätieteellisiä häkkisiä ja lappalaisia, joiden "tutkimuspanos" on, ei ainoastaan olematon vaan myös negatiivinen. Apurahoja saadakseen on miellytettävä erinäisiä tahoja, joten sitä kusta kuuleminen, jonka juurella asunto, eikö niin? Mitään uutta ja mullistavaa ei ole tullut esiin näiden hömppätututkijoiden toimesta, kunhan siinä "popularisoivat" lämpimikseen. Jotenkin näyttää, että populistipuolue persut on aika lähellä näitä helppoheikkejä, ihan noin niinkuin historiallisesti... historia toistaa itseään. Eikös se aatukin kirjoituttanut koko historian uudestaan, kun oli tietyt tarkoitusperät..?
Sinulla ei selvästi ole harmainta aavistusta siitä, miten tieteellistä tutkimusta tehdään. Muussa tapauksessa olisit tietenkin osannut myös perustella oman näkemyksesi.
Olet siis sitä mieltä, että sekä Lappalainen että Häkkinen ovat väärässä. Tuo mielipiteesi on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin et kykene sekä
a) täsmentämään, missä kohdissa Lappalainen ja Häkkinen ovat väärässä, että
b) osoittamaan tieteellisesti pätevin argumentein, miksi he mielestäsi ovat molemmat väärässä.
Jokainen tätä palstaa lukeva luonnollisestikin tajuaa, että sinä et tuohon useastakaan hyvin ilmeisestä syystä kykene. Eikö sinun kannattaisi mieluummin rajoittua kommentoimaan sellaisia asioita, joita olet oikeasti pätevä kommentoimaan? Se johtaisi sinun kannaltasi vähemmän noloon lopputulokseen.
Nykyisin on vain totta että akateeminen ura etenkin historian
osalta loppuu kuin seinään jos tutkija leimaantuu
ruotsinkielen vastaiseksi.
Tämä on viimeisen 20 vuoden aikana yksipuolistanut ja
huonontanut suomalaista tieteentekoa.
Koettakaapa saada rahoitusta Suomen historian tutkimukseen
rautakaudelta...jos tutukija esim. Yrittää rakentaa kielellistä
siltaa pronssikauden germaanisuuden ja nykyisten suomen-
ruotsalaisten välille tai kaivelee 1300 l. Ruotsalaiskylää Espoossa
on rahoitusta ja julkisuutta tarjolla runsaasti.
Siinä alkaa puhdasotsaisienkin tutkijan moraali horjua.
Sinänsä kielitieteilijät ovat oma lukunsa.
Yleensä pelkästään tähän tieteenalaan luottaen historia
näyttäytyy hyvin erilaiselta kuin argelogian tai geneetikon
keinoin.
Olisihan se aika jymyjuttu jos Suomesta löytyisi vaikka 4000 v.
vanha suoruumis...mikä olisi "hänen" sukulaisuussuhde meihin ?
En ihmettelisi ollenkaan, jos 4000 v vanhasta suoruumiista löytyisi jonkinlainen geneettinen linkki ainakin osaan Suomen nykyistä väestöä. Tosin se, mitä kieltä kyseisen ruumiin haltija puhui siinä vaiheessa kun vielä oli elävien kirjoissa, onkin jo ihan eri asia.
Häkkinen kirjoittaa toisessa niistä artikkeleista joihin tässä ketjussa on linkki:
"Viime vuosituhannen lopulla oletettiin, että uralilainen kieli olisi levinnyt Suomeen jo tyypillisen kampakeramiikan mukana noin 6000 vuotta sitten ja että lähes tuhat vuotta myöhemmin etelästä Suomen rannikkovyöhykkeelle levinnyt nuorakeraaminen eli vasarakirveskulttuuri liittyisi luoteisindoeurooppalaisen kielen puhujiin. Nyt Suomen uralilaistuminen näyttää myöhentyneen ainakin kahdella vuosituhannella, kun taas nuorakeraamisen kulttuurin indoeurooppalaisuus ei ole muuttunut mihinkään. Suomessa oli siis indoeurooppalaisen kielen puhujia aikaisemmin kuin uralilaisen kielen puhujia - ainakin tilapäisesti.
Nuorakeraaminen kulttuuri nimittäin edusti kokonaisuutena aivan vierasta tulokaskulttuuria, joten ei ole käytännössä mahdollista, että kulttuuri olisi voinut levitä tänne ilman tulokaskielen puhujia. On tietysti aivan eri asia, kuinka nopeasti tulokkaat sulautuivat kampakeraamikkoihin, mutta on myös mahdollista, että tulokaskieli pääsi voitolle. Emme siis tiedä, puhuttiinko etelä- ja länsirannikolla paleoeurooppalaista vai indoeurooppalaista kieltä uralilaisten saapuessa Suomeen. Itämerensuomessa ja saamessa on luoteisindoeurooppalaisia lainasanoja, muttei tiedetä, missä ne on omaksuttu, koska nuorakeraamisia kulttuureja levisi idässä Keski-Volgalle saakka. Tällaiset lainasanat on siis voitu omaksua jo Suomen itäpuolella.
Joka tapauksessa ajallisesti toinen Suomen alueelle ehtinyt kielikunta näyttäisi olevan indoeurooppalainen (noin 3000 eaa.). Rannikkovyöhykkeellä on saattanut tapahtua kivikauden lopulla kielenvaihto alkuasuttajien paleoeurooppalaisesta kielestä luoteisindoeurooppalaiseen kieleen."
Toisessa kohtaa (varhaisesta rautakaudesta):
" Lähes koko Suomessa on siis tapahtunut varhaisella rautakaudella kielenvaihto paleoeurooppalaisesta kielestä saameen, lounaisella rannikkovyöhykkeellä ehkä vanhakantaisesta indoeurooppalaisesta kielestä paikoin germaaniin ja itämerensuomeen mutta mahdollisesti myös saameen."
Toisessa kohtaa:
"Yhteenveto kielenvaihdoista:
Suomen alueella on esihistoriallisena aikana eli ennen nykysuomea puhuttu ainakin kahdeksaa eri kieltä. Vähimmilläänkin on tapahtunut kaksi kielenvaihtoa (idässä paleoeurooppa >saame>itäsuomi), enimmillään jopa kuusi kielenvaihtoa (lounaisrannikolla mahdollisesti paleoeurooppa>luoteisindoeurooppa>germaani>kantasuomi>länsisuomi>ruotsi>nykysuomi)."
Nämä vain näytteiksi. Suosittelen lukemaan molemmat tähän ketjuun linkitetyt artikkelit.
"Näinkö on?"
Jaskan kirjoituksessa on muutama heikko kohta.
Ensinnäkin kielitieteellisesti ei päästä 5000-6000 vuoden
takaiseen kielelliseen historiaan selvästi vaan kaikki mitä
esitetään on teoriaa (voi siis olla täysin väärää tietoa.)
Se nykyaikana suosittu ja paljon suitsutusta (sururäätiö)
saanut väite on että tyypillisen kampakeraamisen kauden
väki (4000- 2000 ekr.) ei puhunut suomalais-ugrilaista kieltä.
Nyt yritetään siirtää kielen tulo myöhäiselle pronssikaudelle.
Ensinnäkin kieli ja väestö eivät ole sama asia.
Kieli voi vaihtua toiseen hyvinkin äkkiä.
Saman kielikunnan kieli voi myös uusiutua, kuten uskon
pronssikauden Suomessa tapahtuneen.
Milloin Suomenkieli tuli Suomeen ?
Joku voisi vastata että 1800 l. Loppupuolelta lähtien, silloin
levisi kirjakielen käyttö koululaitoksen myötä.
Joku voisi vastata että 6000 vuotta sitten...
Pronssikauden kauppiaat toivat Volgan mutkasta ehkä
muutakin kuin pronssiesineitä ja metallurgian knowhow:ta
ehkä he toivat niitä sebramännyn käpyjä ja uusia käsitteitä
uudistivat vanhaa suomalais-ugrilaisuutta,
Emmehän tiedä olivatko rannikonkaan asukkaat skandinaa-
veja vai olivatko vain saaneet näiltä kulttuurivaikutteita.
Hyvin, hyvin paljastavaa että Häkkinen tuossa kirjoituk-
sessaan linkittää tuon historian tämän päivän "kaksi-
kielisyys" keskusteluun. Eihän näillä pitäisi olla mitään
tekemistä keskenään.
Häkkinen ikään kuin yrittää istua kahdella tuolilla yhtä
aikaa, mielistellä rahoittajia ja kuunnella omaatunto-
ansa, ehkä siksi hän puhuu "Sveitsin mallista".
Maailman vanhin elävä kieli on ilmeisesti kreikka, jonka
vanhimmat tekstit ovat n.1400 vuotta vanhoja.
Joten vaikka suomalais-ugrilaiset kielet olisivat olleet
täällä 6000 v. Tai 3000 v. Niin kyllä meillä on oikeus
elää täällä ilman pakkoruotsia !
Ruotsinkaan "alkuperäinen" kieli ei muuten ole ruotsi,
skandinaavi, kantagermaani tai se ei edes ole indoeu-
rooppalainen kieli. Tiedä vaikka Kalevi Wiik olisi oikeassa...
Ruotsin alkuperäinen kieli ei luonnollisestikaan ollut indoeurooppalainen (sillä indoeurooppalainen kieli on levinnyt Itämeren alueelle vasta nuorakeraamisen kulttuurin myötä), mutta ei se myöskään ollut uralilainen vaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin puhuttiin aluksi jotain ns. paleoeurooppalaista kieltä, jolla ei ole jälkeläisiä eikä muitakaan sukulaisia nykykielten joukossa. Tämä kieli on jättänyt jälkensä mm. paikannimistöön ja moniin suomen kielen sanoihin, jotka eivät ole peräisin uralilaisesta kantakielestä eivätkä myöskään ole indoeurooppalaisia lainoja. Eräs niistä monista kohdista joissa Wiik on saanut kovaa kritiikkiä juuri fennougristeilta on juuri se seikka, että Wiik ei teorioissaan ole ottanut huomioon näitä myöhemmin sammuneita paleoeurooppalaisia kieliä. Tämä ei ole suinkaan ainoa heikkous Wiikin teorioissa. Niin Häkkinen kuin monet muutkin fennougristit ovat kiinnittäneet huomiota moniin perustavaa laatua oleviin virhepäätelmiin Wiikin teorioissa. Suosittelen lukemaan ajatuksella läpi nuo kaksi Häkkisen artikkelia, jotka on linkitetty tähän ketjuun, sillä niistä löytyy tiivistetyssä muodossa todella paljon tietoa. Jos haluaa perehtyä aiheeseen perusteellisemmin, netistä löytyy helposti paljon niin Häkkisen kuin muidenkin fennougristien kirjoituksia. Jos suomalaisten ja suomen kielen alkuperä tosiaan kiinnostaa, noita tekstejä ei ole varaa jättää lukematta.
Olen nuo Häkkisen ja muiden nykyisten lingvistien teoriat
lukenut. Moneen kertaan.
Se mikä minua eniten häiritsee, on se että he eivät ole
puhtaasti tieteelliselllä asialla vaan heillä on ikään kuin
historian kautta tarkoitus osoittaa meille jotakin.
Siis tätä: Monikulttuurisuus on hyvä ja luonnollinen juttu ja
suomen pitää olla "kaksikielinen". ( Muuten jää apurahat
saamatta.)
Kuten lingvisti Janne Saarikivi sanoi kun häneltä kysyttiin
Suomen ensimmäisten asukkaiden kielestä:
"Yksi asia on varma, ei ne ainakaan suomea puhuneet."
Eikä ruotsia, voisi jatkaa....
Se patologinen viha jota on kohdistettu Kalevi Wiikiin on
jo naurettavaa "Mitä Suur-suomea se nyt rakentelee ?"
Suomenruotsalaiset kuvittelivat että Wiikin teorioiden
vuoksi suomalaisten itsetunto nousisi ja siksi aloitettiin
massiivinen historiallinen vastaisku.
Kielitieteilijät ovat tässä tietysti eturintamassa.
Suomalaisten parempi itsetunto olisi tietysti uhka ruotsin-
kielen asemalle.
Aina sopivasti kun suomalaisia haukutaan ollaan "sukurut-
saisia" tai historiallisesti täysin monikielisiä ja kullttuurisia,
tilanteesta riippuen. Pääasia että suomalainen on aina
huono.
Jos otetaan minkä tahansa Euroopan maan historia
viimeisen 6000 vuoden aikana niin huomataan että
kulttuuri ja kieli on vaihtunut, mutta rotu on pysynyt samana,
täällä Suomessa P-euroopan vaaleana.
Eiköhän suomalaiset ole ihan itse syypäitä siihen, että heitä pidetään huonoina.
Henkilö, joka kirjoittaa sanan arkeologi väärin, kuten nimimerkki p.erzu tekee ("argeologi", heh heh) on kyllä hieman väärällä sivustolla väittelemässä Suomen muinaisista asioista.
Geologia on geologiaa, hyvä p.erzu. Sana arkeologia viittaa arkaaiseen eli vanhaan... huoh.
"En ihmettelisi ollenkaan, jos 4000 v vanhasta suoruumiista löytyisi jonkinlainen geneettinen linkki ainakin osaan Suomen nykyistä väestöä. Tosin se, mitä kieltä kyseisen ruumiin haltija puhui siinä vaiheessa kun vielä oli elävien kirjoissa, onkin jo ihan eri asia."
Väittäisin melkoisella varmuudella ettei puhuisi ruotsia.
Toi on Klaus Lindgren eikä mikään Jalonen.
OK, pakkoruotsittajia kuitenkin molemmat.