Lohduton näky Juhannuksen jälkeen, joka ei ole korvasyyhyisille; rantahiekassa pisti esiin jotain pitkiä tankoja ja kohta huomasin että ne olivat ihmisen käsiä, joista sormet tulivat ensin näkyviin. Kun ne olivat hiekan yläpuolella, alkoivat ne liikkua kuin vielä tehdäkseen jotain, keskenjääneitä asioita.. Sitten näyssä oli haaksirikkoutuneen veneen kehikko joka oli osittain veden vallassa ja sen kaiken keskellä oli kuollut, hukkunut mies... rannalla juoksi iloisesti ja vallattomasti ihminen kohti veden rajaa ja vesi nielaisi hänet.
Mieleeni nousivat heti Juhannuksen uhrit, pyysin Herralta sanaa näkyyn ja hän antoi Sananlaskut, luvut 12-14.
12:21
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
13:6
Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
jae 9:
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
jae 14:
viisaan opetus on elämän lähde kouleman paulain välttämiseksi.
jae 20:
Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
jae 21:
Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
14: 11
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
jae 12:
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
jae 13,
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Olemmeko valmiita, kun kuolema meidät yllättää? Kun ilon keskelle astuu murhe? Olemmeko etsineet Jumalan totuutta? Ja entä me uskovat, olemmeko yrittäneet löytää ne eksyneet, ennenkuin on liian myöhäistä? Kamppailin näyn kanssa josko tätä voi tuoda julki, mutta tässä on niin vahva opetus, sydäntäni sattui ja tunsin että Jumala haluaa meidän todella miettivän tätä, jokainen tahollaan, Tunnetko Jumalan?... OLEMMEKO VALMIIT?
Mieleeni nousivat heti Juhannuksen uhrit, pyysin Herralta sanaa näkyyn ja hän antoi Sananlaskut, luvut 12-14.
12:21
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
13:6
Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
jae 9:
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
jae 14:
viisaan opetus on elämän lähde kouleman paulain välttämiseksi.
jae 20:
Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
jae 21:
Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
14: 11
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
jae 12:
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
jae 13,
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Olemmeko valmiita, kun kuolema meidät yllättää? Kun ilon keskelle astuu murhe? Olemmeko etsineet Jumalan totuutta? Ja entä me uskovat, olemmeko yrittäneet löytää ne eksyneet, ennenkuin on liian myöhäistä? Kamppailin näyn kanssa josko tätä voi tuoda julki, mutta tässä on niin vahva opetus, sydäntäni sattui ja tunsin että Jumala haluaa meidän todella miettivän tätä, jokainen tahollaan, Tunnetko Jumalan?... OLEMMEKO VALMIIT?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vakavaa sanaa. Löysin tällaisen tekstin, mutta se oli jo poistolinjalla, joten tänne..
24 24
24.6.2013 15:17
1
Sulje
Profeetall. Asia alkuseurakunnassa
Alkuseurakunnassa Pyhä Henki vaikutti siis voimallisesti, kaikin eri tavoin. Se oli palavasti rukoileva ja Herralleen pyhittynyt joukko.
Ihmeitä tapahtui, sairaita parani, rammat lähtivät kävelemään. Jumala toimi voimallisesti.
Profetiat, profetoiminen?
On kiinnostavaa lukea kuinka ihmiset valitsivat mm. Stefanuksen diakonin tehtäviin, samoin Filippuksen. Jälkimmäisestä tuli sittemmin evankelista, Stefanukselle Jumalan valinta oli tulla ensimmäiseksi veritodistajaksi. Marttyyyriksi.
Niinkuin on tänäkin aikana, on ollut ammoisista ajoista - VT:N profeetat mukaan lukien, että synnin ja pahuuden siteissä olevat ihmiset eivät siedä totuutta, eivät valoa. Jeesus itse sanoi, että Pimeys VIHAA valkeutta, eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.
Näin näemme myös Stefanuksen kohdalla. Hän puhui karua totuutta, faktoja, joita vastaan kuulijat eivät voineet mitään väittää. Mutta totuus oli liian karu ja karvas. Murhanhimo iski heihin, vihan äärimmäinen taso. He tahtoivat vaientaa Stefanuksen. Mutta siitä huolimatta, että ihmiset kovettavat korvansa, paaduttavat sydämensä - siitä huolimatta Jumala lähettää sanansa! Miksi? Koska viimeisellä tuomiolla he eivät voi sanoa, ettei heitä nuhdeltu. Etteivät he tienneet, jne.
Kun Stefanus piti puheensa, kävi näin: Apt 7:54-58
” Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntään ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.”
Niinkuin koirat? Olettehan nähneet? Kun ne näyttävät raateluhampaita? Mutta että ihmiset?
Mutta Stefanus oli täynnä Pyhää Henkeä. Näki Jumalan kirkkauden. Näki Jeesuksen seisovan Isän oikealla puolella. Ei hätää...
”Niin he huusivat suurella äänellä, ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki hänen päällensä. Ja ajoivat ulos kaupungista ja kivittivät.”
Ei riittänyt vihan ja pahuuden himon katteeksi, että joukkovoima kävi tämän yhden todistajan päälle. Ei? Piti kivisateella varmistaa, että tuo kiusallinen totuuden torvi takuuvarmasti menee manalan maille.
Mutta? Nämä kivittäjät olivat, keitä? He olivat uskovia. Tai ainakin he väittivät olevansa. Jumalan kansaa, Aabrahamin jälkeläisiä Mooseksen lain seuraajia...
Niin Stefanus antoi henkensä. Herran käsiin. Hän rukoili: Älä lue syyksi heille tätä syntiä!
Jumala kuuli sen. Mutta kun joku murhaa tahallaan toisen ihmisen, mitä maallinenkin laki sanoo? Murha ei rikoksena koskaan vanhene. Ja lopuksi - ellei katumusta ja parannusta tapahdu - murhaajalla ei ole sijaa Taivasten valtakunnassa.
Mitä me tästä opimme? Onko aika parempi? Ovatko ihmiset jalompia, parempia? Siinäpä kysymystä.
Kauaksi ei tarvitse mennä. Jo tälläkin palstalla voi nähdä samaa vihan vimmaa totuutta vastaan. Ja niinkuin kivet, joilla murhattiin Stefanus, niin valheen kivillä voidaan koettaa surmata ne, jotka tinkimättä tahtovat pitää kiinni Totuuden sanasta, Raamatun auktoriteetista.
Ei siis mitään uutta auringon alla!
Aamen!
Niin totta tuo teksti ja sitä kohtaa tänäänkin päivittäin... ja sopii tuohon Herralta saamaan näkyyni...
Aloituksen näkysi ola tällä kertaa kovin konkreettinen, vaikka myös traaginen.
Ja näin Jumala kyllä voi pysäyttää kaikkein tärkeimmän asian eteen: Ikuisuus, sielun kohtalo ja pelastuminen.
Herra kyselee meiltä, olemmeko rukoilleet, olemmeko muistuttaneet lähimmäisiä ja muita tästä ikuisuuden asiasta? Sielun pelastuksesta, taikka tuhosta?
Jumalan armosta, johon moni on turvannut kuin ryövärin armoon, viime hetkillään?
Valmiina ollaan - jos ollaan - kun asiat ovat valkeudessa Jumalan, ihmisten ja itsensä kanssa. Ihmiset voivat tuomita meidät vaikka kymmeneen kadotukseen, mutta jos Herra näkee, että sydämemme on puhdistettu Jeesuksen kristuksen kalliilla verellä, olemme avoimet ja totiset Hänen edessään, ei ole mitään hätää!
Joku vanha viisas raamatunopettaja sanoi kerran raamattukoulussa: Pitäkää lyhyet tilivälit Jumalan kanssa! Antakaa anteeksi, vaikka toinen sanoisi etten anteeksi anna, vaikka syytäisi mitä päällesi! Jättäkää kaikki asiat ja ihmiset aina uudestaan Herran käsiin....
Valmis sydän? Se kaiken keskellä sanoo:TUle Herra Jeesus!
Maailma katoaa, elämän päivät hupenevat. Mutta joka Jeesusta seuraa, hän saa kerran Kodin taivaassa!
Levätkää Jesaja 35 Herran sanassa...
Tänään,
sain näky kuvan miehen kasvoita,joka hieman alaspäin katsoi ja hänessä esiteltiin lähinnä hänen piirteitään, nenää...
ymmärsin että oli kyse aisteista, rukoilin Herran puoleen jos tuo oli näky häneltä, antaisi hän vastauksen sanastaan. Voisiko sieltä löytyä kuvaan liittyvää ja avasin raamatun ja sain Jesaja 6. Profeetan kutsuminen.
9: Niin hän sanoi: Mene ja sano tälle kansalle: "Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
10.Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämmellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11551022
sanaa
Että sillä lailla. Jopas on nöyrää toimintaa. Että kun ei ilkeä omia kotisivujen linkkejä enää laittaa, niin nyt sitten omia aloituksia jaetaan, joista eriävät mielipiteet poistettu. Toimivat varmaan niiden kotisivujen korvikkeina. Silleen, jo selvisi sekin juttu.
Kuka muu harrastaa tällaista? Ei kukaan muu ole niin törkeä itserakkaudessaan.
Rakkaat lapset. Mitä kiiltokuvaprinsessoja te luulette olevanne? Täytätte sivustot omilla ongelmillanne. Hakekaa apua muualta. Tämä sivusto on väärä valinta.
Jumalan tunteminen on tärkeintä. Ei se mitä täällä kirjoitellaan. Ei mitään alkuseurakunta höpinöitä omassa lihassa ja valitukset päälle ja ei kun keräämään myötätuntoa. Apua- minua vainotaan, solvataan ym. Miksi? Miksi ei muut koe ja kirjoita sellaista. Vähemmän raamatullista touhua. Kaikki muuttuu täyskäännöksestä, sen voin luvata. Kannattaa miettiä aina itseään ensin, mitä tein väärin, mitä voin tehdä toisin, että elämä muuttuisi. Miksi minä tunnen vainoa? Syitä on paljon, mutta suurin syyllinen on oma ego.
Tähän vähän raamatullista Vähäsarjalta
Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ”Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”
Matt. 16:22–23
Henget tunteva Jeesus tunnisti Pietarin puheissa ensin Isän äänen ja hetken kuluttua sielunvihollisen kuiskailun. Jeesuksen mukaan Pietari, joka osoittautui ailahtelevaiseksi elämänsä loppuun saakka, ajatteli jatkuvasti sitä, mikä on ihmisestä. Pietari oli kuullut Jeesuksen esittämiä selkeitä viittauksia Vanhaan testamenttiin ja Messiaan kärsimykseen. Raamatun avulla asioita oli avattu vastaansanomattomasti. Ristin tien torjuminen ei siksi voinut olla Jumalan ääni eikä Jumalan seuraajankaan. Pietarin näennäinen suojelevuus ja inhimillisyys olivatkin yllättäen Jeesukselle asetettuja ansoja.
Ehkä mekin voimme kysyä mitkä hyvältä tuntuvat, mutta Raamatun vastaiset asiat ovat sellaisia, jotka tulevat tärkeimpien esteeksi. Missä asioissa tahdomme kristittyinä ja kirkkona olla rakastavia ja hyväksyviä ja samalla ymmärtämättömyyttämme estämme ihmisiä tavoittamasta parasta, sielunsa pelastumista
Tänään, 26.6.
Näyssä oli metsän reuna ja sen oksat olivat saaneet lumipeitteen, sitten kuva alkoi liikkua ja metsä jatkui edessä lumisena, kunnes eteen aukeni tie, hiekkatie joka kulki eteenpäin....
Tunsin kuinka Herra haluaa ilmoittaa meidän kylmyytemme ja penseytemme, sanomme; ketä kiinnostaa... Mutta tulee aika kun saamme kulkea taas eteenpäin...
Kun näitä keskusteluja seuraa, tuo penseys ja kylmyys näkyy ja tuntuu. Puhutaan kyllä kirjoitettua sanaa, mutta kuka tuntee Elävän Jumalan? Kuka on saanut kohdata Pyhän Hengen ja saanut hänet oppaakseen? Ne jotka eivät tätä tunne, teidän matkanne on vielä kesken, teidän täytyy löytää tuo eteenpäin vievä hiekkatie, lumisen metsän keskeltä, alkakaa itsestänne, alentukaa Herran eteen ilman ylpeyttä niin alatte saamaan vastauksia, Herra odottaa Teitä! Olkoon hän meille armollinen! Siunausta!
Psalmi 127.
Jumalan siunaus yksin tuottaa menestyksen.
Matkalaulu. Salomon virsi.
Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.
Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.
2.Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.
3. Katso, lapset on Herran lahja, ja kohdun hedelmä anti.
4. Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat.
5. Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä.
Tämän Psalmin Herra antoi vahvistamaan tämän päivän näkyä.