Tänään ydinvoiman osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on 39 %.
Suomessa ydinvoimalla tuotettavan sähkön (kokonais)tuotantokustannukset ovat 2-3 snt/kWh, vain "vanhalla" vesivoimalla tuotettava sähkö on halvempaa.
Ydinsähkön hintaan sisältyy myös ydinjätemaksu, jolla hoidetaan ydinjätehuolto ja ydinvoimalaitosten purkaminen. Ydinjätemaksut rahastoidaan ja tähän mennessä kertynyt summa on yli 2 mrd euroa.
Ydinvoimalaitos ei tuota pienhiukkasia eikä kasvihuonekaasuja ja koko elinkaari huomioon ottaen ydinvoiman kasvihuonekaasutuotanto on samaa luokkaa kuin vesivoimalla ja tuulivoimalla.
Suomessa ydinvoimalla tuotettavan sähkön (kokonais)tuotantokustannukset ovat 2-3 snt/kWh, vain "vanhalla" vesivoimalla tuotettava sähkö on halvempaa.
Ydinsähkön hintaan sisältyy myös ydinjätemaksu, jolla hoidetaan ydinjätehuolto ja ydinvoimalaitosten purkaminen. Ydinjätemaksut rahastoidaan ja tähän mennessä kertynyt summa on yli 2 mrd euroa.
Ydinvoimalaitos ei tuota pienhiukkasia eikä kasvihuonekaasuja ja koko elinkaari huomioon ottaen ydinvoiman kasvihuonekaasutuotanto on samaa luokkaa kuin vesivoimalla ja tuulivoimalla.
Vastaukset 151
Vanhimmat
Tiesitkö myös etteivät ydinvoima ja vesivoima tarvitse suoraan valtion tukiaisia minkään ministeriön momentilta.
Tiesitkö, että tämä johtuu Mankala-periaatteesta, jonka myötä sekä ydinvoima että vesivoimatuotanto on pääosin vapautettu normaalista verotaakasta.
S-etukortti.
nosto
Tiesitkö että ydinvoiman ja vesivoiman CO2 päästöt ovat olemattomat.
Tiesitkö myös ettei sääolosuhteet tai vuodenajat vaikuta ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoon, lukuunottamatta vesivoiman osalta pitkiä sateettomia kausia.
Vesivoiman päästöt syntyvät voimakkaista vesistöjen pinnanvaihteluista.
Kolmas mihin sääolot tai vuodenajat ei vaikuta on hiilivoima. Saksassa se on eniten lisännyt tuotanto-osuuttaan ja siitä eivät kaikki tykkää, mutta näin on tosi. Myös maakaasun osuus on lisääntynyt. Puheet ja kätännön todellisuus on siis kaksi eri asiaa.
Saksassa se onkin uusiutuvaa, koska uusiutuvan kerrotaan kasvattaneen tuotantoaan ja hiilivoiman osuus on kasvanut.
Tiesittekö, että Suomessa ydinvoimaloiden käyttöaste on yli 90%, mutta tuulivoimaloiden vain 20%.
Kylläpä arvioit tuulivoiman käyttöasteen todella ssureksi.Onko jatkuvat huoltokatkokset siinä mukana?
http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/
Viime vuonna (v. 2012) Suomessa
- asennettua tuulisähkökapasiteetta 288 MW
- tuulisähkön tuotanto 492 GWh
- tuulisähkötuotannon käyttöaste 19,5%.
Suomen ydinvoimalaitosten käyttökertoimet ovat maailman huippuluokkaa: elinikäiset käyttökertoimet 87-93 % (tuotetun keskitehon suhde nimellistehoon).
Suomen ydinvoimalaitosten turvallisuutta on parannettu läpi niiden käyttöiän. Vähittäisillä muutostöillä on vältetty odottamattomat käyttökatkot ja pitkäkestoiset korjausseisokit.
Suomen ydinvoimalaitoksilla on sattunut vain luokan 1-2 häiriöitä seitsenportaisella ydinlaitostapahtumien asteikolla.
Analyysien mukaan Suomen ydinvoimalaitosten reaktorisydänten vakavan vaurioitumisen riski on luokkaa kerran 20 000 – 100 000 reaktorivuotta kohden.
TVOn ja Fortumin omistama Posiva on ensimmäisenä maailmassa valmistautumassa korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitukseen.
Valtion puolelta omistajana asiasta huolehtii vastuuministerinä Heidi Hautala ( vihreät ).
Mutta ei huolehdi enään harmaantalouden torjunnasta.Siitä h'änet siirrettiin jostain syystä sivuun.
Niin luulivat saksalaisetkin kun Gorleben perstutettiin, että siinä on ikuisiksi ajaksi.
Miten muuten olikaan se juttu ruotsalaistutkimuksista, jonka mukaan säiliöiden kuparivaippa ei kestääkään?
Kovin hiljaisia siitä ollaan oltu.
Hän huolehtii valtion puolesta myös Talvivaaran sijoituksista.Tää on aivan tosi !
Ydinvoimalaitosten käytetty polttoaine on aluksi hyvin radioaktiivista, mutta sen radioaktiivisuus vähenee nopeasti. Jos vertailukohdaksi otetaan se uraanimalmi, josta tarkasteltava polttoaine-erä on valmistettu, saadaan seuraava aikasarja suhteellisesta aktiivisuudesta (käytetyn polttoaineen aktiivisuus/uraanimalmin radioaktiivisuus): 1 vuosi - 6000; 500 vuotta - 100; 250000 vuotta - 1.
Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista 42 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja 23 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti suhtautuvia on 35 prosenttia.
Jo, kattos se perustuu siihen, että lobbarit ovat kestittäneet eräitä suulaita ryhmiä niin hyvin, että vain ydinvoimamyönteisiä lausuntoja päästettiin mediaan. Sehän vaikutta pitkään, ennen kuin tuollainen mieltymys muuttuu.
Siinä aikana päästään rakentamaan uusia voimaloita, joista taas heruu kestityksiä jne....jne.
Ydinvoimalaitoksilla on korkein kiinteistöverokanta (2,5 %). Esim. TVO maksoi vuonna 2012 Eurajoen kunnalle kiinteistöveroa 4,5 milj. euroa.
Suomen ydinvoimalaistosten päästöistä lasketut säteilyannokset lähiasukkaille olivat vuonna 2012 vähemmän 0,1 mikroSv eli vähemmän kuin tuhannesosa annosrajoituksesta.
Luonnonsäteily on suurempi.
Ydinvoimalaitoksen kriisivalmius on hyvä: polttoainetta riittää 1-2 vuoden käyttöä varten.
Suomen ydinvoimalaitosten sähkönsyöttö on erityisen hyvin varmistettu: kantaverkkolinjojen lisäksi on useita dieselgeneraattoreja, kaasuturbiinilaitos ja erilliset yhteydet paikallisille vesivoimalaitoksille.
Olet oikeassa.Esim. Loviisassa 4 4 dieselgeneraattoria, molempien voimaloiden sähkönsyöttö, sekä suora yhteys Vuolenkosken vesivoimalaitokseen.
Suomessa maanjäristykset ja hyökyaallot eivät uhkaa ydinvoimalaitosten turvallisuutta: Suomen maankamara ja meret ovat maailman rauhallisimpia täsää suhteessa.
Nykyisin tiedossa uraanivarat riittävät ainakin 100 vuodeksi. Uusia varoja löydetään koko ajan lisää ja uusilla tekniikoilla (poranreikäuutto talteenotto sivutuotteena) voidaan hyödyntää kannattavasti myös köyhempiä esiintymiä. Raakauraanin osuus ydinsähkön hinnassa on alle 10 % joten sillä ei ole suurta merkitystä ydinvoiman taloudellisuuteen.
"Tiesittekö, että Suomessa ydinvoimaloiden käyttöaste on yli 90%, mutta tuulivoimaloiden vain 20%."
Tässä on mennyt vähän käsitteet sekaisin. Tuulivoimalan nimellistehon mukaan ei voi laskea käyttöastetta, kuten ei myöskään ydinvoimalan nimellistehon mukaan. Ydinoimala tuottaa tyypillisesti vain noin 30% nimellistehostaan sähköä ja loput 70% menee ns harakoille, eli Suomessa meren lämmitykseen, joka sekin aihuttaa rehevöitymisongelmia. Tuulivoimalan eduksi voidaan katsoa se, että nimellistehoa tuotetaan sääolosuhteiden mukaan, mutta sillä ei tarvitse lämmittää merta.
"Olet oikeassa.Esim. Loviisassa 4 4 dieselgeneraattoria, molempien voimaloiden sähkönsyöttö, sekä suora yhteys Vuolenkosken vesivoimalaitokseen."
En nyt oikein näe järkeä siinä, että kehutaan suomalaissia ydinvoimaloissa olevia diesel-generaattoroita. Vähän sama juttu, kun joku kehuisi, että hänen autossaan on jarrut.
"Nykyisin tiedossa uraanivarat riittävät ainakin 100 vuodeksi. "
Uraania kyllä riittää, mutta halvan uraanin aika on meistä jo jättänyt. Edelleenkään polttoainekustannukset eivät ole ydinvoimalan kynnyskysymyksiä, mutta kyllä nekin tuovat oman lisänsä kustannuksiin.
Uraanin kohdalla sen saatavuutta vieläkin vaikeampi kysymys on kaivostoiminnan aloittamisesta. Missään maailmassa ei ole onnistuttu kaivamaan uraania puhtaasti tai kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Siksi noita kaivauslupia ei ole ihan netissä ostettavissa. Kanadan rikkaiden esiintyminen jälkeen, jotka nyt alkaa olla kaivettu, ei ole uusia lupaavia kohteita maailmassa. Tai on, mutta siellä pitää olla halpa työvoima ja puuttuva ympäristölainsäädäntö
" Tuulivoimalan eduksi voidaan katsoa se, että nimellistehoa tuotetaan sääolosuhteiden mukaan,"
Tuulivoimalalle ei ole eduksi vaan suureksi haitaksi, että sen tuotanto riippuu (satunnaisista) sääolosuhteista, ei sähköntuotantotarpeesta.
Tuulivoimalan nimellisteho on voimalan suunniteltu enimmäisteho, ei sääolosuhteista riippuva teho.
Päivystävällä Latella on itsellä menneet käsitteet sekaisin.
Vuotuinen käyttöaste kertoo, kuinka suuri osa nimellistehosta eli enimmäistuotantokapasiteetista on ollut käytössä kyseisen vuoden aikana. Suomalaisilla ydinvoimaloilla vuotuinen käyttöaste noin 90% ja tuulivoimaloilla noin 20%.
Käyttöastetta ei pidä sekoittaa hyötysuhteeseen.
Nykyään suurin uraanintuottaja on Kazakstan. Siellä lähes kaikki uraani tuotetaan poranreikäuuttomenetelmällä. Tällöin syntyvien jätteiden määrä on varsin vähäinen. Ja tuotanto tapahtuu autiomaassa, jossa ei ole ihmisiä ja muutakin luontoa aika minimaalisesti.
"Jos vertailukohdaksi otetaan se uraanimalmi, josta tarkasteltava polttoaine-erä on valmistettu, saadaan seuraava aikasarja suhteellisesta aktiivisuudesta (käytetyn polttoaineen aktiivisuus/uraanimalmin radioaktiivisuus): 1 vuosi - 6000; 500 vuotta - 100; 250000 vuotta - 1."
Radioaktivisuus vähenee nopeasti, kheh. Taidat vitsailla. Tuo 250 000 vuotta kontra uraanimalmin pitoisuus ei taida oikein pitää paikkaansa, koska pitkäikäiset fissiotuotteet eivät ole vielä hajonneet. Esimerkiksi USA:n tiedeakatemia otti kannan, jonka mukaan ydinjäte olisi säteilyn osalta vaaratonta vasta miljoonan vuoden päästä. Sen jälkeen se olisi enää ääriimäisen vaarallista raskasmetallijätettä, mutta ei kuitenkaan säteilisi merkittävästi.
"Suomessa maanjäristykset ja hyökyaallot eivät uhkaa ydinvoimalaitosten turvallisuutta"
Hehe, uusi argumentti ydinvoimaloiden turvallisuudelle. Vuonna 2005 oli harviannaisen voimakas talvimyrsky ja samaan aikaan taphtui Itämeren altaan heilahdus. Seurauksena merivesi nousi lähes kaksi metriä Loviisassa ja aiheutti korkean hälytysvalmiuden. Veden pinta oli vain 3 senttiä ns laitoshälytystasosta, joka olisi edellytänyt mm naapurimainen tiedottamista asiasta.
"Käyttöastetta ei pidä sekoittaa hyötysuhteeseen."
Mutta juuri niinhän sinä teet. Etkö tajua, että kun polttoaine on ilmaista, niin silloin käyttämäsi käsite "vuotuinen käyttöaste" on merkityksetön. Tuulimyllylle on jo etukäteen laskettu vuotuinen odotusarvo, merituulella se voi olla yli 30%nimellistehosta, ja myllyn käyttöastetta voidaan verrata vain tähän lukuun ja silloinkin käyttöasteen merkittävimmät poikkeamat tulevat vikatapauksista, samoin kun ydinvoimaloissa.
En nyt oikein saa kiinni sitä ajatusta, mitä olet hakemassa, mutta laiskan olemukseni johdosta en edes yritä. Hyvää mennyttä juhannusta.
No tuossa oli ensinnäkin virhe: yhden vuoden kohdalla piti olla 60 000. Kyllä tuo laskelma pitää paikkansa, kun tarkastellaan aktiivisuutta eikä aktiivisuuspitoisuutta. Jos halutaan valmistaa kilo ydinpolttoainetta, tarvitaan kahdeksan kiloa luonnonuraania. Ja tuossa on atraksteltu sen uraamimalmin aktiivisuutta, josta se kilo polttoainetta saadaan. Eli 250 000 vuoden jälkeen on kalliossa jäljellä yhtä paljon aktiivisuutta kuin sieltä on aikanaan poistettu uraanimalmin muodossa. Eihän se silloin ole vaaratonta, niin kuin ei ole uraanimalmikaan. Mutta aika vaaratonta puolen kilometrin syvyydessä.
No otetaas taas tuo merenpinnan nousu vuonna 2005. Silloin oltiin tosiasiassa vasta noin metrin päästä tasosta, jolloin vettä olisi voinut tulvia laitostiloihin. Tuo laitoshätätilanne olisi ollut liioittelua ja Suomi olisi tehnyt itsestään hölmöläisen, jos olisi alkanut pelottelemman naapureita tuollaisella asialla. Nykyään ohjeet on käsittääkseni paremmin ajan tasalla. Täsää näin lyhykäisesti, asia on käsitelty seikkaperäisemmin aiemmissa ketjuissa ja ilmenee myös STUKin valvontaraporteista.
Varmuuden lisäystä on sen jälkeentehty.Suojavallituksia meriveden tilapäisen nousun varalta on korotettu lisä, joten vastaavassa tilanteessa ne tulvat ovat mmutamien kaupunkien kiinteistöissä eikä ydinvoimalassa.Tämä tulva-asia on toistuva viherkiimaisten jankutuskohde, jotta suoritteita saadaan palkkionsa eteen tehtyä.Mitään uutta ei asia sisällä.
"Veden pinta oli vain 3 senttiä ns laitoshälytystasosta, joka olisi edellytänyt mm naapurimainen tiedottamista asiasta."
Olisiko sitten hyvä että tiedoitettaisiin asiasta myöhemmin? Tuo 3cm nousu ei olisi aiheuttanut vaaratilannetta.
Tuossa tilanteessahan ei edes laitoksia ajettu alas, mikä olisi ensimmäinen toimenpide, jos vaara todella uhkaisi. Tuo naapurimaiden varoittaminen olisi aiheuttanut aikamoisia valmiuskoneistojen käynnistämisiä.
Jälkiarvioinnissa tuo tilanne luokiteltiin vain epätavalliseksi tapahtumaksi.
3 senttiä, pitkä matka euroon
Hyötysuhdetta ei pidä sekoittaa myöskään polttoaineen hintaan.
Hyötysuhteella ei ole mitään tekemistä polttoaineen hinnan kanssa.
Hyötysuhde kertoo suhdelukuna kuinka suuri osa koneeseen syötetystä energiasta voidaan hyödyntää koneen varsinaista tarkoitusperää varten.
Suomessa ydinvoimaloiden vuotuinen käyttöaste on noin 90% ja tuulivoimaan noin 20%.
Tarvitaan siis noin 90% / 20% = noin 4,5-kertainen määrä asennettua tuulivoimaa ydinvoimaan verrattuna, jotta tuulivoiman vuotuinen sähköntuotanto olisi sama kuin ydinvoimalla.
Esim, yksi 1000 MW ydinreaktori tuottaa vuodessa saman verran sähköä kuin 1500 kappaletta 3 MW tuulimyllyä.
Tiesitkö että vesimoima on vahingoittanut Suomen luontoa ydinvoimaa enemmän.
Kyllä tiedetään.Paljon on tuhoutunut ja vahingoittamista tapahtuu koko ajankin, vaikka siitä ei puhuta.
Kaiketi ymmärrätte, että vesivoiman rakentajat silloin kuin tärkeimmät joet padottiin, ovat samainen taho, joka nyt haluaa rakentaa ydinvoimaa. Te olette huutaneet työllisyyden perään ja Suomen menestyksen perään, miksette nyt pysy linjassa. Outoa johdomukaisuuden puutetta.
Sodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomissio valvoi sotakorvausten toteutumista määräaikana.Suurelle tuotannolle tarvittiin paljon lisää sähköä ja silloin vesivoimaloita rakennettiin lisää. Nyt ei tuo valvontakomissio ole vaatimassa lisää ydinvoimaa.Pitää tuntea asioiden todelliset taustat ennenkuin puhuu mistään saduista ja "samaisesta tahosta".Tutustuminen Suomen sähköntuotannon rakentamiseen sodan jölkeen kertoo tosiasioita lisää.
" Kaiketi ymmärrätte, että vesivoiman rakentajat silloin kuin tärkeimmät joet padottiin, ovat samainen taho, joka nyt haluaa rakentaa ydinvoimaa. "
Ja seuraavana on nyt sitten vuorossa taho, joka haluaa pilata Suomen rannikot ja tunturit tuulimyllyillä.
Joo, Pohjolan voima suunnittelee isoimipia tuulipuistoja Suomeen. Ja muutamaa kivihiilivoimalaa. Eli samat tahot kuin ennenkin.
Ydinvoiman käyttöönotto vuosina 1977-1982 puolitti hiilidioksisdipääastöt Suomen sähköntuotannossa http://planeetta.wordpress.com/2010/02/02/ydinvoima-puolitti-suomen-sahkontuotannon-hiilidioksidipaastot/.
Tämän ovat asiantuntijat tietäneet jo pitkään.Tosiasiat vain halutaan poliittisista syistä vaieta.
Lisäksi ydinvoiman käyttöönotto vuosina 1977-1982 vähensi merkittävästi pienhiukkaspäästöjä sekä rikki- ja typpipäästöjä, joiden talteenottolaitteistoja ei tuolloin ollut.
Ydinvoiman omistus ja siitä saavutettava hyöty on Suomessa jakautunut laajalle. TVOn omistaa sähköä paljon käyttävät yhtiöt, alueelliset sähkönjakeluyhtiöt ja kaupungit. Fortumin omistaa puoliksi valtio ja puoliksi osakkeenomistajat.
Jaahan joku on varannut nimimerkkini; kukahan lie asialla
Mikään maa ei ole valmistanut ainakaan ensimmäisiä ydinaseitaan ydinvoimalaitosten avulla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ydinvoimalaitoksessa syntyvä plutonium soveltuu isotooppikoostumuksensa takia huonosti ydinaseeseen.
"Mikään maa ei ole valmistanut ainakaan ensimmäisiä ydinaseitaan ydinvoimalaitosten avulla. "
Tässä taas taisi mennä vähän pieleen. Intia tiettävästi teki 70-luvulla ensimmäisen ydinasekokeensa tavallisesta CANDU-reaktorista poistetulla plutoniumilla.
"Ydinvoiman käyttöönotto vuosina 1977-1982 puolitti hiilidioksisdipääastöt Suomen sähköntuotannossa"
Aika harhaanjohtava väite, kun kerran co2-päästöt tuosta jatkoivat nousuaan. Jos sinulla on kaksi omenaa ja minä syön niistä väkisin ja isompana toisen, niin olen säästänyt sinulle omenan, koska olisin voinut syödä molemmat omenat.
Juuri tällainen matematiikka on jarruttanut ilmastomuutoksen torjuntaa.
Tarkoittaa, että puolitti tuolloin, se on selvää. Mikä on vaikutus tänä päivänä on epävarmempaa. Ilman muuta meillä olisi enemmän mm. hiilivoimaa jos ydinvoimaa ei olisi. Toisaalta teollisuutta ja sitä kautta sähkön kulutusta olisi luultavasti vähemmän.
Taitaa olla Latella väärät tiedot. Intia teki ensimmäisen ydinräjäytyksensä toukokuussa 1974. Räjähteessä käytetty plutonium oli valmistettu CIRUS-nimisessä koereaktorissa. Intia oli edellisenä vuonna ottanut käyttöön CANDU-tyyppisen raskasvesireaktorin mutta sitä ei käytetty ensimmäisiin ydinräjähteisiin, voi olla että sitä ja myöhempiä samantyyppisiä ydinvoimalaitoksia hyödynnettiin ydinasearsenaalin kasvattamiseen.
Intian lisäksi Ranskalla, Iso-Britannialla ja Pakistanilla on ehkä ollut kaksoiskäyttöydinlaitoksia. USAlla, NL/Venäjällä ja Kinnalla on ollut ihan omat reaktorit ydinasemateriaaleja varten. Israelilla, Etelä-Afrikalla ja Pohjois-Korealla ei ollut ydinvoimaloita siihen aikaan kun ydinaseet tehtiin. Iranilla on ydinvoimalaitos mutta se kai suunnittelee rakentaa ydinaseen rikastetusta uraanista, mihin ei tarvita ydinvoimalaitosta.
Ydinvoimalaitoksessa yhdestä lakritsipalan kokoisesta uraanipelletistä saadaan yhtä paljon energiaa kuin 500 kuutiosta maakaasua tai 800 kilosta kivihiiltä.
Suomessa ydinteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön käytetty valtion rahoitus on ollut hyvin vähäistä ydinenergialla saatuun hyötyyn nähden.
Suomessa päätöksenteko uudesta ydinvoimalaitoksesta on hyvin demokraattista. Sijaintikunta tai turvallisuusviranomainen voivat estää hankkeen. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen jonka eduskunta voi vahvistaa tai kumota.
Suomessa on varsin yksityiskohtainen ja tiukka ydinlaitosten turvallisuussäännöstö.
Ydinasekokeista on päässyt ilmakehään huimasti enemmän radioaktiivisia aineita kuin ydinvoimaonnettomuuksista. Lyhytikäisiä aineita, kuten radiojodia, yli satakertainen määrä. Verraten pitkäikäisiä aineita, kuten radiocesiumia ja strontiumia yli kymmenkertainen määrä. Ja plutoniumia on ydinasekoikeista päässyt ilmakehään noin 5000 kiloa.
Suomen ydinvoimalaitoksia eivät helteet hetkauta. Lämpimän jäähdytysveden vuoksi hyötysuhde pienene vain noin puoli prosenttiyksikköä keskimääräisestä.
OECD-maiden sähköntuotannossa oli kuluvan vuoden 1. neljänneksellä fossiilisten polttoaineiden osuus 61 %, ydinvoiman 19 %, vesivoiman 14 % ja muiden uusiutuvien 6 %.
Suomalaisyhtiöiden omistuksessa on yhteensä yli 4500 MW ydinvoimaa (Suomessa ja Ruotsissa).
Maailmalla on rakenteilla 68 ydinvoimayksikköä. Eriasteisia suunnitelmia ja aikomuksia on lähes 500 ydinvoimayksikön rakentamiseksi.
Lisää puhdasta ytyvoimaa, niin maailma pelastuu
Valtaosa käytössä olevista ydinvoimalaitoksista on ns. toisen sukupolven laitoksia (Gen II). Uusimmat ovat kolmannen sukupolven laitoksia (Gen III), joissa erityisesti turvallisuusjärjestelmät ovat kehittyneemmät. Olkiluoto-3 luokitellaan Gen III laitokseksi.
Eurobarometrin mukaan enemmistö eurooppalaisista on yhtä mieltä seuraavien väitteiden kanssa:
* Ydinvoima auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta
* Ydinvoiman avulla Eurooppa on vähemmän riippuva maakaasun ja öljyn tuonnista
* Ydinvoima takaa vakaan ja kilpailukykyisen sähkön hinnan
Suomen ydinvoimalaitosten ns. ulkoiset kustannukset ovat pienet, sillä
* Viranomaisvalvonnan kustannukset on sisällytetty ydinsähkön hintaan
* Ydinjätehuollon ja käytöstäpoiston kustannukset on sisällytetty ydinsähkön hintaan
* Suomessa ei ole ollut laajoja valtion kustantamia ydintekniikan tutkimus- ja kehitysohjelmia
* Hyvän turvallisuuden ansiosta vakavan onnettomuuden taloudellinen odotusarvo on pieni.
Vuonna 2012 sai 30 suomalaista ydinvoimalaitostekijää suuremman säteilyannoksen kuin 10 mSv työskennellessään Suomen ja Ruotsin ydinvoimalaitoksilla. Tuo henkilömäärä edustaa noin 1 % ydinvoimalaitosten säteilytyöntekijöiden kokonaismäärästä. Suurin säteilyannos oli 14,3 mSv. Suurin yhden vuoden aikana säteilytyöntekijöille sallittu säteilyannos on 50 mSv.
Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa on tutkittu ydinlaitostyöntekijöiden syöpäkuolleisuutta. Suomalaisia tutkimusjoukossa oli noin 6 800 henkilöä ja heistä 33 on kuollut syöpään. Suomalaisten ydinlaitostyöntekijöiden annokset olivat varsin matalia ja heidän syöpäkuolemistaan alle prosentin arvioidaan aiheutuneen säteilystä.
Maailmalla on myös tehty ydinlaitosten ympäristön asukkaista noin parisataa terveystutkimusta, joissa neljässä on saatu jonkinlainen korrelaatio ydinlaitoksen ja syövän esiintymisen välillä.
Niinhän tuo on. Julkisuudessa saavat kuitenkin huomiota vain "KiKK-tutkimukset" ja täyshuuhaata olevat tutkimukset. Ei mediaa kiinnosta olemattomat vaikutukset.
Yhteenveto toteutuneista, toteutumattomista ja toteutumassa olevista ydinvoimahankkeista Suomessa:
* IVO hankki tarjouspyynnöt "länsimaisilta" ydinvoimalaitosten rakentajilta vuosina 1967 ja 1968 mutta poliittisista sysistä nämä hankkeet eivät edenneet
* Valtiovallan ohjauksella IVO tilasi vuonna 1970 Loviisa 1:n Neuvostoliitosta ja seuraavana vuonna Loviisa 2:n
* TVO ja Ruotsin Asea Atom tekivät vuonna 1974 hankintasopimuksen Olkiluoto 1:stä ja varauksen Olkiluoto 2:sta (hankinta toteutui myöhemmin)
* IVOn ja TVOn omistama Perusvoima Oy jätti vuonna 1986 hakemuksen uudesta ydinvoimayksiköstä mutta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen hanke peruttiin
* IVO ja TVO jätteivät vuonna 1991 hakemuksen laajentaa joko Loviisan tai Olkiluodon laitosta yhdellä yksiköllä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen mutta hanke kaatui eduskunnassa vuonna 1993 luvuin 107-90
* TVO haki vuonna 2000 uuden yksikön rakentamista Olkiljuotoon. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ja se hyväksyttiin eduskunnassa luvuin 107-92
* TVO, Fortum ja Fennovoima hakivat kukin uuden ydinvoimayksikön rakentamista vuosina 2008-2009. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset TVOn ja Fennovoiman osalta ja eduskunta hyväksyi ne vuonna 2010 luvuin 120-72 ja 121-71.
Oli vaudikasta tuo toiminta ennen. Olkiluoto-1 hankintapäätös vuonna 1974 ja laitos verkossa 1978! Ja hyvin on toiminut.
"Oli vaudikasta tuo toiminta ennen. Olkiluoto-1 hankintapäätös vuonna 1974 ja laitos verkossa 1978! Ja hyvin on toiminut."
Onko Olkiluoto halpisproto, niinkuin eräs nimimerkki täällä väitti?
No ei. Muistelen että kahden yksikön hinta oli jotain neljän miljardin markan tienoilla, mitä siihen aikaan pidettiin aika kalliina, ainakin verrattuna Loviisan reaktorien hintaan.
Tuo reaktoritekniikkahan oli amerikkalaisen General Electricin kehittämä ja Asealla oli siihen lisenssi. Kun Olkiluodon laitokset tilattiin, oli kai pari Asean valmistamaa laitosta jo käytössä ja muutamaa muuta rakennettiin. Asea jatkuvasti kehitti teknisesti laitoksiaan ja siksi Olkiluodon laitokset ovat eräiltä osiltaan esilaiset kuin esim. jonkin aikaa aiemmin valmistuneet Barsebackin laitokset.
Ei voi kuin ihailla Asealaisten rohkeutta kehittää ydinvoimalaitostekniikkaa 1970-luvulla; suuria taloudellisia riskejä otettiin mutta teknisesti onnistuttin hyvin. Valitettavasti Ruotsissa alkoi puhaltaa vastatuuli vuosikymmenen lopulla ja eräässä vaiheessa jopa ydinvoimalaitosten suunnittelu kiellettiin lailla.
Suomessa molemmilla ydinvoimalaitoksilla on kallioon rakennetut loppusijoituslaitokset keski- ja matala-aktiivisille jätteille. Ne on otettu käyttöön 1990-luvulla. Niihin tullaan aikanaan sijoittamaan myös voimalaitosten purkamisesta kertyvät radioaktiiviset jätteet.
Ns. neljännen sukupolven ydinreaktorit voivat tulla käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Ne ovat nykyisiä turvallisempia ja taloudellisempia, tuottavat vähemmän jätettä eivätkä sovellu asemateriaalin tuotantoon.
Pitkällä kehityksessä esim. He-jäähdytekaasuturbiinilla sähköä tuottava PBMR sekä IRIS (International Reactor Innovative & Secure) LWR, jonka kaikki primääripiirin komponentit ovat paineastian sisällä. Passiivista turvallisuus on viety pitkälle modulaarisessa heliumreaktorissa GT-MHR.
Ydinvoimala voi tuottaa enemmän polttoainetta kuin se kuluttaa. Kyseessä on silloin nopea hyötöreaktori, joka käyttää polttoaineenaan plutoniumia ja energian tuotannon ohella se muuttaa sydämen vaippa-alueella olevaa uraani-238:aa plutoniumiksi, tyypillisesti 1,2-kertaisen määrän käytettyyn plutoniumiin verrattuna. Hyötöreaktoreiden prototyyppejä on rakennettu useita mutta eri syistä niiden käyttö on jäänyt vähäiseksi ja nykyään on toiminnassa vain venäläinen BN-600. Hyötöreaktoreita kuitenkin jatkuvasti kehitellään koska niille soveltuvaa polttoainetta olisi lähes rajattomasti.
Ydinvoimalaitoksissa on käytetty polttoaineena ydinaseohjelmia purettaessa tarpeettomaksi käynyttä korkearikasteista uraania, joka on laimennettu ydinvoimalaitoksille sopivaksi ja ydinaseisiin kelpaamattomaksi. Tätä "megatons to megawatts" -ohjelmaa voidaan pitää modernina versiona ikiaikaisesta "miekoista auroiksi" -tavoitteesta.
Eräs kehityssuunta on kiihdytysavusteiset alikriittiset reaktorit. Niissä aikaansaadaan hiukkaskiihdyttimen protonisuihkulla esim. wolframikohtiossa spallaatioreaktioita, joissa vapautuu suuria määriä neutroneja. Niillä tuotetaan fissioreaktioita toriumpohjaisessa polttoaineessa. Tällaisilla reaktoreilla voitaisiin myös "räätälöidysti" tuhota transuraaneja ja sitä kautta vähentää radioaktiivisia jäteaineita.
Eikös toriumreaktoreissa pystytä myös jonkin verran tuhoamaan plutoniumia
Suomessa ydinvoimalaitosten lähiympäristön (5 km) asukasmäärää rajoitetaan niin, että alueella voidaan toimeenpanna tehokkaasti suojautumistoimet ydinonnettomuuden uhatessa. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytön päästöt eivät ole rajoitusten perusteena.
Suojautumistoimilla voidaan vähentää merkittävästi lähiasukkaiden säteilyaltistusta onnettomuustilanteissa, esim. Fukushiman kokemusten perusteella. Tshernobylissä evakuontien kanssa viivyteltiin mutta sielläkään ei kukaan lähiasukkaista saanut välittömästi terveyteen vaikuttavia säteilyannoksia.
Yli 1 000 000 ihmistä on kuollut syöpään Tshernobylin takia. Vieraileppa Global Researchin sivuilla.
Kannattaisi perehtyä faktoihin, ennen kuin alkaa jonkin asian fanaattiseksi kannttajaksi.
Vai oletko joku ydinvoimalobbari??
fearatomicenergy, lueppa uudestaan.
"ei kukaan lähiasukkaista saanut välittömästi terveyteen vaikuttavia säteilyannoksia."
Syöpään kuolleet kuolivat myöhempään.
Tuon miljoonan kuolleen takana on Jablokovin "tutkimus", joka on punnittu ja köykäiseksi havaittu.
No siinäpä onkin suuri ero, että kuoleeko heti vai viikon tai kuukauden tai vuoden päästä?
Kuolema on kuolema vaikka se tapahtuisi usean vuodenkin kuluttua.
Olemmeko valmiit maksamaan tällaisen hinnan sähköstä?
Asiasta on tehty useita muitakin tutkimuksia. Katso vaikka Guardianin artikkeli aiheesta. Sen mukaan kuolleita on ainakin yli 500 000, poislukien keskenmenot (yli 200 000 kuollutta lisää)
kuolema on kuolema. Mutta ei ole pystytty edes osoittamaan onko kaikki syöpätapaukset peräisin tshernobylistä.
On siinä aika suuri ero. usean vuoden kuluttua on suuresti eri asia kuin välitön terveysvaikutus
Kun yksi toteaa, että ensimmäinen antamasi luku on liioiteltu, niin pudotat sen puoleen. Nice work
Vielä hetken kun tinkii, aletaan päästä oikealle tasolle. Ja kun tarkastelua jatketaan, voidaan todeta hiilenpolttamisen tappavan huomattavasti tehokkaammin myös ihmisiä, kuin yksikään ollut, mennyt tai tuleva ydinvoimalaitosonnettomuus.
Tuo Guardianin artikkeli on vuodelta 2006. Kertoo joistakin "tutkimuksista", joita suunnitellaan julkaistavan mutta joita ei käsittääkseni ole koskaan julkaistu. Todennäköisesti sisältyvät Jablokovin raporttiin. Faktat lähinnä huhupuheiden tasolla.
Myös hiilivoimasta pitää luopua.
Ovatko mielestäsi ainoat vaihtoehdot energiantuotannossa joko ydinvoima tai hiilivoima?
Ne ovat käytännössä tehokkaimmat toistaiseksi keksityt lämmitys- ja sähköenergiantuotantovälineet.
Ydinvoima vain on vielä näistökin kahdesta parempi, hiilivoima tulisikin korvata täysin ydinvoimalla ja voimalaitokset rakentaa asutukseen nähden siten, että lauhdevedet saataisiin ajettua suurten asutuskeskusten kaukolämpöverkkoon. Fortum tarjosi suunnittelevansa voimalaitoksen tätä silmällä pitäen, mutta Salmisaaren hiilitukehdutin on Helsingille niin hyvä bisnes, ettei se kelvannut. Työnnetään siis lämmintä vettä jatkossakin sorsille - Hästholmenin sorsat ja kalaviljelmän suomukyljet tykkäävät kyllä.
Ydinvoimalla ja hiilivoimalla on monta potentiaalista korvaajaa, joiden käyttö kasvaa vuosittain jopa moninkertaiseksi: aurinko-, tuuli-, vesi-, maalämpö-, geoterminen-, aalto-, vuorovesi-, bioenergia. Näistä kaikkia paitsi vuorovesi- ja geotermistä energiaa voidaan hyödyntää myös Suomessa.
Lisäksi tällä hetkellä käytetään paljon öljyä ja maakaasua energiantuotannossa. Nekin on vähitellen korvattava, mutta ne ovat kuitenkin ydin- ja hiilivoimaa parempia vaihtoehtoja. Varsinkin maakaasu.
Viime vuonna ydinvoima ja kivihiili tuottivat 43 % sähköstä Suomessa. Noista korvaavista:
* aurinkosähkö rajoittuu kesäaikaan, lähinnä vain omakäyttöön soveltuvaa
* tuulienergian järkevä potentiaali rajoittuu 5 %:iin
* vesivoima on lähes loppuun rakennettua, muutamia suojelukohteita lukuunottamatta
* maalämpö lisääntyy täydentämään suoraa sähkölämmitystä
* minkähänlaiset aaltoenergiavehkeet kestäisivät ahtojäitä?
* puu- ja muu bioenergia voi jonkin verran lisääntyä kaupunkien lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Jäätäisiin kuitenkin kauas tuosta 43 %:sta.
Hyvin vastattu
Ydinaseiden valmistuksessa avainasemassa ovat isotooppirikastukseen ja ydinpolttoaineen kemialliseen jälleenkäsittelyyn tarkoitetut laitokset. Kansainvälisen valvonnan ulkopuolella olevaa ydinvoimalaitosta voidaan käyttää tukena mutta yksinään se on aika hyödytön ydinaseohjelman kannalta. Kun polttoainetta käytetään normaalisti ydinvoimalaitoksessa, muodostuu plutoniumien isotooppisuhde siinä huonosti ydinaseisiin soveltuvaksi.
Ranskassa osoitetaan mieltä ydinvoiman säilyttämisen puolesta.Fessenheimin kaupungissa on uhattu poliittisista syistä sulkea ydinvoimala ja työpaikat ihmisiltä. Lähinnä kaupunkilaiset osoittivat mieltä näiden säilyttämisen puolesta.Asiasta ja muutenkin aiheeseen liittyvästä kertoi YLE.n A-studio.
Samassa ohjelmassa kerrottiin mahdollisissa sulkemistapauksissa fossiilisten korvaavan poistetun ydinvoimalan osuuden, kun muuta ei oikeasti ole tilalle.
Suomen ydinenergialaki kieltää ydinenergian käytön muussa kuin sähkön tuotannossa.
Pitää paikkansa.Kaikki muut väitteet ovat vihreää valhetta.
Ydinvoiman säteilyä vastaan laitoksessa on nelinkertainen suojaus.
Tiesittekö, että Suomen ydinvoimaloiden tulee kestää ns. "Suunnittelumaanjäristys".
"2 Suunnittelumaanjäristys
Ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevan lupahakemuksen yhteydessä tulee esittää selvitys seismiseen suunnitteluun käytettävästä suunnittelumaanjäristyksestä. Suunnittelumaanjäristyksellä tarkoitetaan todennäköisyysperusteista arviota laitospaikalla esiintyvälle, vaikutuksiltaan suurimmalle maanjäristykselle. Se on määritettävä siten, että voimakkaampia maanjäristyksiä on odotettavissa nykyisissä geologisissa olosuhteissa enintään kerran sadassatuhannessa vuodessa (1·10–5/v) mediaanitasolla. ..."
Laajemmin: http://www.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/YVL2-6
Tiesittekö, että Ranskassa ne ydinjätekuljetuksen vastustajat, jotka menee alle 100m päähän kuljetuksesta, saavat 75000€ sakot. (2004)
Ydinvoimalaitoksesta juuri poistettu käytetty polttoainenippu säteilee hyvin voimakkaasti, mutta sitä vastaan on helppo suojautua. Jos välissä on metri betonia, kolme metriä vettä tai jos on muutaman sadan metrin päässä suojaamasta polttoainenipusta, jää säteilytaso verraten matalalle tasolle.
Lisäksi käytetystä polttoainenipusta lähtevä säteily vähenee ajan myötä verraten nopeasti. 500 vuotta jäähtyneen polttoainenipun vieressä joutuisi oleskelemaan kolmisen viikkoa, jotta saisi kuolemaan johtavan säteilyannoksen.
Tiettävästi kukaan ei ole koskaan kuollut käytetystä polttoainenipusta lähtevään säteilyyn. Johtuu varmaan siitä että ainakaan toistaiseksi ei ole järjestetty juoksikilpailuja kohti käytettyä polttoainenippua.
Hieno lisä yleisurheilun MM-kisoihin olisi juoksukilpailu, jossa juostaan 200 metrin päästä kohti käytettyä ydinpolttoainenippua. Voittaja olisi se, joka pääsee lähimmäs nippua ennen kuin kuolee.
Palkintomitalit tässä lajissa menevät tietysti voittajien lähiomaisille.
Aikoinaan puhuttiin juoksuradoista, joiden päällysteenä oli käytetty varsin uraanipitoista kiviainesta ja jotka säteilivät melko paljon. Kympin juoksijoidenkin säteilyannokset jäivät kuitenkin aika vaatimattomiksi. Ja voittajalla kaikkein pienimmäksi.
Tiesittekö, että hiilivoimalan radioaktiiviset päästöt (kg) ovat suuremmat kuin samantehoisen ydinvoimalan.
Suomen ydinvoimalaitokset toimivat luotettavasti erilaisissa säätiloissa. Lämpimän meriveden takia on yhden ydinvoimayksikön tehoa jouduttu vain kerran alentamaan päivän ajaksi; silloin laudevesien lämpötila uhkasi ylittää luparajan. Voimalaitoksen merivesilauhduttimien tehokkuutta heikentäviä ilmiöitä ovat suppo (alijäähtynyt vesi) ja leväesiintymät; niihin on nykyään hyvin varauduttu. Salamoista ei ole aiheutunut merkittävää häiriötä ydinvoimalaitosten käytölle. Vuoden 2005 Suomenlahden tulvinnassa meriveden korkeus jäi noin metrin päähän voimalaitosalueen tasosta.
Ionisoivan säteilyn voidaan arvioida aiheuttavan välttömän kuoleman noin 50 Sv säteilyannoksella. Noin 5 Sv säteilyannoksella kuolema tulee viikon-kahden viipeellä ilman tehokkaita hoitotoimia.
Jos oletetaan ihmisen olevan metrin päässä käytetystä polttoainenipusta, saadaan kuolemaan johtavat säteilyannokset suraavasti:
* Jos polttoainenippu on juuri poistettu reaktorista, välitön kuolema seuraa muutaman minuutin kuluessa ja viivästyneeseen kuolemaan johtava säteilyannos 10-20 sekunnissa
* Jos polttoainenippu on vuoden jäähtynyt, välitön kuolema tulee noin tunnissa ja viivästynyt kuolema noin kuuden minuutin säteilyajan jälkeen
* Jos polttoainenippu on jäähtynyt 500 vuotta, tarvitsee oleskella yli kuukauden polttoainenipun lähellä jotta viivästynyt kuolema seuraisi.
'
Käytettyjen polttoainenippujen säteilyvoimakkuus siis pienenee verraten nopeasti. Sitä vastaan on myös helppo suojautua. Jos välissä on metri betonia tai kolmisen metriä vettä tai henkilö on muutaman metrin päässä suojaamattomasta polttoainenipusta, jää annosnopeus verraten matalalle tasolle.
Ydinvoimalaitoksella polttoainenippuja käsitellään vain veden alla. Niiden nosto vedenpinnan yläpuolelle on varmistettu moninkertaisesti. Kukaan ei ole kuollut ydinvoimalaitoksilla käytetyistä polttoainenipuista lähtevään säteilyyn eikä tiedossani ole, että niistä olisi aiheutunut suuria säteilyannoksia.
Tuohon vielä pienenä täydennyksenä:
Jos oletetaan ihmisen olevan10 metrin päässä käytetystä polttoainenipusta, saadaan kuolemaan johtavat säteilyannokset seuraavasti:
Jos polttoainenippu on juuri poistettu reaktorista, välitön kuolema seuraa noin 20 minuutissa ja viivästyneeseen kuolemaan johtavan säteilyannoksen saa noin kolmessa tunnissa.
Jos juoksee 200 metrin päästä kohtuullisella juoksunopeudella 5 m/s kohti käytettyä polttoainenippua metrin päähän nipusta,saa juoksun aikana noin 0,1 Sv kokonaissäteilyannoksen.
Exxon Mobil arvioi että maailman sähköntarve kasvaa yli 80 % nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Ydinenergian käytön tulisi kaksinkertaistua jotta se osaltaan voisi vastata kulutuksen kasvuun. Ydinenergia ja uusiutuvat energiat on nähtävä toisiaan täydentävinä sähköntuotantomuotoina eikä toistensa kilpailijoina.
Jotkut ydinvpoiman vastustajat esittävät ydinvoiman haitaksi, että suuren ydinvoimalaitoksen irtaantuminen verkosta voi aiheutaa sähköverkon romahtamisen. Wikipedian artikkelissa http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_major_power_outages on tarkasteltu maailmanlaajuisesti merkittäviä sähköverkon romahtamisia vuosikymmenien ajan. Yhdessäkään selostuksessa ei mainita alkutapahtumaksi ydinvoimalaitoksen irtautumista verkosta. Syitä hallitsevat sääilmiöt ja sähköverkon häiriöt.
Ydinvoimalaitokset ovat vähentäneet merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja hillinneet siten ilmastonmuutosta. Tämä ilmenee mm. oheisista aikagraafeista http://planeetta.wordpress.com/2010/05/27/kuudentoista-maan-energiantuotannon-ja-co2-paastojen-kehitys-vuosina-1960-2008/. Ydinvpoiman vaikutus näkyy erityisesti Ranskan, Ruotsin ja Suomen graafeista, sillä näissä maissa otettiin merkittävästi ydinvoimaa käyttöön suhteellisen lyhyessä ajassa.
Ydinvoimalaitos toimii myös kuumassa erämaassa. USAn uudessa Meksikossa on Palo Verden ydinvoimalaitos (3300 MW). Alueella on hellettä suuren osaa vuotta eikä vesistöjä ole lähellä. Laitos käyttää jäähdytystorneissaan lähikaupunkien puhdistettua jätevettä.
Iso-Britannian hallitus on hyväksynyt kahden 1600 MW EPR-ydinvoimayksikön rakentamisen Hinkley Point'iin. Laitoksen omistajiksi tulee Ranskan EdF ja kaksi kiinalaisyhtiötä. Laitokselle on luvattu 90 punnan luokkaa oleva syöttötariffi. Tällä varmistetaan laitoksen kilpailukyky tilanteissa, joissa syöttötariffeilla tuetun aurinko- ja tuulisähkön ylituotanto painaa markkinahinnan alas.
Britannian hallituksen päätöstä helpotti kansalaismielipide, jonka mukaan 42 % kannattaa ydinvoiman lisärakentamista, 20 % on sitä vastaan ja 38 % on epävarma kannastaan.
Loogista ja järkevää.
kaikelle co2-vapaalle sähköntuotannolle sama syöttötariffi tueksi.
kaikelle fossiilisähkölle co2-vero maksettavaksi.
Ydinvoimaa käytetään sähkön tuottamisen lisäksi moniin muihin tarkoituksiin. Ydinvoimalaitos voi tuottaa kaukolämpöä tai sitä voidaan käyttää suolan poistoon merivedestä. Ydinreaktoreita käytetään sukellusveneiden, lentotukialusten ja jäänsärkijöiden voimanlähteenä. Avaruusaluksessa voi olla voimanlähteenä pieni ydinreaktori tai ydinreaktorilla tuotettu plutonium-238-paristo. Ydinreaktoreissa tuotettuja radioisotooppeja käytetään sairaaloissa mm. syöpien hoitoon.
Nosto
Ydinvoimatilanne helmikuussa 2014:
* käytössä 434 yksikköä, yhteensä 374 GW
* rakeneteilla 70 yksikköä, yhteensä 75 GW
* suunnitteilla 173 yksikköä, yhteensä 186 GW
* aiesuunnitelma 310 yksikköä, 350 GW
Näin on
Sinäpä sen sanoit
Japani suunnittelee käynnistävänsä uudelleen osan ydinvoimalaitoksistaan. Laitosten määrää ja aikataulua ei ole julkaistu. Motiivina on erityisesti talous, lisääntynyt nesteytetyn maakaasun tuonti on nostanut energian hintoja viitisenkymmentä prosenttia. Kampanjat uudelleenkäynnistystä vastaan ovat käynnistyneet.
up
Täyttä asiaa
http://www.world-nuclear.org/Nuclear-Basics/How-is-uranium-ore-made-into-nuclear-fuel-/
27 tonnes of fresh fuel is required each year by a 1000 MWe nuclear reactor. In contrast, a coal power station requires more than two and a half million tonnes of coal to produce as much electricity. (1
Sama määrä sähköä voidaan tehdä, joko 27 tonnilla ydinpolttoainetta tai 2,5 miljoomalla tonnilla hiiltä.
Ydinjäte 27 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitetaan sysälle kallion sisään.
Hiilen polton jäte, noin 10 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja päästetään sellaisenaan luontoon.
jäähän hiilestä tuhkaakin joka sisältää radioaktiivisia aineita. Nämä tosin käytetään rakennusteollisuudessa...
Kyllä, sekä savukaasujen mukana ilmaan joutuva tuhka että polttokattiloista poistettu tuhka ja palamiskuona, sisältävät radioaktiivisia aineita.
Toki ne sisältävät muitakin haitta-aineita, kuten raskasmetalleja ja myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia hiilen poltossa syntyneitä yhdisteitä.
Aivan upea ketju! Vesi ja y-voima ovat kristallin puhtaat energianlähteet.
Kalat toki kärsivät vesivoimasta, mutta silti vesivoima on ydinvoiman veroista, konin osin! Ihan hyvää teki lukea alkupään viisaita viestejä!
Ydinvoimalla voi olla merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. IAEAn raportissa http://www-pub.iaea.org/books/IAEABooks/10625/Climate-Change-and-Nuclear-Power-2013 arvioidaan että jos vuonna 2050 korvataan 18 Gt CO2 vuodessa vastaava määrä fossiilista energiantuotantoa päästöttömällä tuotannolla ja muilla keinoin, ydinvoiman osuus voisi olla 3,2 Gt CO2 vuodessa eli noin 18 %.
Tosi on
Kattavan taloudellisen turvan saaminen ydinonnettomuuksien varalla on kiinni vakuutusyhtiöiden maksuvalmiudesta eikä niinkään ydinvoiman taloudellisuudesta. Ydinvoima tuottaa maailmanlaajuisesti 2500 TWh sähköä. Jos vaikkapa maailman kaikilta ydinvoimalaitoksilta kerättäisiin 1 euro/MWh vakuutusmaksua (joitakin prosentteja tuotantokustannuksista), kertyisi kassaan vuosittain 2,5 miljardia euroa. Kertyvillä varoilla voitaisiin korvata sunnilleen sadan vuoden välein tapahtuvat vakavan ympäristöonnettomuuden kustannukset.
Nosto
Ydinvoima on tärkeä osatekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Eri energiamuotojen ulkoisista kustannuksista OECD-maissa seuraava yhteenveto:
* Ydinenergian tutkimus- ja kehitystyöhön on satsattu paljon kuluneen 50 vuoden aikana monissa maissa (ei Suomessa). Nykyään ydinenergian valtiolliset T&K-kustannukset ovat (Ranskaa lukuun ottamatta) puolet uusiutuviin energioihin menevistä
* Missään ei ydinenergia saa nykyään suoraa tuotantotukea. Sen sijaan eräissä maissa sille on asetettuerityisveroja
* Uusiutuvat energiat saavat useimmissa maissa massiivista tuotantotukea mikä monissa maissa sisällytetään sähkön kuluttajahintaan
* Fossiiliset polttoaineet eivät yleensä saa suoraa tuotantotukea mutta varsinkin kehitysmaissa fossiilisten polttoaineiden kuluttajahintaa saa tukea. Fossiilisten polttoaineiden saasteet aiheuttavat ulkoisia kustannuksia
* Ydinjätehuollon ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset on useimmiten sisällytetty ydinsähkön hintaan
* Ydinvastuuvakuutus kattaa vain rajoitetusti vakavan ydinonnettomuuden kustannukset. Tähän liittyväksi ulkoiseksi kustannukseksi (odotusarvo) voidaan arvioida muutama prosentti ydinsähkön tuotantokustannuksista, kun on kyseessä nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset täyttävä laitos.
Toisin kuin tuossa alempana olevassa viestiketjussa väitetään, ydinsähkö on halpaa. Suomessa käytössä olevilla ydinvoimalaitoksilla 2-3 snt/kWh. Ja ydinsähköön liittyvät kattamattomat ulkoiset kustannukset Suomessa ovat varsin vähäiset, kuten ylläolevasta viestistä ilmenee. Jos ydinvoimalaitosten vakavat ympäristöonnettomuudet katettaisiin maailmanlaajuisella vakuutusjärjestelmällä, olisi vakuutusmaksun suuruus luokka 0,1 snt/kWh.
Vastauksena vastaajan spämmäykseen: up
IAEAn kokoama asiantuntijaryhmä on arvioinut että ydinvoima olisi toiseksi tehokkain keino jotta voidaan rajoittaa alailmakehän keskilämpötilan nousu 2 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Yksikään yksittäinen keino ei ole riittävä vaan tarvitaan useita keinoja samanaikaisesti.
Japanissa on suunnitelmissa käynnistää 48 ydinreaktoria mutta edistyminen on hidasta turvallisuusparannuksineen ja luvituksineen, kestänee muutaman vuoden. Ydinvoimalaitosten sulkemisen takia maan kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet 40 %.
Atomivoimatuottaa pienhiukkasia nimeltä alkeishiukkasia valtavat määrät, jotka karkaavat luontoon tuhoamaan elämää maapallolta!
Laitoit vihreän valheen. Jos noin olisi , niin voimalat olisi suljettu.
Mapallon eliöstö tuhoutuu kauheaa vauhtia! Viittaus sivustolle:
Eliölajien massatuhouutisia:
http://www.end-times-prophecy.org/animal-deaths-birds-fish-end-times.html
Ja nuo sattuvat päiville,jolloin ympäristössä on paljon säteilyjä Stuk:n päivittäiset säteilyt mukaan eli useampia massatuhoja tuollaisina päivinä!
Minimitkin sattuvat samohin aikoihin.
Eväsretkellä Olkiluodossa 1
http://www.youtube.com/watch?v=Wlqrg1zieP0&feature= related
Eväsretkellä Olkiluodossa 2.
http://www.youtube.com/watch?v=lMIudvss5V8&feature= related
_________________________________
Arto Lauri 91. Skeleton Coast
https://www.youtube.com/watch?v=H58NvayWOS4
------
Arto Lauri 90.Pu-239 economy
https://www.youtube.com/watch?v=xCdoefNxcTY
---------
Arto Lauri 88. Face of TVO
https://www.youtube.com/watch?v=HJBU6XbixwE
---------------------
Arto Lauri 89. Olli and Devil worship
https://www.youtube.com/watch?v=2-d5AWl6t_Q
------------------
Arto Lauri 87. Eyes of a Seer
https://www.youtube.com/watch?v=1zoZZsHdQFs
------------------------
Arto Lauri 86. Eagles listens
https://www.youtube.com/watch?v=SNxt2zJtHJI
--------------
Arto Lauri 86,5.ION
https://www.youtube.com/watch?v=3W0clnW6t-4
-------------------
Arto Lauri 85. ALARM 111
https://www.youtube.com/watch?v=PNG5L4qIg9U
------------------------
Arto Lauri 84. Tsheljabinsk II
https://www.youtube.com/watch?v=0WH4k4_80-0
----------
Arto Lauri 83. Nuclear weapon
https://www.youtube.com/watch?v=Eh35v7pW28c
-------
Arto Lauri 82. Jontti Lähiradio II
https://www.youtube.com/watch?v=a1j-Dsi9Tis
-------------------------------------------
Arto Lauri 81. Carbon,hiili
https://www.youtube.com/watch?v=Us0Yl9TxkFE
----------------------------
Arto Lauri 80. Filament
https://www.youtube.com/watch?v=k0CCVLspYuw
-----
Arto Lauri 79. FISSION BOMB
https://www.youtube.com/watch?v=tqJFQIs9FNA
-----------