Rosalie Bertel raportoi kirjassaan "Ei välitöntä varaa" samasta aiheesta, kuin täällä on jo todettu Norjalaisissa ja Ruotsalaisissa tutkimuksissa. Noin 17-18 vuotta ensinmäisten ydinkokeiden jälkeen osassa Yhdysvaltoja lasten ja nuorten oppimiskykyä mittaava STA-arvo oli yhtäkkiä romahtanut. Arvot romahtivat Newadassa, Utahissa ja Alaskassa, jotka saivat myös suurimmat laskeumat ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista. Arvot alkoivat palautua noin 18 vuotta ilmakehän kokeiden lopettamisen jälkeen.
Tämä hyvin pienten annosten vaikutus sikiön keskushermoston vaurioihin on näköjään enimmäkseen vaiettu asia. Eikä siitä puhuta vieläkään, nykyaikaisen "puhtaan ydinvoiman" aikakautena, koska tämä aikamme on kuitenkin ydinpommin ja siihen liittyvän salailun jälkeläinen.
Tämä hyvin pienten annosten vaikutus sikiön keskushermoston vaurioihin on näköjään enimmäkseen vaiettu asia. Eikä siitä puhuta vieläkään, nykyaikaisen "puhtaan ydinvoiman" aikakautena, koska tämä aikamme on kuitenkin ydinpommin ja siihen liittyvän salailun jälkeläinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Edellinen ja tämä viesti oli kopioitu sensuroidusta ketjusta, jossa oli asiallinen yli 30 vistin keskustelu.
Vuoden 1987 syntyneiden ikäluokka on tutkittu perusteellisesti. Tutkimuksessa mia ongelmia. Sattumoisin tästä ikäluoksta iso osa on ollut sikiökehitysvaiheon pyritty hahmottamaan sosillisten ongelmien periytyvyttä ja laman aiheuttaessa juuri Tsernobylin onnettomuuden aikoihin (tutkimuksessa ei tietenkään viitata tähän). Joitakin otteita:
"10 000:lla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 21-vuotiaina. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona."
"Esimerkki: Neljäsosalla on jonkinlainen merkintä rikos-, sakko tai tuomioistuinrekistereissä. Pojista sellainen on peräti joka kolmannella, tytöillä puolestaan harvemmalla."
En väitä varmuudella mitään. Otinpahan vain esiin tämänkin tutkimuksen, koska lasten herkkydestä pienten annosten keskushermostohäiriöille näkyy olevan näyttöä.
"Tutkimattomat" ...... todella hyvä sana. Katsos tätä:
"ONKO SYÖPÄTRENDEISSÄ YHTEYTTÄ TSHERNOBYLLASKEUMAAN
SUOMESSA?"
"Analyyseissä laskettiin syövän ilmaantumisluvut ennen Tshernobyl-onnettomuutta (vuosina 1981-1985) ja sen jälkeen (1988-1997). Näihin lukuihin ei sisällytetty keuhko-, rinta- ja eturauhassyöpiä eikä ihon basaalisolukarsinoomia. Rinta- ja eturauhassyöpiä ei tässä huomioitu, koska eri puolilla maata on ollut erilaisia syöpäseulontakäytäntöjä. Keuhkosyövän poisjättämiseen oli syynä tupakoinnin muuttuminen varsin erisuuntaisesti maamme eri osissa. Basaalisolukarsinoomat jätetään yleensä Syöpärekisterin analyyseistä pois niiden epätäydellisen diagnostiikan ja rekisteröinnin vuoksi."
http://www.nbcsec.fi/spt/artikkeleita/SPT-seminaari_tiivistelmat_2011-.pdf
(sivu 49)
Ei ihme, että Suomesta ei löydy Tshernobyl-syöpää: Tutkimuksissa ei tutkita mitään!
Linkin takana on erinomainen dokumentti.
"Linkin takana on erinomainen dokumentti."
Totta. Siinä mm laskeumakarttoja monista muista aineista kuin CS137:sta. Tuosta kun rupeaa ynnäämään ulkoista säteilynopeutta (ja ottaa huomioon sen, että tässäkin on vasta vain pieni osa), niin saadaankin tuloksesksi jotakin.......
Tuossa oli karkea kartta myös aikaisemmin keskustelussa olleesta strontium 90:stä. Siitä oli jossakin mainita, että suurin arvo sammaleesta mitattuna oli yli 3000 bekkerelliä kilo.
"Jo ennen Tshernobyliä suurimmaksi Suomeen kohdistuvaksi ydinsaasteuhaksi arvioitiin Neuvostoliitossa useassa voimalaitoksessa käytössä olevassa RBMK reaktorissa tapahtuva kriittisyysräjähdys. Muista käytössä olevista reaktorityypeistä poiketen on tällainen onnettomuus tässä reaktorityypissä mahdollinen."
Voi kiesus. Tässä on nyt orwellilaisen historiankirjoituksen uudelleen kirjoitettu analyysi Suomen peloista. Tuollaista uhkakuvaa ei todellakaan ollut olemassakaan ja jos kehtasi edes arvostella Venäjän silloisia voimaloita, Stuk tuli vihaisena lankoja pitkin. 70-luvulla IAEA tarkasti muistaakseni juuri Tsernobylin voimalan ja se sai erityisiä kehuja juuri turvallisuudesta.
Huomasin tuon saman kohdan, ja huvitti. Ensinnäkin: ennen onnettomuutta IAEA oli kehunut laitoksen turvallisuutta, ja toiseksi: kriittisyysräjähdys on mahdollista kaikissa nykyisin käytössä olevissa ydinvoimaloissa.
Kerran mietitään säteilyn tutkimattomia vaikutuksia, niin alla olevan artikkelin mukaan vaikuttaa että Tshernobyl vähentää kilpirauhas syövän esinntyvyyttä.
http://www.rebresearch.com/blog/chernobyl-radiation-appears-to-cure-cancer/?goback=.gde_46854_member_249965703
Kerran mietitään säteilyn tutkimattomia vaikutuksia, niin alla olevan artikkelin mukaan vaikuttaa että Tshernobyl vähentää kilpirauhas syövän esinntyvyyttä."
Tässä jutussa on kaksikin väärinkäsitystä (ehkä tahattomia). Ensinnäkin päähuomio on lasten kilpirauhassyövissä, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia, mutta tässä vertaillaan koko väestön kilpirauhassyöpiä, jotka ovat kasvussa koko planeetalla.
Koko väestön kilpiruahassyöpien lisääntyminen maailmalla on ehkä vielä huonosti tunnettu asia. USA:ssa monin paikoin väestö sai isoja jodiannoksia 60-luvulla ja se varmasti näkyy vielä syöpätilastoissa, koska syövillä voi hyvinkin olla koko elinikäinen latenssiaika. Suomessa erityisesti naisten kilpirauhassyövät lisääntyvät eikä ole maohdotonta, että lisääntyminen voisi johtua Tsernobylistä.
http://blog.hse-econ.fi/?p=863
Tuossa on ainakin lähtötiedot ruotsalaisesta tutkimuksesta.
ja tuossa linkki norjalaiseen tutkimukseen:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/87565641.2010.508550#.UcmJr_nJTLk
". Neuropsychological performance was significantly weaker in the 84 adolescents exposed prenatally compared to the 94 controls on measures of verbal working memory, verbal memory, and executive functioning when controlling for possible confounders. Our findings add new and important support to the hypothesis that the Chernobyl accident had a specific effect on the neuropsychological functioning of those exposed prenatally.
No joo, yritin katsoa lähemmin molempia "tutkimuksia". Ruotsalaisesta on vain blogiylistys mutta kun yrittää googlettaa tutkimuksen otsikkoa, ei löydy mitään. Samoin jos yrittää googlettaa tekijöitä (Almond, Eklund, Palme), ei löydy mitään järkevää. Eli se siitä ruotsalaisesta tutkimuksesta.
Norjalaisesta tutkimuksesta löytyy lyhyt abstraksi. Tutkimuksen tekijät kertovat tehneensä neurologisia testejä vajaalle sadalla henkilölle, jotka ovat laskeuma-alaueelta ja suunnilleen saman suuruiselle vertailuryhmälle. Ryhmien kokoa voi pitää aika pienenä ja voidaan kysyä, miten ne on valittu. Sitten kun yrittää perehtryä itse tutkimukseen, aletaan pyytämään rahaa: silmäily maksaa muutaman kympin ja koko tutkimuksen käyttöönotto parisataa euroa. Eli haiskahtaa tyypilliseltä nettihuijaukselta.
Niinkuin aiemmin kerroin jo poistetussa ketjussa, olisi aika yksinkertaista todeta Suomessa, onko ikäluokka 1987 luusereita, niinkuin Late väittää. Otetaan joka vuonna lulkaistut yliopistokirjoituksen menestymispisteytykset lukioittain, verrataan laskeuma-alueiden lukioiden suhteelista menestystä ennen ja jälkeen vuoden 2006.
Rosalie Bertelin väitteistä ja niiden perusteista tekisi mieli sanoa pari sanaa, mutta koska Bertel on kai julistettu pyhimykseksi viheruskovaisten keskuudessa, en viitsi enemmän ärsyttää.
"No joo, yritin katsoa lähemmin molempia "tutkimuksia". Ruotsalaisesta on vain blogiylistys mutta kun yrittää googlettaa tutkimuksen otsikkoa, ei löydy mitään. "
Jaahas, taitaa olla kyseessä oma kädettömyytesi, jos et löydä ruotsalaistutkimusta, joka täälläkin esitettiin joku viikko sitten.
Kaikkea voidaan toki epäillä, mutta siihen täysisi olla kompetenssia. Ise et esitä muita kuin ilmaan heitettyjä kysymysksiä, joiden vastauksia et edes aio yrittää etsiä.
En ole väittänyt Suomessa 1987 synteiden seurannasta muuta, kuin sen, että nyt kun meillä aineisto kasassa aika pitkälle, niin voitaisiin tehdä saman suuntaisia tutkimuksia kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Rosaliesta heität aika luuserimaisesti: tekisi mieli sanoa, mutta en jne plaa plaa
Hän ei ole mikään vihreiden pyhimis, vaan tutkija, joka on ikänsä tutkinut matalia säteilyannoksia.
.
No joo, löysin lopulta sen ruotsalaisen paperin. Eipähän tuossa mitään hätkähdyttävää ollut. Pääargumentti on kai, että loppuvuonna -86 (elo-joulukuu) kahdeksassa suurimman laskeuman kunnassa syntyneet ovat menestyneet koulun päättökokeissa selvästi huonommin kuin muualla Ruotsissa. Kun katsoo tuota kuvaa, näyttäisi siltä että noissa kahdeksassa kunnassa loppuvuonna syntyneillä tulokset muuhun Ruotsiin verrattuna heikkenevät systemattisesti, saavuttavat pohjan vuonna -86 ja lähtevät sitten nousuun ja vuonna -88 ylittävät jo muun Ruotsin tason. Täytyy käyttää aika paljon mielikuvitusta, tai etevästi tilastollisia menetelmiä, jotta tuon kehityksen voi vierittää Tshernobylin syyksi. Tuo ero muuhun Ruotsiin nähden on noin kaksi pistettä; samanlainen ero löytyy alkuvuonna -83 syntyneillä muuhun Ruotsiin nähden mutta sille ei ole keksitty selitystä.
Alkuvuonna -87 (tammi-toukokuu) syntyneiden tulokset noissa kahdeksassa kunnassa eivät mitenkään merkittävästi poikkea koko Ruotsiin nähden. Jos loppuvuosi -86 ja alkuvuosi-87 olisi yhdistetty, olisi poikkeama jäänyt huomattavasti pienemmäksi. Eli sen Tshernobylin vaikutus oli varsin lyhytaikainen.
Ihmetyttää myös, miksi kesä-hainäkuussa syntyneet on jätetty kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Voi olla että on selitetty, mutta en jaksanut lukea kaikkea.
"Alkuvuonna -87 (tammi-toukokuu) syntyneiden tulokset noissa kahdeksassa kunnassa eivät mitenkään merkittävästi poikkea koko Ruotsiin nähden. Jos loppuvuosi -86 ja alkuvuosi-87 olisi yhdistetty, olisi poikkeama jäänyt huomattavasti pienemmäksi. Eli sen Tshernobylin vaikutus oli varsin lyhytaikainen"
Niinpä. Jos joku olisi keksinyt yhdistää nuo periodit, olisi saatu suhtkoht normaali tulos ja poikkeamat olisi saatu peiteltyä tilastoihin. Näinhän ydinvoiman kansainvälisen konsensuksen valvovat auktoriteetit tekisivät.
Sikiön keskushermoston kehityksen kriitiisin vaihe ei kestä pitkään ja se on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Se näyttäisi kuitenkin olevan niin arka vaihe, että muutoksia tapahtuu jo erittäin pienillä säteilyannoksilla.
Valitettavasti ihmisen sietokykyä säteilylle joudutaan mittaamaan sikiön sietokyvyllä, koska lajina emme kestä sen enempää kuin sikiömme kestää.
Siis väitätkö että altistuminen tshernobylin päästöille tapahtui Ruotsissa hetkessä? Eiköhän uskottavampaa ole, että se tapahtui vähitellen saadun ulkoisen säteilyn ja nautitun ravinnon kautta. Cesiumin biologinen puoliintumisaika on 2-3 kk joten äidin kehossa oleva pitoisuus saavuttaa huippuarvon vasta kuukausien kuluessa. Näin ollen ei pitäisi olla merkittävää ero loppuvuodesta -86 ja alkuvuodesta -87 syntyneiden lasten saamien annosten kanssa. Pikemminkin haiskahtaa siltä, että aineistoja on ensin silmäilty ja sitten vasta tehty ryhmittelyt. Tuollaiseen tendenssimäisyyteen viittaa sekin, että tutkimuksessa esitetään erikseen vertailu Norbottenin läänin lapsiin, joilla on kautta linjan parhaat oppimistulokset.
Väitän, että pääosa ulkoisesta säteilystä tuli ensimmäisten päivien aikana. Se nyt sattuu olemaan se tieto, mikä meillä on ylipäätänsä muutenkin säteilylaskeumista. Lyhytaiaiset puoliintumistuotteet muodostavat ylivoimaisesti suurimman sätelyannoksen, pitkäaikaisissa aineissa taas on ongelmana kerääntyminen kehoon ja pitkäaikainen altistuminen matalille säteilyannoksille.
Sinutkin on opetettu keskittymään vain cs137:ään, vaikka ydinvoimaloista vapautuu kymmnenen tuhatta kertaa voimakkaampia säteilijöitä, jotka katoavat muutamissa päivissä. Jodit eivät ole ainoita lyhytaikaisia ja agressiivisia säteilijöitä. Näissä on se ongelma, ettei niitä enää jälkeenpäin löydetä, kun tilannetta halutaan tutkia.
Mitähän ne sellaiset säteilijät ovat? Laskeuman tulo Tshernobylistä Skandinaviaan kesti lähes kaksi joten ihan lyhytikäiset kuolivat matkalla pois. Ja kyllähän Suomessa oli jo ma 28.4 täysi säteilymittausvalmius eikä silloin ulkoinen verkko rekisteröinyt mitään hirveitä arvoja. Varsin kaukana siitä tasosta jolla nykyisin toimenpantaisiin sisälle suojautuminen. Jos tuollaiset annosnopeuspiikit (Uumajassa runsaat 1 mikSv/h) ovat merkittävän haitallisia, pitäisi raskaana olevilta naisilta kieltää kaukolennot sillä niillä on ulkoisen säteilyaltistuksen taso vielä korkeampi.
Virallista perustietoa Tshernobyl-laskeumasta:
"Radioaktiivinen laskeuma tuli sateen mukana maahan
Onnettomuuden yhteydessä suuria määriä radioaktiivisia aineita kohosi räjähdyksen ja tulipalon voimasta yli 1000 metrin korkeudelle. Tällä korkeudella tuulet puhalsivat aluksi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan päin. Myöhemmin ilmavirtausten suunnan muuttuessa tuulet kuljettivat radioaktiivisia aineita myös muualle, etupäässä Keski-Eurooppaan. Suurimmillaan radioaktiivisten aineiden pitoisuudet olivat Suomessa 28.4. illalla. Ilmasta mitattiin yli 30 radioaktiivista ainetta. Parin kolmen päivän päästä ilma oli lähes täysin puhdistunut. Seuraavan kerran Tšernobylistä tuli radioaktiivisia aineita Suomeen noin parin viikon kuluttua onnettomuudesta. Määrät olivat kuitenkin pienempiä kuin ensimmäisessä pilvessä.
Osa radioaktiivisista aineista laskeutui painovoiman vaikutuksesta maahan, mutta huomattavasti suurempi osa huuhtoutui pilvestä sateen mukana alas. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihtelivat eri puolilla Suomea runsaasti. Tästä syystä myös maaperään tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli tuntuvasti.
Laskeuman mukana tuli paljon melko lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, jotka hävisivät luonnosta jo muutamien päivien tai kuukausien kuluessa. Pitkällä aikavälillä säteilyannosten kannalta tärkeimmät aineet ovat cesiumin radioaktiiviset isotoopit eli cesium-137 ja cesium-134. Edellisen puoliintumisaika on 30 vuotta ja jälkimmäisen noin kaksi vuotta."
http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/
Maalaislegendaa tai sitten ei:
"Ähtäriin sade toi juuri laskeumaa. Urheilukentällä tuolloin jalkapalloa pelaamassa olleista ala-asteikäisistä muutama sairastui lukioaikanaan."
http://www.ilkka.fi/arki-ja-elämä/autot-ja-liikenne/moni-sairastui-ahtarissa-tshernobylin-jalkeen-syopaan-1.49502
Yksi asia, jonka STUK haluaa kertoa suomalaisille: "Kaikkea turhaa altistumista säteilylle tulee välttää". Tuota noudattaen tällaiset keskustelut olisi paljon harvinaisempia.
http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/tshernobyl/fi_FI/laskeuma/
" Vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuus aiheutti jokaiselle suomalaiselle keskimäärin 0,15 millisievertin ulkoisen säteilyannoksen.
Vuoteen 1996 mennessä annos oli laskenut arvoon 0,02 millisievertiä vuodessa."
Tsernobylin onnettomuusvuonna 1986 suomalaisten säteilyannos oli noin 4% tavanomaista (n. 3,7 mSv per vuosi) suurempi.
Noin pieni, pääosin tilapäinen taustasäteilyn muutos ei voi merkittävästi lisätä säteilyn vaikutuksia ihmiseen.
http://www.ilkka.fi/arki-ja-elämä/autot-ja-liikenne/moni-sairastui-ahtarissa-tshernobylin-jalkeen-syopaan-1.49502
" Hänellä oli yksi tuttu, jonka äiti oli noihin aikoihin käymässä Ähtärissä. Äiti oli mennyt lapioimaan lunta varjoisan parvekkeen edustalta, ja tytär kiinnitti huomiota siihen, että äiti sisään tultuaan iltapäivällä suorastaan hehkui punaisena."
Täyttä faktaa koko lehtijuttu, eikös vaan ?
"Mitähän ne sellaiset säteilijät ovat? Laskeuman tulo Tshernobylistä Skandinaviaan kesti lähes kaksi joten ihan lyhytikäiset kuolivat matkalla pois. Ja kyllähän Suomessa oli jo ma 28.4 täysi säteilymittausvalmius eikä silloin ulkoinen verkko rekisteröinyt mitään hirveitä arvoja."
Jotenkin minusta tuntuu, että osaisit itsekkin luetella ne kymmenet lyhytikäiset fissiotuotteet, joita reaktorista vapautuu. Jokainen voi tutkiskella niitä yksinkertaisilla haluasanoilla.
En tiedä mikä oli tilanne Suomessa 1986, mutta ei meillä nykyäänkään ole kuin muutama sadevedestä säteilyä keräävää mittausassemaa ja niistäkin mittaus tehdään keräämällä sadevettä pitkällä aikavälillä ja lähettämällä näyte vaativiin laboratoriotesteihin. Annossnopeus ilmassa ei todellakaan kerro koko totuutta, mutta se kertoo sen, että osa säteilylähteistä myös hengitetään sisään keuhkoihin.
Suomessa ei voinut olla tarkkaa kuvaa laskeumista, ei silloin kuin tilanne oli päällä, eikä sitä kokonaiskuvaa voitu saada tarkaksi myöskään myöhemmin jälkikäteen. Jotain kuitenkin jälkeenkin päin selvisi, mutta jos katsot noita laskeumakarttoja ja niiden päiväyksiä, niin tuoreimmat ovat vuodelta 1987 ja sitten -88, -89, -90 jne.
"Jos tuollaiset annosnopeuspiikit (Uumajassa runsaat 1 mikSv/h) ovat merkittävän haitallisia, pitäisi raskaana olevilta naisilta kieltää kaukolennot sillä niillä on ulkoisen säteilyaltistuksen taso vielä korkeampi."
Sinäpä sen sanoit. Jos lyhyaikainen annosnopeus on ratkaiseva, niin silloin kehoitus lentämättömyydestä voisi olla tarpeen. Onhan nyt jo päätetty, että tietyn sikiökehitysvaiheen aikana ei oteta röntgenkuvia kuin hätätilanteessa ja lisäksi on jo suositus lentoemäntien työskenyelystä raskauden aikana.
Suositusta lentojen välttämisestä tuskin tulisi antamaan kansainväliseen konsensukseen nojaavat valvontayorganisaatiot, joten vaikea kuvitella, että se saisi uskottavuutta taakseeen,
"" Vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuus aiheutti jokaiselle suomalaiselle keskimäärin 0,15 millisievertin ulkoisen säteilyannoksen.
Vuoteen 1996 mennessä annos oli laskenut arvoon 0,02 millisievertiä vuodessa."
Tässä on loistavan tarkkoja lukuja, joita kukaan ei voi kiistää tai todistaa vääriksi. Mutta keskiaarvoistamisesta oli puhetta: valitettavasti osa suomalaisista sai tuon keskimääräisen annoksen 20-kertaisena ja siitäkin tuon ensimmäisen vuoden annoksen osalta 80% yhden kuukauden aikana. Tähän päälle tulee vielä sisäinen annos, joka Stukinkin mukaan on osaltaan sisäänhengittettyä ja osaltaan syötyä ja voi hyvinkin olla monikertianen tuohon ulkoiseen annokseen verrattuna.
Kyllähän meillä on ilmansuodatuslaitteistoja ja laskeumankeräyslaitteistoja useilla paikkakunnilla. Niistä mitataan käsittääkseni gammanuklidit viikottain joilla paljastuu ydinaseista ja ydinvoimalaitoksista peräisin olevat päästöt. Mutta jos on kyseessä esim. sellainen heikko beetasäteilijä kuin tritium, sellaisia päätöjä määritetään harvemmin ihan käytännön sysistä.
Vuonna 1986 tilanne oli heikompi ja parhaat mittausvalmiudet olivat Etelä-Suomessa, johon tuli vähän laskeumaa. Kuitenkin nuo ulkoisen annosnopeuden mittauksetkin antoivat aika hyvän kuvan tilanteesta, koska laskeumassa oli myös gammasäteileviä nuklideja. Kuumat hiukkaset olivat lähinnä se laskeumalaji jota ei havainnoitu kunnolla.
Jossittelulla sillä, kuinka suuri Tsernobylistä saatu säteilyannos olisi yksittäisissä ääritapauksissa voinut olla, ei koko väestön kannalta ole merkitystä.
Tsernobylin osuus suomalaisten saamassa keskimääräisessä vuotuisessa säteilyannoksessa oli Stukin mukaan enimmillään noin 4%, nyt alle 1%.
Kokonaisvaikutus oli ja on hyvin marginaalinen.
"Mutta keskiaarvoistamisesta oli puhetta: valitettavasti osa suomalaisista sai tuon keskimääräisen annoksen 20-kertaisena ja siitäkin tuon ensimmäisen vuoden annoksen osalta 80% yhden kuukauden aikana."
Nuo ovat sellaisia lukuja, joihin minä en usko eikä niille taida olla kunnon perusteita. Ulkoisen säteilyannoksen osalta on aika hyvät maanlaajuiset mittaustulokset eivätkä ne anna olettaa mitään tuollaista. Sisäisen annoksen osalta voi olla ääritapauksia, esim. ihmisiä jotka söivät paljon jonkin pikkujärven kalaa.
Tsernobylin laskeuman osalta ei koskaan ole nostettu kissaa kunnolla pöydälle. JJos suurimmilla laskeuma-alueilla oli cs137 noin 100 000 bekkerelliä neliömetrilä, niin lähes saman verran on tullut cs134. Kun tuohon ynnää mm niiden karttojen tulokset, joita olemme saaneet nähdä, niin pitkäaikaisten säteilijöiden osuudessa päästää jo lähelle 300 000 bekkerelliä neliömetriltä. Lyhytaikaisten tiedot enimmäkseen puuttuvat. Jos niistä olisi hyvä tieto, niin ei sitä kovin helposti mistään löydä. Vai löydätko sinä?
Yksi asia mikä suuresti hämmästyttää: Suomen laskeumakartoista löytyy todella erilaisia versioita riippuen lähteistä ja jopa siinäkin tapauksessa, että Stuk olisi mainittu lähteeksi. Yhdessäkin kartassa Oulu oli voimakkaimman laskeuman aluetta, mutta siinä saattoi muitakin nuklideja, kuin cs137. Kokonaiskuva on todella sekava, vaikka viranomainen pystyykin luettelemaan annolukuja kuin tyhjää vain.
Mielestäni yksi vastaus on tämän ketjun alussa olevassa linkissä Jantusen esitelmässä. Ensimmäinen päästöaalto tuli räjähdyksestä, siinä oli mukana mm. kuumia hiukkasia ja spektri oli erilainen kuin myöhemmässä päästössä, joka syntyi lähinnä tulipalosta. Enissmmäisen pääsdtöaallon alueellinen jakauma on erilainen kuin myöhemmässä. Varsinkin myöhemmässä sateet olivat ratkaisevia päästönn kannalta.
Meille näytetään tavallisesti vain staattista, vuonna 1987 mitattua CS137 karttaa. Kovin hyvää kuvaa laskeumasta ei siis voi saada. Jodi 131 arvioidaan olleen noin seitsemänkertainen määrä verrattuna CS137 ja sen laskeuman osalta voisi jo seurta kilpirauhassyövän kehittymistä pitkällä aikaväilillä.
Karkean kuvan kilpirauhassyövistä saat Syöpärekisterin animaatioista, joista on täällä ollut puhetta aiemminkin (http://astra.cancer.fi/cancermaps/suomi5308/fi/). Niistä ilmenee että Tshernobylin jälkeen selvästi eniten kilpirauhassyöpää on ollut Pohjoispohjanmaalla Oulun tienoilla. Suurta tshernobyllaskeuma ei puolestaan ulottunut sinne asti minkään kartan mukaan.
Oulun kilpirauhassyöpätapaukset oli nousussa jo paljon ennen Tshernobyliä.
""Oulun seudun luvut suurentuivat jo 1970-luvun lopussa ja heti Tshernobylin turman jälkeen, ja kaikkein korkeimmalla luvut kävivät 1990-luvun puolivälissä", ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä kertoo."
http://www.terve24.fi/terveys/kilpirauhassyopaa-paljon-oulussa
Kirjoituksesta selviää vain se, että syytä tapaukseen Oulu ei tiedetä.
Kilpirauhassyöpätapaukset ovat lisääntymässä, niinkuin säteilykin, joka on ainoa tunnettu kilpirauhassyövän aiheuttaja.
Varmaan ovat syöpäsolut ennakoineet ydinvoimalaitoksen tuloa Pyhäjoelle.
Monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että hyvinkin matalat annokset säteilyä lisäävät syndäntautien riskiä. Onko Suomessa tehty vastaavia tutkimuksia?
Meillähän oli aikoinaan hyvinkin korkeat sydäntautitilastot mm Pohjois-Karjalassa. Onko mahdollista, että Neuvostoliiton ydinkokeet vaikuttivat siellä sydäntautien esiintymiseen? Nythän sydäntaudit ovat siellä jo vähenemään päin. Toisaalta lappalaisilla, jotka muutenkin tuntuvat kestävän keskivertoa paremmin säteilyä, ei kaiketi ole havaittu mitään erityistä.
Onko Stukilla mitään laskeumakarttoja ydinkokeiden aikaan 60-luvulta? Käsittäkseni jo silloin asioita tutkittiin, vaikka niistä ei julkisesti puhuttukkaan. Tietyt alueet saivat selvästi suurempia laskeumia, kuin Tsrnobylistä ylipäätänsä tuli.
Jospa aluksi antaisit muutaman lähdeviitteen koskien säteilyä ja sydäntautiriskiä.
Ilman lähdeviitteitä epäillyilläsi ei ole arvoa.
" Onko Stukilla mitään laskeumakarttoja ydinkokeiden aikaan 60-luvulta""
Mitäpä, jos kysyisit itse asiaa Stukilta ?
" The highest values observed were 420 kBq m-2 of 131I " Jantunen et al.
Missähän tämäkin oli mitattu? Kuten aikaisemmin totesin, olen nähnyt sellaisenkin laskeumakartan, jossa Oulun alue oli merkitty voimakkaimman laskeuman alueeksi. Yritän vielä löytää tämän.
ICPR otti jo vuonna 2009 raporttiinsa mukaan sydäntaudit ja niistä on useita eri tutkimuksia 2000-luvulta. Laitan tänne jos jaksan tai muistan. Isekkin löytäisit niitä aika helposti.
Veikkaan, ettei Stukillakaan ole ydinkokeiden laskeumakarttoja. Vastikään sieltä tuli tutkimus, jossa todettiin mm että lapin väestö sai paljon suurempia annoksia, kuin kukaan Suomessa Tsernobylin laskeumasta.
Onko sulla mennyt numerot sekaisin? STUKilla on kuntakohtainen laskeumakartta ja siinä Oulu ja siitä paljon eteläänkin (Raahe, Kalajoki, Ylivieska, Nivala...) ovat ykkösaluetta eli pienimmän laskeman aluetta. Kartta on tehty cesiumin pohjalta mutta luulen ettei jodi siitä paljon poikkea. Jodilaskeumaa ei käsittääkseni ehditty kovin paljon mitata ennen kuin se kuoli pois. Mutta annosnopeustasot pian onnettomuuden jälkeen antavat osviittaa.
Ei ydinasekokeiden aikaan pystytty mittaaman laskeumaa lainkaan kattavasti. Lähinnä annosnopeuksia ja ihmisten ja elintarvikkeiden aktiivisuuspitoisuuksia.
" Laitan tänne jos jaksan tai muistan. Isekkin löytäisit niitä aika helposti."
Ok, koita jaksaa ja muistaa laittaa tänne, koskapa niitä löytyy aika helposti, kuten kerroit.
Laitan tähän vain yhden : http://www.sciencedaily.com/releases/2009/10/091022202710.htm
Siitä saat tarvittavat hakusanat ja voit itse opetella löytämään lisää. Artikkeleita ja tutkimuksia on useita.
Joo ei tuokaan oikein vakuuta. Jokin teoreetinen tutkielma vuodelta 2009, ei kai ole saanut paljon huomiotá tiedepiireissä. Tykkääjiä kyllä koska nykykäytännön mukaan kaikki arvottaa sillä tavalla.
Säteilyn vaikutus sydäntauteihin on jatkuavasti tutkimuksen alla mutta lopullisia johtopäätöksiä saadaan odottaa, niihin kun vaikuttavat monet muutkin seikat.
Etkö muuta löytänyt, vaikka niitä mielestäsi löytyy "aika helposti" ?
Antamassasi viitteessä kerrotaan matemaattisesta mallista, jonka biologinen mekanismi tulee tekijöiden mielestä vielä kokein testata.
" The biological mechanism has yet to be experimentally tested. "
Jutun tekijätkään eivät ole varmoja tuloksistaan :
"if the mechanism is valid it implies that risks from low dose radiation exposures (e.g., medical and dental X-rays, ....."
Kuten näkyy tekijät puhuvat sairaudenhoidoissa annettavista melko suuristä säteilyannoksista, mutta ei ydinsähkön tuotannon paljon pienemmistä ihmisiin kohdistuvista säteilypäästöistä.
Koitahan Late väsymykseltäsi (?) ryhdistäytyä, ja etsiä edes joku jotenkin palstan aihepiiriin (so. ydinvoimaloihin) liittyvä sydäntautiriskiä käsittelevä juttu.
Laitoin tuon artikkelin vain siksi, että palstan kädettömät saisivat tarvittaessa tiettyhjä hakusanoja, mutta näköjään se kääntyi itseään vastaan. No ei sillä ole väliä, tieto ei kohtaa ihmistä, ennenkuin siihen on jokin valmius. Jos vastaanottajan kyky puuttuu, niin turhan laittelee mitään linkkejä. Hakusana "Cardiovascular disease" on tälle palstalle ehkä liian vaikea.
Jos nyt joku kokeilee tuota hakusanaa yhdessä radiation-sanan kanssa, niin ei tarvitse olla hämillään siitä, että linkkejä löytyy sadoittain. Vaikka itse laittaisin tänne 50 linkkiä, niin sama laulu jatkuisi ja kaikki pystyttäisiin kumoamaan osaamattomien ja kielitaidottomien maallikoiden toimesta.
" näköjään se kääntyi itseään vastaan"
Noin siinä voi käydä, kun ei osaa laittaa tuon parempaa linkkiä !
ps. Terveys-palsta on oikeampi paikka keskustella aiheesta "Cardiovascular disease" ?
Joo, olet oikeassa. Tämä palsta on ihan väärä paikka puhua säteilyn terveysvaiktuksista. Sen nyt näkee jo siitäkin, että jos asiat menee vähänkin vaikeammiksi, niin koko ketju sensuroidaan.
Epäilemättä sädehoidot lisäävät kardiologisten sairauksien riskiä niin kuin voi todeta sadoista tukimusraporteista, joita aiheesta googlaamalla löytyy.
Toisaalta sädehoidot ja niiden haittavaikutukset eivät ole tämän palstan aihe.
Joo, pysytään täällä vaan ydinvoimaloiden tarjoamassa sädehoidossa. Toinen huonosti tunnettu säteilyn vaikutus voi olla lasten diabetes joka on joissakin tutkimuksissa linkitetty haiman saamiin radiokatiivisiin annoksiin. Tästä varmaan tullaan samaan lisätietoa mm Fukushimasta.
Kyllähän noita tutkimuksia on joka lähtöön ja lähes kaikki sairaudet on niissä yhdistetty säteilyyn. Jokohan peräpukamat ja lättäjalkaisuus on yhdistetty säteilyyn?
Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ydinvoimaloiden työntekijöillä on peräpukamia keskimääräistä enemmän.
Eräiden tutkijoiden mukaan syynä on ydinvoimaloista tuleva radioaktiivinen säteily, vaikka säteilyn ja peräpukamien välinen mekanismi onkin vielä selvittämättä. Joidenkin epäilijöiden mukaan syynä voi sittenkin olla se, että ydinvoimaloiden valvomoissa pääasiassa istuskellaan, ja liikunta jää liian vähälle, mikä altistaa peräpukamien kehittymiselle.
Tuo on säteilydenialisteille tyypillinen väistöyritys. Kyllähän esim. toimistotyössä monet virkamiehet istuvat paljon mutta silti heillä ei ole havaittu yhtä paljon peräpukamia kuin ydinvoimalaitostyöntekijöillä. Ja tämän kanssa on ristiriidassa, että heillä on eräissä tutkimuksissa havaittu myös lättäjalkaisuuden lisääntymistä, mikä on puolestaan yleensä yhdistetty paljoon seisomiseen.
Eräissä tutkimuksissa ydinvoimalatyöntekijöillä on havaittu esiintyvän peräpukamien ja lättäjalkaisuuden lisäksi myös ns. omenalihavuutta ja hiusten lähtöä varsinkin ikääntyvillä työntekijöillä.
Nehän ovat ilmeisiä viitteitä säteilysairaudesta, jonka syynä täytyy olla työperäinen säteily.
Joidenkin epäilijöiden käsitys siitä, että syynä olisi istumatyö, vähäinen liikkuminen yms. syyt pitää tietysti jättää omaan arvottomuuteensa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00890
Suurin ongelma varmaan kuitenkin on se säteilyn tyhmentävä vaikutus.
Päinvastoin, silloinhan vasta polla säteilee!
Kun kerran puheenaiheena on säteilyn tutkimattomat vaikutukset, niin otetaan tähän tyypilliset, kiistetyt oireet:
http://www.ipsnews.net/2013/06/u-n-downplays-health-effects-of-nuclear-radiation/
Toistaiseksi säteilytasojen konsensukseen pyrkivät auktoriteetit ovat kieltäneet yllä olevassa artikkelissa esitetyt väitteet oireista, jotka ovat rekisteröity sekä Fukushimassa, että Tsernobylissä. Helen puhuu akuutista säteilysairaudesta, mutta alan auktoriteetit ovat sitä mieltä, ettei mitään akuuttia sairautta voi syntyä muuten kuin erittäin korkeilla annoksilla. Ripuli, nenäverenvuoto, vastustuskyvyn heikkeneminen ynms (kansanakilellellä Tsernobylin aids) pantiin aikoinaan stressin aiheuttamiksi seurauksiksi ja sama diagnoosi tehdään näköjään Fukushimassakin.
Lääketieteessä tosin tunnustetaan se, että jotkut ihmiset ovat erityisen herkkiä säteilylle, mutta säteilysairaus-diagnoosia voi käyttää vain sellaisista uhreista, jotka ovat altistuneet erittäin suurille annoksille(palovammat, luuytimen romahtaminen jne). Tämä erimielisyys on varmaan sellainen, jota ei tulla koskaan ratkaisemaan. Eli tilastoissa näkyvät selvät poikkeamat syövissä, mahdollisesti myös jatkossa sydäntaudesissa ja diabeteksessä tullaan hyväksymään säteilyn seurauksiksi.
Ihmiskunnan geneettinen taakka on käsitteenä jo vanha ja ydinaikaudella se kokonaan toista painoarvoa huolestuneilta perinnöllisyysttukijoilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Geneettinen_taakka
Tässä joutuu miettimään tiettyjä tulevaisuuden visioita. Genomi on uhattuna radioaktiivisen säteilyn lisäksi myös monien ympäristömyrkkyjen taholta. On arveltu, että geneettinen taakka lisääntyy nopeimmin kehittyvissä maissa, mutta jos vertailuun otetaan mukaan mm hedelmättömyys, niin voidaan epäillä sitäkin.
Jos genomi joutuu yhä vain uhanalaisempaan asemaan, joudutaan ehkä pohtimaan vanhoja ideoita, kuten perinnöllisyyshygienia (oma termi) ja vanha eugeniikka (rotuhygienia). Jos esimerkiksi Euroopassa sattuu pari vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta, niin jälkelaisiä tavoittelevat saattavat siirtyä synnyttämään toislle alueille.
Vielä pahempi visio olisi se, että valtiovallat alkaisivat säädellä ja määrätä syntyvyyttä.
Todennäköisin visio on, että ihmiset itse alkavat säädellä jälkeläistensä laatua. DNA-analyysin saa nykyään aika halvalla ja niiden avulla voidaan eliminoida mahdolliset periytyvät sairaudet avioliittoa suunnittelevan parin jälkeläisiltä. Mutta niiden avulla voidaan myös valita hyviä genettisiä ominaisuuksia. Joten luulisin että varsinkin varakas väestö tulee käyttämään tätä mahdollisuutta. Valtiovallan luulisin pikemminkin pyrkivän kieltämään tällaiset kantakirjat eettisistä syistä, mutta kun DNA-analyysejä voidaan tehdä kaupallisena toimintana verraten yksinkertaisesti, minkäs valtio sille mahtaa.
"Valtiovallan luulisin pikemminkin pyrkivän kieltämään tällaiset kantakirjat eettisistä syistä, mutta kun DNA-analyysejä voidaan tehdä kaupallisena toimintana verraten yksinkertaisesti, minkäs valtio sille mahtaa."
Viranomaiset ovat kyllä aika herkästi puuttumassa asioihin. Tseljabinskinssä, Tsernobylissä ja Kazastanissa mm viranomaiset ovat painostaneet tai lähes pakottaneet synnyttäjiä abortteihin. Toisaalta pyrittäessä parempaan "perinnöllisyyshygieniaan" viranomaiset voisivat voisivat kannustaa tai ohjata toimintaa, koska terveet lapset ovat myös valtion etu.
Peräpukamat ym. soosi ei ole palstan aihe.
Eikös ketjun aihe ole säteilyn tutkimattomat vaikutukset?
"Peräpukamat ym. soosi ei ole palstan aihe."
Joo, eivät ole tämän palstan aihe. Ei kannata häpeillä asiaa, mene vain jollekkin vertaisryhmäpalstalle aloita rohkeasti keskustelu.
" Eikös ketjun aihe ole säteilyn tutkimattomat vaikutukset? "
Kyllä on, joten ilman muuta peräpukamat kuuluvat tämän ketjun aihepiiriin, koska säteilyn vaikutukset peräpukamiin ovat tutkimatta.
Vai onko Latella tai muilla antaa viite tutkimukseen, jossa säteilyn vaikutukset peräpukamiinn on tutkittu.
Voi olla. Tutkimattomilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä sitä, että vaikutuksia on havaittu, korrelaatio on olemassa, kausaaliteetti ehkä puuttu tai on vielä löytymättä tai mahdollisesti vain yritetään kiistää tutkimatta..
Jo maailmalta on raportoitu mm ripulista ja muista ruuansulatushäiriöistä, niin peräpukamatkin ovat mahdollisia., niistä ei ole vain erikseen mainittu.
Ny sitten selvis diabeteksen lisääntymisen syy, selvä juttu, säteily!!!
Ihosyövätkin lisääntyneet, kannattais pysyä vaan sisällä ja sulkea ilmastointi!
Jenkeissä jo rakentavat omia säteilysuojia kiivaasti, kontteja upotetaan maan alle ym.
Kuin moni asuu säteilysuojassa jo????? Palstan kirjoittajista siis?
Käyttekö ulkona muutoin kuin kaupassa ja työkkärissä?
Korrelaatio ei riitä osittamaan kausaliteettia.
Suomessa hukkumistapausten ja vesilintujen määrllä on selvä sekä ajallinen että maantieteellinen korrelaatio,
Harva kuitenkaan väittää vesilintujen hukuttavan ihmisiä, paitsi ehkä Late.
Laten ajattelulla " korrelaatio on olemassa, kausaaliteetti ehkä puuttu tai on vielä löytymättä tai mahdollisesti vain yritetään kiistää tutkimatta."
Toinen esimerkki; Saksassa on todettu (erityisesti yhdellä ) ydinvoimalapaikkakunnilla keskimääräistä enemmän lasten leukemiaa.
Asiaa selvittäneet tutkijat ovat itse todenneet, että syynä ei voi olla ydinvoimalasta tuleva säteily, koska se on liian vähäistä selittämään leukemiatapausten määrän kasvun.
Silti tälläkin palstalla jotkut pitävät ilman muuta varmana sitä, että syynä on ollut ydinvoimalasta tullut säteily.
Ålä ainakaan sinä Late sorru noin yksinkertaiseen ajatteluun, vaan pidä mielessä, että korrelaatio ei riitä osittamaan kausaliteettia.
Olen ajatellut, että jos olisin turvevoiman vastustaja, voisin tehdä "tutkimuksen". Nimittäin Suomen syöpärekisterin animaatioista huomaa helposti, että Oulun - Raahen seudulla on ollut pitemmän aikaa tavallista enemmän kilpirauhassyöpää, suunnilleen kaksinkertainen määrä maan keskiarvoon verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla on myös paljon turvevoimalaitoksia. Voisin tehdä olettamuksen että turvevoimalaitos aiheuttaa kilpirauhassyöpää. Kun tekeisin aiheesta tilastollisen analyysin, saisin luultavasti tilastollisesti merkittävän tuloksen, joka tukisi olettamustani. Jos turvevoimalla olisi niin suurta kansainvälistä vastustusta kuin ydinvoimalla, "tutkimukseni" saisi mediassa suuren huomion.
Tässä kärjistetty esimerkki, miten tehdään tendenssimäisiä tutkimuksia.