Kaasarit vs. ruisku

Et voisi olla enempää väärässä. Miksi teet kanssaveneilijälle karhunpalvelusta suosittelemalla venemoottoreista juuri niitä kaikkein epäluotettavimpia. Kokemusta on itsellä useista kaasaribensasisäperistä, koskaan ei voinut tietää päääsikö laiturista irti tai etenkään pääsikö saaresta takaisin. Vuotoja, säätöjen paikaltaan menoja, vikoja, kosteutta yms. Kaasari ja meri tati järvi nyt vaan eivät sovi yhteen, ollenkaan. Voi joo korjata itse jos osaa, ja myös saa ja pitää korjata, jatkuvasti. Ikinä ollut mitään ongelmaa ruiskukoneen kanssa, oli diesel tai bensa. Nehän ovat huoltovapaita systeemejä.

Jollet muuten usko, tositeeksi riittää yksi veneilypäivä helsingin vesillä parhaaseen veneilyaikaan: Aina joku kaasariruttelo on joko jäänyt laituriin, väylälle, sahaa strattia rannassa, konehuone auki yms. Näin eilenkin kun veneilin kuudettasadatta täysin viatonta tuntia ruiksukoneellani.

Älkää, siis älkää ostako kaasaribensa sisäperää ellette halua olla jatkuvana klovnina ja ohjelmanumerona rannassa. Tämän sanon kokemuksella.

aivanväärin kirjoitti:

Et voisi olla enempää väärässä. Miksi teet kanssaveneilijälle karhunpalvelusta suosittelemalla venemoottoreista juuri niitä kaikkein epäluotettavimpia. Kokemusta on itsellä useista kaasaribensasisäperistä, koskaan ei voinut tietää päääsikö laiturista irti tai etenkään pääsikö saaresta takaisin. Vuotoja, säätöjen paikaltaan menoja, vikoja, kosteutta yms. Kaasari ja meri tati järvi nyt vaan eivät sovi yhteen, ollenkaan. Voi joo korjata itse jos osaa, ja myös saa ja pitää korjata, jatkuvasti. Ikinä ollut mitään ongelmaa ruiskukoneen kanssa, oli diesel tai bensa. Nehän ovat huoltovapaita systeemejä.

Jollet muuten usko, tositeeksi riittää yksi veneilypäivä helsingin vesillä parhaaseen veneilyaikaan: Aina joku kaasariruttelo on joko jäänyt laituriin, väylälle, sahaa strattia rannassa, konehuone auki yms. Näin eilenkin kun veneilin kuudettasadatta täysin viatonta tuntia ruiksukoneellani.

Älkää, siis älkää ostako kaasaribensa sisäperää ellette halua olla jatkuvana klovnina ja ohjelmanumerona rannassa. Tämän sanon kokemuksella.

Lue lisää

No johan oli

Varsinainen ammattilainen esitelmöimässä asiasta josta on ainoastaan varma mielipide.
Juttusi pohja putosi siinä kun rupesit niputtamaan dieselin ja bensloneen ruiskutussysteemejä.

aivanväärin kirjoitti:

Et voisi olla enempää väärässä. Miksi teet kanssaveneilijälle karhunpalvelusta suosittelemalla venemoottoreista juuri niitä kaikkein epäluotettavimpia. Kokemusta on itsellä useista kaasaribensasisäperistä, koskaan ei voinut tietää päääsikö laiturista irti tai etenkään pääsikö saaresta takaisin. Vuotoja, säätöjen paikaltaan menoja, vikoja, kosteutta yms. Kaasari ja meri tati järvi nyt vaan eivät sovi yhteen, ollenkaan. Voi joo korjata itse jos osaa, ja myös saa ja pitää korjata, jatkuvasti. Ikinä ollut mitään ongelmaa ruiskukoneen kanssa, oli diesel tai bensa. Nehän ovat huoltovapaita systeemejä.

Jollet muuten usko, tositeeksi riittää yksi veneilypäivä helsingin vesillä parhaaseen veneilyaikaan: Aina joku kaasariruttelo on joko jäänyt laituriin, väylälle, sahaa strattia rannassa, konehuone auki yms. Näin eilenkin kun veneilin kuudettasadatta täysin viatonta tuntia ruiksukoneellani.

Älkää, siis älkää ostako kaasaribensa sisäperää ellette halua olla jatkuvana klovnina ja ohjelmanumerona rannassa. Tämän sanon kokemuksella.

Lue lisää

Ilmeisesti et tiedä aivan selvästi mistä puhut.
Selvää että riittävän tumpelo saa itselleen ongelmia minkä tahansa laitteen kanssa, mutta muuten käsityksesi kaasuttimista lienee kovin vajavainen.
Rikastimesta ja kiihdytyspumpusta riisuttu kaasutin pitää sisällään peräti 2 liikkuvaa osaa, läppä ja uimuriventtiili, polttoaineletkuja (mahd. vuotokohde) vain yksi, ei korkeapaineisia putkistoja tai paineistettua kiertoa , elektroonista tai mekaanista syötönsäätöä, ilmamäärämittareita ym mahdollisia vikakohteita, joille et vesillä voi tehdä mitään, kun taas kaasuttimen oppii tuntemaan käytännöllisesti kuka hyvänsä kunhan viitsii.

Vahva mielikuva näyttää riittävän aiheeksi kirjoitella mitä tahansa kuvitelmia.
Ei ruiskutussysteemit bensiinimoottoreihin yleistyneet luotettavuutensa takia, yksinkertaista venturiputkitoimintaa (kaasutin) parempaa ja luotettavampaa menetelmää polttoaineen syöttöön ei ole ja ilman kiristyneitä päästövaatimuksia katalysaattoripakkoa, ruiskutussysteemit olisivat edelleenkin harvinaisuuksia.

Diesel on jo toimintatavaltaan kokonaan toinen juttu, sen ei pitäisi edes kuulua tähän aiheeseen.

Muuan asiaa tunteva kirjoitti:

Ilmeisesti et tiedä aivan selvästi mistä puhut.
Selvää että riittävän tumpelo saa itselleen ongelmia minkä tahansa laitteen kanssa, mutta muuten käsityksesi kaasuttimista lienee kovin vajavainen.
Rikastimesta ja kiihdytyspumpusta riisuttu kaasutin pitää sisällään peräti 2 liikkuvaa osaa, läppä ja uimuriventtiili, polttoaineletkuja (mahd. vuotokohde) vain yksi, ei korkeapaineisia putkistoja tai paineistettua kiertoa , elektroonista tai mekaanista syötönsäätöä, ilmamäärämittareita ym mahdollisia vikakohteita, joille et vesillä voi tehdä mitään, kun taas kaasuttimen oppii tuntemaan käytännöllisesti kuka hyvänsä kunhan viitsii.

Vahva mielikuva näyttää riittävän aiheeksi kirjoitella mitä tahansa kuvitelmia.
Ei ruiskutussysteemit bensiinimoottoreihin yleistyneet luotettavuutensa takia, yksinkertaista venturiputkitoimintaa (kaasutin) parempaa ja luotettavampaa menetelmää polttoaineen syöttöön ei ole ja ilman kiristyneitä päästövaatimuksia katalysaattoripakkoa, ruiskutussysteemit olisivat edelleenkin harvinaisuuksia.

Diesel on jo toimintatavaltaan kokonaan toinen juttu, sen ei pitäisi edes kuulua tähän aiheeseen.

Lue lisää

90 luvun alun laman jälkeen oli 3 kaasaribensasisäperällä varustettua jenkkiä. Aina sai olla merihädässä. Luotettavin kone ollut -2006 Yamaha F150, jossa oli ruisku. Kuin 2000 luvun alun tojota luotettavuudessaan. Muodostan kantani sen mukaan mitä tuolloin 90 luvulla koin ja mitä nykyäänkin saa nähdä. Miksi ne kaasaribensasisäperät sitten on rikki rannoilla jos ne kerran ovat luotettavia? Väärä käyttö? Nykyaikaset perämoottorit näyttävät kestävän aika paljon väärää käyttöä.

Tuskin tulee olemaan tulpanjohtojen saatavuus ongelmana tuohon koneeseen :-)

Mites päivitys kirjoitti:

Tuskin tulee olemaan tulpanjohtojen saatavuus ongelmana tuohon koneeseen :-)

Nimenomaan tulee, näin annoin itselleni merkkihuollon toimesta kertoa. Kyseisiä ei enää tule saamaan. Mutta siis sittenkin vain virranjakajan vaihto edessä uusille johdoille sopivaksi.

Kaasuttimen viat keskittyvät yleensä käynnistys ja tyhjäkäyntiongelmiin.
Edes mielikuvitusta kaivaamalla ei tule autopuolelta yhtään tapausta mieleen, jossa matka olisi katkennut kaasutinvikaan !
Ruiskulaitteissa kai yleisin syy tiellejäämiseen on se "failure" valon syttyminen, koskee näitä ekektronisesti ohjattuja, mutta edellä mainitusta K-jetronissakin sähköinen siirtopumppu ja tyhjäkäyntitunnistin olivat kuin kulutusosia.

Jos Mercruiserilta katsotaan, niin 4,3tks antaa 190hv, ja 4,3mpi 220hv. Sillä nyt hiukan on merkitystä. Kaasarikaseja ei kai enää ole myynnissä, mutta 5.0 litrainen kone antoi 220hv, kun taas 5.0mpi koneessa on 260hv. Ja voihan uuden koneen lisävarusteeksi valita digitaalisen Smartcraftin, josta näkee kulutuksen, moottoritrimmin parhaan asennon. Näkee siitä ne vikakooditkin ja muuta.

Jsk1234 kirjoitti:

Jos Mercruiserilta katsotaan, niin 4,3tks antaa 190hv, ja 4,3mpi 220hv. Sillä nyt hiukan on merkitystä. Kaasarikaseja ei kai enää ole myynnissä, mutta 5.0 litrainen kone antoi 220hv, kun taas 5.0mpi koneessa on 260hv. Ja voihan uuden koneen lisävarusteeksi valita digitaalisen Smartcraftin, josta näkee kulutuksen, moottoritrimmin parhaan asennon. Näkee siitä ne vikakooditkin ja muuta.

Lue lisää

Olet ymmärtänyt väärin.
Tehon lisäys ei tule ruiskusta, kaasarilla teho olisi todennäköisesti jopa suurempi kuin ruiskulla, jos niitä saisi.

Luotettavuudesta kirjoitti:

Kaasuttimen viat keskittyvät yleensä käynnistys ja tyhjäkäyntiongelmiin.
Edes mielikuvitusta kaivaamalla ei tule autopuolelta yhtään tapausta mieleen, jossa matka olisi katkennut kaasutinvikaan !
Ruiskulaitteissa kai yleisin syy tiellejäämiseen on se "failure" valon syttyminen, koskee näitä ekektronisesti ohjattuja, mutta edellä mainitusta K-jetronissakin sähköinen siirtopumppu ja tyhjäkäyntitunnistin olivat kuin kulutusosia.

Lue lisää

Kyllä ne pa-pumput on kulutus osia k-jetissä. Auto käytössä niitä vaihdetaan 200 000 -400 000 km välein. Tyhjäkäyntiä tunnistimia en tunne mutta tyhjäkäyntiä luisteja olen joskus puhdistanut... on huomattavasti helpompi puhdistettava kuin kaasutin.

16+6 kirjoitti:

Olet ymmärtänyt väärin.
Tehon lisäys ei tule ruiskusta, kaasarilla teho olisi todennäköisesti jopa suurempi kuin ruiskulla, jos niitä saisi.

No jos kerran kaasari antaa enemmän tehoa, niin miksei autoteollisuus enää käytä niitä?

Jsk1234 kirjoitti:

No jos kerran kaasari antaa enemmän tehoa, niin miksei autoteollisuus enää käytä niitä?

Se ei sovellu esim. katalysaattorin vaatimaan tarkkaan ja mukautuvaan seossäätöön.

Luotettavuudesta kirjoitti:

Kaasuttimen viat keskittyvät yleensä käynnistys ja tyhjäkäyntiongelmiin.
Edes mielikuvitusta kaivaamalla ei tule autopuolelta yhtään tapausta mieleen, jossa matka olisi katkennut kaasutinvikaan !
Ruiskulaitteissa kai yleisin syy tiellejäämiseen on se "failure" valon syttyminen, koskee näitä ekektronisesti ohjattuja, mutta edellä mainitusta K-jetronissakin sähköinen siirtopumppu ja tyhjäkäyntitunnistin olivat kuin kulutusosia.

Lue lisää

Kuinka monesti se ruisku sitten on jättänyt tielle? Autojen ruiskuongelmia lähipiirissä on ollut lähinnä ikivanhoissa Saabeissa mutta nekin ovat sallineet ajon vikavalon palaessa. Veneessä en ole ikinä kuullut ruiskuvioista mutta otantani on toki pieni.

Jos pelkää noin varman järjestelmän pettävän on melkoinen ihme että uskaltaa lähteä vesille ollenkaan, varsinkin yksimoottorisella veneellä. Mitä mieltä kaasarimiehet muuten on kärjettömästä sytytyksestä, uskaltaakohan sellaiseen sekaantua?

Niin ? Kunhan vaan saadaan se sähköpumppu nakuttamaan.

Kerroit juuri kaasuttimen polttoaimejärjestelmän kokonaisuudessaan.

--

Tässä kaaviokuva yksinkertaisimmasta ruiskusta (K-Jetronic = jatkuva).

http://www.autotieto.net/polttonestelaitteet/kuvat/kjetrojarj.jpg

Siirtopumppu käy koko ajan ja ylimääräinen bensa kiertää takaisin.
Lämpenemisen estämiseksi pumppu on yleensä tankin pohjalla (sisällä).
Se on vain yksi osa kokonaisuudesta kuten näkyy, ongelmakohteita selvitettäväksi on tiittämiin vikatilanteessa, ja tästä puuttuu sähköinen ohjaus kokonaan, lukuunottamatta tyhjäkäyntiluistia.

Kuvassa se on nimetty lisäilmaluistiksi, on kanavassa joka ohittaa läpän.
Tyhjäkäynnillä ilmaläppä on kiinni ja luistina on solenoidiventtiili on / off - toiminnalla, nakse kuuluu jos osaa kuunnella, sen toimintaa ohjaa yksikkö joka saa tietonsa sytytysjärjestelmästä.
Siirtopumppu käy koko ajan, polttoainekierto n oltava jatkuva, koska syöttöä säädetään ruiskutuspainetta muuttamalla.

Btw.
Kyseinen systeemi on vanhentunutta tekniikkaa jolla ei nykyisin päästä riittävään tarkkuuten mm jäännöshappitunnistimen ohjaukseen.
Nykyiset on sytytykseen (mahd. kaasupolkimeenkin) integroituja jaksottain toimivia vakiopaineisia ja huomattavasti monimutkaisempia.

Kyllä on kirjoitti:

Kuvassa se on nimetty lisäilmaluistiksi, on kanavassa joka ohittaa läpän.
Tyhjäkäynnillä ilmaläppä on kiinni ja luistina on solenoidiventtiili on / off - toiminnalla, nakse kuuluu jos osaa kuunnella, sen toimintaa ohjaa yksikkö joka saa tietonsa sytytysjärjestelmästä.
Siirtopumppu käy koko ajan, polttoainekierto n oltava jatkuva, koska syöttöä säädetään ruiskutuspainetta muuttamalla.

Btw.
Kyseinen systeemi on vanhentunutta tekniikkaa jolla ei nykyisin päästä riittävään tarkkuuten mm jäännöshappitunnistimen ohjaukseen.
Nykyiset on sytytykseen (mahd. kaasupolkimeenkin) integroituja jaksottain toimivia vakiopaineisia ja huomattavasti monimutkaisempia.

Lue lisää

Ei, nyt sotket uudemman KE- ja vanhemman alkuperäisen K-jetronicin. Alkup. K-jetissä lsäilmaluisti (zusatsluftschieber) on moottorilohkossa kiinni ja se säätyy mekaanisesti lämmön mukaan. Kylmä moottori=täysi määrä lisäilmaa, lämmin moottori=luisti kiinni. Seosta rikastetaan kylmänä ohjauspainesäätimellä, joka niin ikään on lämpöohjattu. Kylmä moottori=alhainen ohjauspaine=rikas seos. Lämmin=täysi ohjauspaine=normaali seos. Myöhemmin n. 1976 lisättiin sähkövastus ohjauspainesäätimeen nopeuttamaan sen lämpenemistä ja seoksen tasaantumista. Samalla syöttöpumppu kytkettiin toimimaan ilmamassamittarissa olevan kytkimen ohjaamaksi.

Tuttuilla 30 kpl noita uusia ja uudehkoja ruiskukoneita, kaikilla jatkuvia erilaisia ongelmia. ainoastaan 5 olisi valmis näillä kokemuksilla enää ruiskua ostamaan. Päättele siitä sitten :) Tälläkin hetkellä kolmen veneet korjaamolla, kun eivät suostu käymään kunnolla :)

Niin, ei kai enää vuosiin ole valmistettu uusia kaasarikoneita muuta kuin pienkoneet, mopot, ruohonleikkurit, tms.

Kaasarikoneet eivät toimineet autoissakaan hyvin, niin miten ne veneessä toimisi luotettavammin kuin ruiskukoneet?

Eikö sulla ole veneileviä ystäviä ja tuttuja ?

Kyllä kaasarit toimivat ihan luotettavasti autoissakin, veneissä ongelma on lähinnä tyhjäkäynti vaihteenpäällelaitossa, tosin tumppaa ruikukonekin välillä rantaan tullessä.

Auton ja veneenmoottoria vertailee ainoastaan amatöörit.

Jhghghhhvbbkkb kirjoitti:

Niin, ei kai enää vuosiin ole valmistettu uusia kaasarikoneita muuta kuin pienkoneet, mopot, ruohonleikkurit, tms.

Kaasarikoneet eivät toimineet autoissakaan hyvin, niin miten ne veneessä toimisi luotettavammin kuin ruiskukoneet?

Lue lisää

Tämähän vasta on ollut oikein keskenkasvuisten kinasteluketju.
Suurimmalla osalla näyttää varma mielipide perustuvan muiden puheisiin ja luuloihin.
Asialliseen keskusteluun ja vertailuun kuuluu yleensä myös perustella kantaansa.
Jos joillakin on kokemuksia niin voisi kertoa kernaasti, millaisia ongelmat on olleet tai olisivat mahdollisia, ellei, niin tavanomainen hölötys, "ne on ihan paskoja" ei juuri edistä asiaa.

Mulla on kokemusta vain tästä yhdestä kuusivuotiaasta ruiskukoneesta. Edellinen omistaja ei ollut koskaan vaihtanut impelleriä merivesipumppuun, se oli aivan rampa... Myöskään bensansuodatinta ei ollut vaihdettu koskaan. Remmi ja tulpat alkuperäiset myös (tosin niiden vaihtoväli onkin pitkä, eikä tässä oltu myöhässä). Sen ilmanottotötterön (flame arrestor) siivilät aivan pölyn ja lian peitossa. Ainoa mitä oli tehty, oli öljynvaihdot. Ja öljyäkin oli 5 litraa, eikä 4,25.

Eli, valitettavasti osa veneilijöistä ei osaa huoltaa konettaan. Tällaisellakin asialla on varmasti merkitystä koneen luotettavuuteen. Jotkut sanovat, että kaasarivehkeitä on helppo huoltaa. Onko tosiaan näin? Mitä jos vain luulee osaavansa, eikä osaakaan? Sitten sitä präkää sen vehkeen kanssa ja säätää sitä päin helvettiä. Ja sitten kiroillaan. Kyllä näitä työn sankareita tuolta löytyy, kuten löytyy tietysti myös niitäkin, jotka ihan oikeasti osaavatkin.

Jsk1234 kirjoitti:

Mulla on kokemusta vain tästä yhdestä kuusivuotiaasta ruiskukoneesta. Edellinen omistaja ei ollut koskaan vaihtanut impelleriä merivesipumppuun, se oli aivan rampa... Myöskään bensansuodatinta ei ollut vaihdettu koskaan. Remmi ja tulpat alkuperäiset myös (tosin niiden vaihtoväli onkin pitkä, eikä tässä oltu myöhässä). Sen ilmanottotötterön (flame arrestor) siivilät aivan pölyn ja lian peitossa. Ainoa mitä oli tehty, oli öljynvaihdot. Ja öljyäkin oli 5 litraa, eikä 4,25.

Eli, valitettavasti osa veneilijöistä ei osaa huoltaa konettaan. Tällaisellakin asialla on varmasti merkitystä koneen luotettavuuteen. Jotkut sanovat, että kaasarivehkeitä on helppo huoltaa. Onko tosiaan näin? Mitä jos vain luulee osaavansa, eikä osaakaan? Sitten sitä präkää sen vehkeen kanssa ja säätää sitä päin helvettiä. Ja sitten kiroillaan. Kyllä näitä työn sankareita tuolta löytyy, kuten löytyy tietysti myös niitäkin, jotka ihan oikeasti osaavatkin.

Lue lisää

Siis erohan on siinä, että se ruisku ei vaadi erityistä huoltoa mutta kaasarin säädöt täytyisi tarkastaa ja säätää kohdalleen.

Muilta osin huolto on ihan samaa molemmissa, eli kaasarikone on siis vaikeampi ja työläämpi huoltojen suhteen.

Helpompi ruisku kirjoitti:

Siis erohan on siinä, että se ruisku ei vaadi erityistä huoltoa mutta kaasarin säädöt täytyisi tarkastaa ja säätää kohdalleen.

Muilta osin huolto on ihan samaa molemmissa, eli kaasarikone on siis vaikeampi ja työläämpi huoltojen suhteen.

Lue lisää

Kaasarissakaan ei juuri muita säätöjä taida olla kuin tyhjäkäynti ja sille ilmaruuvi.

Helpompi ruisku kirjoitti:

Siis erohan on siinä, että se ruisku ei vaadi erityistä huoltoa mutta kaasarin säädöt täytyisi tarkastaa ja säätää kohdalleen.

Muilta osin huolto on ihan samaa molemmissa, eli kaasarikone on siis vaikeampi ja työläämpi huoltojen suhteen.

Lue lisää

Tällaista luuloihin ja uskomuksiin perustuvaa ohjeistusta näköjään tulee jatkuvasti aina vaan varmemmalla äänellä.

Kiinteäkurkkuisessa kaasuttimessa ei säädellä muita seoksia kuin tyhjäkäynnin ilma, ruiskuissa nimenomaan seos on säädettävä, lambda antureita ei venekäytössä ole.
Ilmamäärämittari, suuttimet , paineentarkistus, sähköinen toiminta jne on paras jättää ammattilaisille, näitähän kaasuttimissa ei edes ole.
Veneilijälle riittää ilmanputsarin ja suodattimen vaihto huoltotyöksi kummassakin tapauksessa, kaasuttimiin ei enenpää voi ja ruiskuihin on paras jättää kajoamatta ilman asianmukaisia mittalaitteita.

Mielikuva rules kirjoitti:

Tällaista luuloihin ja uskomuksiin perustuvaa ohjeistusta näköjään tulee jatkuvasti aina vaan varmemmalla äänellä.

Kiinteäkurkkuisessa kaasuttimessa ei säädellä muita seoksia kuin tyhjäkäynnin ilma, ruiskuissa nimenomaan seos on säädettävä, lambda antureita ei venekäytössä ole.
Ilmamäärämittari, suuttimet , paineentarkistus, sähköinen toiminta jne on paras jättää ammattilaisille, näitähän kaasuttimissa ei edes ole.
Veneilijälle riittää ilmanputsarin ja suodattimen vaihto huoltotyöksi kummassakin tapauksessa, kaasuttimiin ei enenpää voi ja ruiskuihin on paras jättää kajoamatta ilman asianmukaisia mittalaitteita.

Lue lisää

Just joo... Kaasuttimissa voidaan säätää pieleen polttoainepinta ja kohon laskeutumis rajoitin, sekä jos on useampia niin kaasuttimien, niin keskinäinen synkka on hyvin usein pielessä. Sitten niistä tyhjäkäyntiseosten neuloista voidaan kärjet katkoa pesiin ja myös kiihdytyspumppujen säätäminenkin tulee joillekin mieleen.. Nämä ovat ihan normaalia "tee se itse" miesten jäljiltä löytyvää.

Sitten on vielä talvisäilytyksessä polttoaineen haihtumisesta jäävät roinat on välillä putsattava.

Ruiskuvehkeissä on myös paikkoja joita pääsee ropaamaan, mutta harvemmin löytyy tsi miehiltä laitteita seosten sotkemiseksi ;).. eikä ruiskuvehkeissä ole onneksi enään katkojankärkiä...

Mites päivitys kirjoitti:

Just joo... Kaasuttimissa voidaan säätää pieleen polttoainepinta ja kohon laskeutumis rajoitin, sekä jos on useampia niin kaasuttimien, niin keskinäinen synkka on hyvin usein pielessä. Sitten niistä tyhjäkäyntiseosten neuloista voidaan kärjet katkoa pesiin ja myös kiihdytyspumppujen säätäminenkin tulee joillekin mieleen.. Nämä ovat ihan normaalia "tee se itse" miesten jäljiltä löytyvää.

Sitten on vielä talvisäilytyksessä polttoaineen haihtumisesta jäävät roinat on välillä putsattava.

Ruiskuvehkeissä on myös paikkoja joita pääsee ropaamaan, mutta harvemmin löytyy tsi miehiltä laitteita seosten sotkemiseksi ;).. eikä ruiskuvehkeissä ole onneksi enään katkojankärkiä...

Lue lisää

Tuolla ajatusmaailmallahan kaiken voi rikkoa ja sekoittaa, jos nyt ei ihan idiootti ole, antaa olla säätelemättä ja katkomatta kaasarikoneenkin laitteita. säätäjät on erikseen, eikä heillä toimi ruiskut eikä kaasarit..
Kyllä kaasarikoneenkin kärjettömälle systeemille saa :)

Onpahan vikasta keskustelua aiheesta. Ouhun vain omakohtaisesta kokemuksesta perämoottreiden yhteydessä ja niiden ongelmista kaasareiden suhteen. Perheen käytössä olleissa vehkeissä on kaasutin ollut kaikkein yleisin häiriön aiheuttaja.
Vanhat OMC:t mystisiä kierroksien pudotuksia, jotka korjaantuu antamalla hetkeksi rikastinta. Ilmavuoto löytynyt joskus kaasarin ja imukannen välistä kiinnitysmutteriden löystyttyä, ei paljon mutta havaittavasti.
4hv kuljetuksen jälkeen kaasarin koho jumissa, tulvii.
MarinerMercury pääsuuttimen putkeen ympärille kietoutunut langanpätkä, joka toimi kuin lampun sydän, tyhjäkäynti kateissa.
Yamaha 4hv ja Malta. Kaasarin koho kuljetuksen jälkeen jumissa tulvii.
Honda 2. Kaasari tukossa parin kk veneen perässä seistuksen jälkeen ja sama juttu talven jälkeen. Yhteensä Hondan kaasari tuotttanut työtä yli 10h.
Yamaha 40. Rikastinpumpun kavo rikki, hankaluuksia tyhjäkäynnillä ja pitemmän hidasajon jälkeen nostettaessa kierroksia.
Kaasarien synkka mennyt ja kone käy rumasti ja huonosti hidasnopeutta.
Tässä nyt viimeisiltä vuosikymmeniltä. Vanhemmista en viitsi kertoa.

Nyt on ruiskupeli ja toiminnassa sen verran ero. että en enää kaasarikonetta halua.
Periaatteesa kaasutin on yksikertainen ja luotettava rakkine. Käytännössä näyttäisi olevan murheenkryyni.

Kaasaripeijoona kirjoitti:

Onpahan vikasta keskustelua aiheesta. Ouhun vain omakohtaisesta kokemuksesta perämoottreiden yhteydessä ja niiden ongelmista kaasareiden suhteen. Perheen käytössä olleissa vehkeissä on kaasutin ollut kaikkein yleisin häiriön aiheuttaja.
Vanhat OMC:t mystisiä kierroksien pudotuksia, jotka korjaantuu antamalla hetkeksi rikastinta. Ilmavuoto löytynyt joskus kaasarin ja imukannen välistä kiinnitysmutteriden löystyttyä, ei paljon mutta havaittavasti.
4hv kuljetuksen jälkeen kaasarin koho jumissa, tulvii.
MarinerMercury pääsuuttimen putkeen ympärille kietoutunut langanpätkä, joka toimi kuin lampun sydän, tyhjäkäynti kateissa.
Yamaha 4hv ja Malta. Kaasarin koho kuljetuksen jälkeen jumissa tulvii.
Honda 2. Kaasari tukossa parin kk veneen perässä seistuksen jälkeen ja sama juttu talven jälkeen. Yhteensä Hondan kaasari tuotttanut työtä yli 10h.
Yamaha 40. Rikastinpumpun kavo rikki, hankaluuksia tyhjäkäynnillä ja pitemmän hidasajon jälkeen nostettaessa kierroksia.
Kaasarien synkka mennyt ja kone käy rumasti ja huonosti hidasnopeutta.
Tässä nyt viimeisiltä vuosikymmeniltä. Vanhemmista en viitsi kertoa.

Nyt on ruiskupeli ja toiminnassa sen verran ero. että en enää kaasarikonetta halua.
Periaatteesa kaasutin on yksikertainen ja luotettava rakkine. Käytännössä näyttäisi olevan murheenkryyni.

Lue lisää

Varsinkin vanhemmissa perämoottoreissa kaasari oli se suurin murheenkryyni.
Syynkin siihen tiesivät asian kanssa puuhanneet.
Vika oli poikkeuksetta jonkinlainen tukos tai epäpuhtauden aiheuttama häiriö.
Epäpuhtauksien syntyperäkin oli selvillä, polttoainetankit tahtoivat ruostua sisäpuolelta ja irronneet hiukkaset päätyivät vääriin paikkoihin.
Kiinteällä tankilla painovoimainen virtaus ei sallinut riittävän tiheää suodatinta ja irtotankillakin siirtopumppu oli yleensä kampikammion paineella toimiva joka ei juuri sietänyt tiheitä suodattimia polttoaineletkuihin.

Paras apumoottorina toiminut oli Johnson merkkinen, joka sammui säännöllisesti n. 15 min ajon jälkeen, suuttimen putsaus vei rutiinilla noin puoli minuuttia ja taas mentiin vartti.
Ainoa keino vian ohittamiseen olisi ollut uusia tankki, mikään puhdistus ei auttanut , mutta varaosana se olisi maksanut huimasti yli moottorin arvon, joten se sai kelvata.
Nykyiset 2-tahtiset ruiskutustekniikalla on suojattu jopa liiankin hyvin näiltä harmeilta, vesillä ei ruiskua avata ja roskia poisteta, toisaalta taas on taidettu mennä jo liian pitkälle kun pieni määrä vettä polttoaineen seassa pysäyttää menon valo ja ääniefektien säestämänä ja suuttimet taitaa olla todellisia kulutusosia.

Nämäkin on kokemuksia kaasareista ja niiden ongelmista, joskin näillä ei ole mitään yhteyttä 4-tahtisen sisäperämoottorin kaasuttimiin tai ruiskuihin.

Kato! Hox hox pete on siirtynyt tälle puolelle! Alkoiko keljuttaa perämoottoripuoli? Voisitko ensiksi viisastella että mitä säädettävää venemoottorin kaasuttimessa yleensä on!? No joo tyhjäkäynti! Oho ennakollahan sitäkin säädetään ainoossa oikeessa 2t perämoottorissa!!!! Ja jos vähänkin asiasta ymmärtäisit/tietäisit niin kyllä net nyky autoissa polttoaine puolella ongelmat on yleisimpiä. Sytkävehkeet reistaa hyvin harvoin. Veneessä polttoainesäästöä on turha toivoa ruiskusta! Liukuvassa veneessä koneesta otetaan matkavauhdissa about 60-90% tehoista irti ja silloin ei mistään tietokonelootikoista oo mitään iloo! Seos mittaus ja oikean kokoiset suuttimet riittää. Sitä paitsi minua ainakaan kiinnosta kulutuksessa joku desin osa paskaakaan! Voima se on joka kiinnostaa ja sitä saa iskutilavuudella! Hyvää veneilykesää muille paitsi hox hox 34343:lle

Miettikää uudestaan kirjoitti:

Kato! Hox hox pete on siirtynyt tälle puolelle! Alkoiko keljuttaa perämoottoripuoli? Voisitko ensiksi viisastella että mitä säädettävää venemoottorin kaasuttimessa yleensä on!? No joo tyhjäkäynti! Oho ennakollahan sitäkin säädetään ainoossa oikeessa 2t perämoottorissa!!!! Ja jos vähänkin asiasta ymmärtäisit/tietäisit niin kyllä net nyky autoissa polttoaine puolella ongelmat on yleisimpiä. Sytkävehkeet reistaa hyvin harvoin. Veneessä polttoainesäästöä on turha toivoa ruiskusta! Liukuvassa veneessä koneesta otetaan matkavauhdissa about 60-90% tehoista irti ja silloin ei mistään tietokonelootikoista oo mitään iloo! Seos mittaus ja oikean kokoiset suuttimet riittää. Sitä paitsi minua ainakaan kiinnosta kulutuksessa joku desin osa paskaakaan! Voima se on joka kiinnostaa ja sitä saa iskutilavuudella! Hyvää veneilykesää muille paitsi hox hox 34343:lle

Lue lisää

Juuri näin! Ainoat oikeat ominaisuudet veneen koneessa ovat 2t perämoottorissa 4t sisäkoneessä, kaasareita vähintään puolet joka sylinterille ja kärjetön sytytys! Puhtaalla polttoaineella ja perushuollolla näitten kanssa ei tarvitse pelleillä. Hitaassa kipossa nakuttimet ovat ok mikäli löpön käryn saa pysymään ulkopuolella ja metelin konekopan sisällä!

Vp aq170 + johnson 60 kirjoitti:

Juuri näin! Ainoat oikeat ominaisuudet veneen koneessa ovat 2t perämoottorissa 4t sisäkoneessä, kaasareita vähintään puolet joka sylinterille ja kärjetön sytytys! Puhtaalla polttoaineella ja perushuollolla näitten kanssa ei tarvitse pelleillä. Hitaassa kipossa nakuttimet ovat ok mikäli löpön käryn saa pysymään ulkopuolella ja metelin konekopan sisällä!

Lue lisää

Katos 34343434 hoxhoxhox on vaihtanut paikkaa!!! Vedäppä se Kiinalaisen 4t mercun konekoppa päähän ja painele vaikka sinne teinien Demifoorumille!!!!!

Ruisku siis on ainoa mikä veneen moottorissa voi koskaan missään tilanteissa pettää?

Esimerkiksi apulaitehihnan katkeaminen lienee yleisempi ongelma. Vesipumpun pysähdyttyä ajo loppuu hetken kuluessa ja viimeistään vähän pidemmän hetken kuluttua kun laturin pysähdyttyä sähkö ei enää riitä moottorinohjaukselle, polttoainepumpulle, sytytysjärjestelmälle ym.

Tämän syyn takia olen jäänyt autolla tien poskeen, sähkö loppui totaalisesti muistaakseni noin 45 minuutissa vaikka kaikki ylimääräinen oli laitettu pois päältä. Kyseessä oli vielä dieselauto jossa isommat akut kuin bensa autossa en tiedä onko enemmän kulutustakin sitten. Hinurilla joutui sitten viemään korjaamolle.

Miten usein autot pysähtyy tien päälle ruiskutusjärjestelmän vikoihin? Jos ruiskutusjärjestelmät olisi niin epäluotettavia ettei veneen moottorissa yhtä kesää pysy ehjänä niin suurin osa henkilöautoista olisi korjaamolla vähän väliä ruiskuvikojen takia.

Ruiskumoottoreissa usein muitakin parannuksia, esimerkiksi sytytysjärjestelmä jossa jokaiselle sylinterille on oma sytytyspuolansa mikä eliminoi kaasarikoneiden epäluotettavat virranjakajasysteemit.

Ja kaasariin ei tarvitse kuin yksi roska mennä niin meno loppuu siihen, ruiskutuksessa polttoaineen suodatus on huomattavasti tarkempaa eikä roskia pääse niin herkästi suuttimiin tms.

Ja yhden suuttimen tukkeentuminen ei pysäytä koko konetta ellei moottorinohjaus pysäytä sitä moottorin suojelemiseksi. Lisäksi moottorinohjaus mahdollistaa moottorin paljon tarkemman valvomisen kymmenien antureiden avulla ja tarkemman toiminnan kuin kaasarikoneessa.

Kun vuosia sitten aloitin ammattilentämisen kaksimoottorisella kaasuttimilla varustetulla koneella, oli talvisena yönä pilvessä Ahvenanmeren yllä joskus aika jännää.
Onneksi lasti ei valittanut - oli muutama sata kiloa postisäkkejä takana. Jäätävässä pilvessä nousukyky oli olematonta ja kaasuttimien jäätyminen vaati etulämmön käyttöä, joka myös vie tehoja, sekä lisää kulutusta.
Kun siinä pimeässä tähyilet siiven etureunaa ja poistat niistä jäitä -samalla ruiskuttaen pirtua tuulilasille, sekä kuullostelet moottorin karkeaa käyntiä sen yrittäessä jäätyä umpeen, niin kyllä siinä ruiskukonetta alkaa kaipaamaan.
Olin kerran eräänä maaliskuisena yönä tulossa ruotsista kun lämmin rintama toi tuolle kyseiselle merialueelle kovaa jäätävää pilvessä 3km korkeudessa joka oli minulla käytössä (FL90 kotiin tullessa).
Lensin tuon keikan ruiskumoottoreilla ja sain keskittyä pitämään potkurit, siivet ja tuulilasin puhtaana. Moottoreiden kulutus oli se sama mikä se oli kirkkaassa säässä eikä käyntiääni nostanut pulssia.
En todellakaan jäänyt kaipaamaan kaasuttimia kun niistä kerran olin eroon päässyt:)

Drag kirjoitti:

Kun vuosia sitten aloitin ammattilentämisen kaksimoottorisella kaasuttimilla varustetulla koneella, oli talvisena yönä pilvessä Ahvenanmeren yllä joskus aika jännää.
Onneksi lasti ei valittanut - oli muutama sata kiloa postisäkkejä takana. Jäätävässä pilvessä nousukyky oli olematonta ja kaasuttimien jäätyminen vaati etulämmön käyttöä, joka myös vie tehoja, sekä lisää kulutusta.
Kun siinä pimeässä tähyilet siiven etureunaa ja poistat niistä jäitä -samalla ruiskuttaen pirtua tuulilasille, sekä kuullostelet moottorin karkeaa käyntiä sen yrittäessä jäätyä umpeen, niin kyllä siinä ruiskukonetta alkaa kaipaamaan.
Olin kerran eräänä maaliskuisena yönä tulossa ruotsista kun lämmin rintama toi tuolle kyseiselle merialueelle kovaa jäätävää pilvessä 3km korkeudessa joka oli minulla käytössä (FL90 kotiin tullessa).
Lensin tuon keikan ruiskumoottoreilla ja sain keskittyä pitämään potkurit, siivet ja tuulilasin puhtaana. Moottoreiden kulutus oli se sama mikä se oli kirkkaassa säässä eikä käyntiääni nostanut pulssia.
En todellakaan jäänyt kaipaamaan kaasuttimia kun niistä kerran olin eroon päässyt:)

Lue lisää

Ilmailun harrastajille on muuten oma palstansa jonne tapaisesi tumpelot jotka eivät ymmärrä laihennuksesta mitään ja itkevät sitten automaattisäätöisten ruiskujen perään, voivat levitellä tarinoitaan.

ruiskuonhyvä kirjoitti:

Ruisku siis on ainoa mikä veneen moottorissa voi koskaan missään tilanteissa pettää?

Esimerkiksi apulaitehihnan katkeaminen lienee yleisempi ongelma. Vesipumpun pysähdyttyä ajo loppuu hetken kuluessa ja viimeistään vähän pidemmän hetken kuluttua kun laturin pysähdyttyä sähkö ei enää riitä moottorinohjaukselle, polttoainepumpulle, sytytysjärjestelmälle ym.

Tämän syyn takia olen jäänyt autolla tien poskeen, sähkö loppui totaalisesti muistaakseni noin 45 minuutissa vaikka kaikki ylimääräinen oli laitettu pois päältä. Kyseessä oli vielä dieselauto jossa isommat akut kuin bensa autossa en tiedä onko enemmän kulutustakin sitten. Hinurilla joutui sitten viemään korjaamolle.

Miten usein autot pysähtyy tien päälle ruiskutusjärjestelmän vikoihin? Jos ruiskutusjärjestelmät olisi niin epäluotettavia ettei veneen moottorissa yhtä kesää pysy ehjänä niin suurin osa henkilöautoista olisi korjaamolla vähän väliä ruiskuvikojen takia.

Ruiskumoottoreissa usein muitakin parannuksia, esimerkiksi sytytysjärjestelmä jossa jokaiselle sylinterille on oma sytytyspuolansa mikä eliminoi kaasarikoneiden epäluotettavat virranjakajasysteemit.

Ja kaasariin ei tarvitse kuin yksi roska mennä niin meno loppuu siihen, ruiskutuksessa polttoaineen suodatus on huomattavasti tarkempaa eikä roskia pääse niin herkästi suuttimiin tms.

Ja yhden suuttimen tukkeentuminen ei pysäytä koko konetta ellei moottorinohjaus pysäytä sitä moottorin suojelemiseksi. Lisäksi moottorinohjaus mahdollistaa moottorin paljon tarkemman valvomisen kymmenien antureiden avulla ja tarkemman toiminnan kuin kaasarikoneessa.

Lue lisää

Ne joilla on ruisku pettänyt oikein pahassa paikassa, eivät valitettavasti ole enää siitä kertomassa...

Onko ruiskun pettäminen sitten todennäköisempää kuin kaasarin? Autoissa ainakin ruiskut ovat mielestäni olleet huomattavasti luotettavampia kuin kaasarit. Toki erilaisia anturivikoja saattaa tulla, mutta hyvin harva niistä kokonaan estää moottorin käytön. Kaksi kertaa on tällainen tullut vastaan minulle. -90 autosta jumittui kovalla pakkasella (-30) ilmamääräanturi. Käynnistyi, mutta ei pysynyt käynnissä eikä sietänyt kaasua. Puoli tuntia lohkolämppärissä ja toimi taas. Sama auto myös sammui muutamaan kertaan, mutta lähti hetken päästä käyntiin uudestaan. Syyksi paljastui sytytyksen ohjainboksi. Sellainen taitaa olla kaasarikoneissakin nykyään aina, ainakin oli jo 80-luvun perämoottoreissa, joista noita on minulta kaksi hajonnut.

Nykyinen kakkosautoni on -99. Ei ole koskaan jättänyt tielle tai ollut käynnistymättä. Samaa ei voi sanoa niistä kahdesta kaasutinkoneesta, jotka minulla oli ennen ruiskuja 80/90-luvun taitteessa. Puhumattakaan siitä 70-luvun Mercruiserista, jota sai aina olla säätämässä, jotta suostui käymään. Myös perämoottoreiden kanssa on ollut kaasareiden kanssa ongelmia.

Niinpä-taas-tietysti kirjoitti:

Ilmailun harrastajille on muuten oma palstansa jonne tapaisesi tumpelot jotka eivät ymmärrä laihennuksesta mitään ja itkevät sitten automaattisäätöisten ruiskujen perään, voivat levitellä tarinoitaan.

Lue lisää

Tätä minä hieman pelkäsinkin kun liityin tähän ketjuun mukaan, mutta puhuvathan täällä muutkin muista kuin venemoottoreista D.
Mielestäni tämä pieni tarina kaasutin ja ruiskumoottoreiden eroista kertoo sen oleellisen seikan miksi ne kaasuttimet on heivattu museon hyllylle.
Tälle nimimerkki "Niinpä-taas-tietysti" haluaisin mainita, että jos joku on lentänyt tuhansia tunteja yörahtia näillä leveysasteilla, niin ei ehkä kuulu harrastelija kategoriaan.
En tiedä sinun lentokokemustasi, mutta mainittakoon että kaasutin moottorilla varustettua konetta on vaikea saada nousemaan 10 000 ft korkeuteen ilman laihennusta - etenkään jos se on max. t/o kuormassa D.
Puolustelen tässä vielä hieman oikeuttani kirjoitella täällä, sillä että olen ollut veneilijä koko ikäni ja liikkunut vesillä kaikilla muilla aluksilla paitsi ilmatyyny- ja maaefektialuksilla ja omistan tälläkin hetkellä muutaman veneen - kaikissa on jonkinlainen moottori, vaikka pienempikin:)
Lopuksi vielä vanha sanonta: " Ne jotka härjillä ajavat niistä myös puhuvat". Pätee varmasti tänäkin päivänä. Happy sailing.

TaitaaOllaNiin kirjoitti:

Ne joilla on ruisku pettänyt oikein pahassa paikassa, eivät valitettavasti ole enää siitä kertomassa...

Jos kaasari olisi ruiskuun verrattuna ylivoimainen, niin miksi sitten kaikki autot on varustettu ruiskutuksella jo 25 vuoden ajan?

Ja miksi silloin kun kaasutinautojakin oli, niin usein mallisarjan parempia versioita sai ruiskutuksella. Ja sitten kun ruisku oli niin sitä mainostettiin peräluukussa "INJECTION" teksteillä tai vähintäänkin i-lisämerkinnällä mallinimessä.

Drag kirjoitti:

Tätä minä hieman pelkäsinkin kun liityin tähän ketjuun mukaan, mutta puhuvathan täällä muutkin muista kuin venemoottoreista D.
Mielestäni tämä pieni tarina kaasutin ja ruiskumoottoreiden eroista kertoo sen oleellisen seikan miksi ne kaasuttimet on heivattu museon hyllylle.
Tälle nimimerkki "Niinpä-taas-tietysti" haluaisin mainita, että jos joku on lentänyt tuhansia tunteja yörahtia näillä leveysasteilla, niin ei ehkä kuulu harrastelija kategoriaan.
En tiedä sinun lentokokemustasi, mutta mainittakoon että kaasutin moottorilla varustettua konetta on vaikea saada nousemaan 10 000 ft korkeuteen ilman laihennusta - etenkään jos se on max. t/o kuormassa D.
Puolustelen tässä vielä hieman oikeuttani kirjoitella täällä, sillä että olen ollut veneilijä koko ikäni ja liikkunut vesillä kaikilla muilla aluksilla paitsi ilmatyyny- ja maaefektialuksilla ja omistan tälläkin hetkellä muutaman veneen - kaikissa on jonkinlainen moottori, vaikka pienempikin:)
Lopuksi vielä vanha sanonta: " Ne jotka härjillä ajavat niistä myös puhuvat". Pätee varmasti tänäkin päivänä. Happy sailing.

Lue lisää

Just joo, kun koulustakin on lomaa niin on kiva esiintyä keskustelupalstalla ammattilentäjänä.
Pelkkä mielikuvituksen laaja rönsyily ei sentään riitä peittämään tarinan luonnetta, esiinnyitpä sitten minkä tahansa alan erikoismiehenä ja auktoriteettiemä, näitä tapaisiasi tyhjän puhujia riittää aivan vaivaksi asti.

Joakim1 kirjoitti:

Onko ruiskun pettäminen sitten todennäköisempää kuin kaasarin? Autoissa ainakin ruiskut ovat mielestäni olleet huomattavasti luotettavampia kuin kaasarit. Toki erilaisia anturivikoja saattaa tulla, mutta hyvin harva niistä kokonaan estää moottorin käytön. Kaksi kertaa on tällainen tullut vastaan minulle. -90 autosta jumittui kovalla pakkasella (-30) ilmamääräanturi. Käynnistyi, mutta ei pysynyt käynnissä eikä sietänyt kaasua. Puoli tuntia lohkolämppärissä ja toimi taas. Sama auto myös sammui muutamaan kertaan, mutta lähti hetken päästä käyntiin uudestaan. Syyksi paljastui sytytyksen ohjainboksi. Sellainen taitaa olla kaasarikoneissakin nykyään aina, ainakin oli jo 80-luvun perämoottoreissa, joista noita on minulta kaksi hajonnut.

Nykyinen kakkosautoni on -99. Ei ole koskaan jättänyt tielle tai ollut käynnistymättä. Samaa ei voi sanoa niistä kahdesta kaasutinkoneesta, jotka minulla oli ennen ruiskuja 80/90-luvun taitteessa. Puhumattakaan siitä 70-luvun Mercruiserista, jota sai aina olla säätämässä, jotta suostui käymään. Myös perämoottoreiden kanssa on ollut kaasareiden kanssa ongelmia.

Lue lisää

Samaa skeptisyyttä ihmettelen minäkin. En muista että nykyaikainen autonmoottori olisi pettänyt polttoaineenruiskutuksen osalta yhdelläkään tutulla. Muutenkin nykyautoilla tietokoneohjatut moottorinhallintasysteemit ovat olleet pirun luotettavia, etenkin verrattuna takavuosien autoihin. Ainoa asia jota voisi tässä yhteydessä kysyä on meriolosuhteet ja niiden vaikutus moottorien luotettavuuteen.
Mikä voisi olla venekäytössä tekijä joka aiheuttaisi enemmän vikaantumisia polttoaineenruiskutukselle verrattuna autokäyttöön? Esim common-rail on täysin hermeettisesti suljettu systeemi jonka kannalta pitäisi olla yhdentekevää käytetäänkö samaa moottoria autossa vai veneessä.
Merellä voi olla korkeampi kosteus keskimäärin mutta pitää sähkösysteemien kestää sadeolosuhteita yms tilanteita. ja venekäytössä moottorien ei tarvitse sietää -30 asteen pakkasia eikä tiensuolaamisen sähkölaIitteille aiheuttamia rasituksia.
Miksi esim nykyaikainen common-rail diesel toimisi veneessä epäluotettavammin kuin autokäytössä?

Better_Than_Life kirjoitti:

Samaa skeptisyyttä ihmettelen minäkin. En muista että nykyaikainen autonmoottori olisi pettänyt polttoaineenruiskutuksen osalta yhdelläkään tutulla. Muutenkin nykyautoilla tietokoneohjatut moottorinhallintasysteemit ovat olleet pirun luotettavia, etenkin verrattuna takavuosien autoihin. Ainoa asia jota voisi tässä yhteydessä kysyä on meriolosuhteet ja niiden vaikutus moottorien luotettavuuteen.
Mikä voisi olla venekäytössä tekijä joka aiheuttaisi enemmän vikaantumisia polttoaineenruiskutukselle verrattuna autokäyttöön? Esim common-rail on täysin hermeettisesti suljettu systeemi jonka kannalta pitäisi olla yhdentekevää käytetäänkö samaa moottoria autossa vai veneessä.
Merellä voi olla korkeampi kosteus keskimäärin mutta pitää sähkösysteemien kestää sadeolosuhteita yms tilanteita. ja venekäytössä moottorien ei tarvitse sietää -30 asteen pakkasia eikä tiensuolaamisen sähkölaIitteille aiheuttamia rasituksia.
Miksi esim nykyaikainen common-rail diesel toimisi veneessä epäluotettavammin kuin autokäytössä?

Lue lisää

Autoissa ruisku syrjäytti kaasarin katalysaattoripakon ja sen tarvitseman seossäädön vuoksi.
vielä 80-luvulla ruiskut olivat oikeita vikapesiä, polttoainesäiliössä oleva sähköinen siirtopumppu ja painevaraajat , sähköviat ym oli oikein maahantuojien murheenkryynejä, monet vielä muistavat tapauksia joissa laitteita ei saatu lainkaan toimimaan.
No asiat on siinä suhteessa jo mallillaan, vehkeet palaa mutta miten niitä voi verrata saman ikäisiin kaasarilaitteisiin, eihän niitä edes ole.
Mitä järkeä on verrata yli 30 vuotta vanhoja kaasareita nykylaitteisiin , taitaa halvat pienkoneet olla ainoita joissa vielä on kaasutin, joten vertaaminen ruiskuun on pelkkää ajatusharhailua.

vertailu-on-järjetöntä kirjoitti:

Autoissa ruisku syrjäytti kaasarin katalysaattoripakon ja sen tarvitseman seossäädön vuoksi.
vielä 80-luvulla ruiskut olivat oikeita vikapesiä, polttoainesäiliössä oleva sähköinen siirtopumppu ja painevaraajat , sähköviat ym oli oikein maahantuojien murheenkryynejä, monet vielä muistavat tapauksia joissa laitteita ei saatu lainkaan toimimaan.
No asiat on siinä suhteessa jo mallillaan, vehkeet palaa mutta miten niitä voi verrata saman ikäisiin kaasarilaitteisiin, eihän niitä edes ole.
Mitä järkeä on verrata yli 30 vuotta vanhoja kaasareita nykylaitteisiin , taitaa halvat pienkoneet olla ainoita joissa vielä on kaasutin, joten vertaaminen ruiskuun on pelkkää ajatusharhailua.

Lue lisää

Tuommoinen vertailu onkin järjetöntä, mutta ajoin takaa vain sitä että miksi pitäisi nykyaikaisen common-rail dieselin luotettavuutta venekäytössä epäillä, kun ne autokäytössä ovat tosi luotettavia.

OK, tiedän että tässä keskustelussa tämä on vähän off-topic kun tässä keskustellaan bensakoneista.

Autojen osalta kaasarit ovat tosiaan kauan sitten mennyttä aikaa. Itsellä on ollut kaksi ruiskua ilman katalysaattoria (vm. -88 ja -90). Ei noi mitään vikapesiä olleet, paljon luotettavampia kuin saman ikäiset kaasarit. Missäs 80-luvun ruiskuissa niin paljon ongelmia oli? Tietysti 80-luvulla mikrokontrollerit ja yleensä elektroniikka autoissa oli varsin uutta ja varmasti vaati paljon opettelua myös huolloilta. 70/80-luvun taitteen ruiskut olivat vielä mekaanisia. Sellainen oli mm. alkuperäisessä Golf GTI:ssä. Ei kai sekään mikään vikapesä ollut?

Joakim1 kirjoitti:

Autojen osalta kaasarit ovat tosiaan kauan sitten mennyttä aikaa. Itsellä on ollut kaksi ruiskua ilman katalysaattoria (vm. -88 ja -90). Ei noi mitään vikapesiä olleet, paljon luotettavampia kuin saman ikäiset kaasarit. Missäs 80-luvun ruiskuissa niin paljon ongelmia oli? Tietysti 80-luvulla mikrokontrollerit ja yleensä elektroniikka autoissa oli varsin uutta ja varmasti vaati paljon opettelua myös huolloilta. 70/80-luvun taitteen ruiskut olivat vielä mekaanisia. Sellainen oli mm. alkuperäisessä Golf GTI:ssä. Ei kai sekään mikään vikapesä ollut?

Lue lisää

Samanlaisia kokemuksia mullakin 80- luvun autoista joissa ruisku. Ollut mm Jetta 1.6 GLi -80 jossa täysin sama tekniikka alkuperäisessä Golf GTi:ssä. Lisäksi mulla oli Uno Turbo i.e -86 ja Kadett GSi 16V -88 joissa missään ei ollut kattia. Noilla tuli ajettua yhteensä reilut 200t eikä mitään ongelmia koskaan bensansyötön kanssa. Muutenkin pelasivat moitteettomasti, jopa tuo Fiat..

Vaikea uskoa että nykyaikaisissa autonmoottoreissa alkaisi ilmetä ongelmia polttoaineen syötön suhteen venekäytössäkään.

vertailu-on-järjetöntä kirjoitti:

Autoissa ruisku syrjäytti kaasarin katalysaattoripakon ja sen tarvitseman seossäädön vuoksi.
vielä 80-luvulla ruiskut olivat oikeita vikapesiä, polttoainesäiliössä oleva sähköinen siirtopumppu ja painevaraajat , sähköviat ym oli oikein maahantuojien murheenkryynejä, monet vielä muistavat tapauksia joissa laitteita ei saatu lainkaan toimimaan.
No asiat on siinä suhteessa jo mallillaan, vehkeet palaa mutta miten niitä voi verrata saman ikäisiin kaasarilaitteisiin, eihän niitä edes ole.
Mitä järkeä on verrata yli 30 vuotta vanhoja kaasareita nykylaitteisiin , taitaa halvat pienkoneet olla ainoita joissa vielä on kaasutin, joten vertaaminen ruiskuun on pelkkää ajatusharhailua.

Lue lisää

Puhut tuossa kovasti vertailusta, tai paremminkin sen tarpeettomuudesta.
Minulla oli erittäin hyvä vertailutilanne, sillä toinen koneeni oli 50- luvun tekniikkaa ja ilmeisesti aikalailla viimeisiä kaasutintekniikan tuotteita.
Toinen oli vuodelta -74 ja se oli sen ajan ruiskutekniikkaa. Siinä oli polttoainepumput siellä tankinpohjalla ja ainoastaan yhden kerran jouduttiin sellainen vaihtamaan.
Muistan kun moottoriopin tunnilla E. Lähteenmäki (lento-onnetomuustutkija) meille kertoi kuinka ruiskutusjärjestelmä tulee syrjäyttämään kaasuttimet kokonaan lähitulevaisuudessa (70-luvulla).
Perusteluna oli toimintavarmuus ja polttoainetalous.
Omat kokemukseni myöhemmin tuosta polttoaineen kulutuksesta olivat oppien mukaisia.
Sain kokea myös autopuolella kaasutinajan viimeisen airueen, sillä ajoin muutamia vuosia erään valmistajan viimeisellä kaasutinmallilla.
Se oli todella kehittynyttä tekniikkaa, sillä ne seuraavat saman automallin ruiskuversiot kuluttivat hieman enemmän alussa kuin tämä viimeinen mohikaani.
Kyllä siellä sitten olikin letkua ja sähköjohtoa aivan mahdottomasti sitä palvelemassa. Kaliforniassa oli otettu 70- luvulla käyttöön uusia tiukkoja saastemääräyksiä ja valmistajien piti tehdä parhaansa, jotta saivat autonsa niistä läpi.
Myöhemmin kun ne määräykset tiukentuivat ei niistä ilman ruiskujärjestelmää ollut enää mitään mahdollisuutta selvitä läpi.
En epäile hetkeäkään etteikö ruiskujärjestelmä selviä venekäytössä. Toimin useita vuosia vesilentäjänä ja jouduin liikkumaan hyvin paljon merialueella Kaskisista Haminaan välisellä alueella - siis lähes joka kolkassa.
Kun näkee mikä määrä sitä vettä lentää ympärillä kun tehovivun työntää eteen, niin kyllä sitä varmasti joku pisara sinne ilmanotto aukkoonkin (konetilaan) eksyy. Koskaan ei sillä rintamalla ollut mitään ongelmaa.

Joakim1 kirjoitti:

Autojen osalta kaasarit ovat tosiaan kauan sitten mennyttä aikaa. Itsellä on ollut kaksi ruiskua ilman katalysaattoria (vm. -88 ja -90). Ei noi mitään vikapesiä olleet, paljon luotettavampia kuin saman ikäiset kaasarit. Missäs 80-luvun ruiskuissa niin paljon ongelmia oli? Tietysti 80-luvulla mikrokontrollerit ja yleensä elektroniikka autoissa oli varsin uutta ja varmasti vaati paljon opettelua myös huolloilta. 70/80-luvun taitteen ruiskut olivat vielä mekaanisia. Sellainen oli mm. alkuperäisessä Golf GTI:ssä. Ei kai sekään mikään vikapesä ollut?

Lue lisää

80-luvun ruiskuvehkeistä vain mekaaninen K-Jetronic oli luotettava laite, siinä ei vielä ollut mitään muuta sähköistä toimintaa kuin siirtopumppu, se vaan ei sellaisenaan sitten kelvannut katalysaattorin säätelyyn.
Muuan ruotsalainen ns. laatumerkki oli jopa kuuluisa ruiskuongelmistaan (sähköinen) ja takaisin kutsuistaan , lisäksi muutama ranskalainen, yksi sattui omalle kohdallekin ja meni vaihtoon kun kiusallista nykimistä ei saatu loppumaan.
Polttoaineen kulutuskin taitaa olla tunnepohjaista, katalysaattoripakko nosti keskikulutuksia 10...20 % ruiskuista huolimatta.
Tuon ajan 70..80 luvun, kaasutinlaitteista kokemusta samalla autolla pari sataa t. ilman muita ongelmia kuin jollain keleillä jäätyminen jos unohti lisätä alkoholia tankkiin (tyyppi, muuttuvakurkkuinen) muutenkin harvemmin autoja seisoi tien poskessa kaasutinvian vuoksi.

Drag kirjoitti:

Puhut tuossa kovasti vertailusta, tai paremminkin sen tarpeettomuudesta.
Minulla oli erittäin hyvä vertailutilanne, sillä toinen koneeni oli 50- luvun tekniikkaa ja ilmeisesti aikalailla viimeisiä kaasutintekniikan tuotteita.
Toinen oli vuodelta -74 ja se oli sen ajan ruiskutekniikkaa. Siinä oli polttoainepumput siellä tankinpohjalla ja ainoastaan yhden kerran jouduttiin sellainen vaihtamaan.
Muistan kun moottoriopin tunnilla E. Lähteenmäki (lento-onnetomuustutkija) meille kertoi kuinka ruiskutusjärjestelmä tulee syrjäyttämään kaasuttimet kokonaan lähitulevaisuudessa (70-luvulla).
Perusteluna oli toimintavarmuus ja polttoainetalous.
Omat kokemukseni myöhemmin tuosta polttoaineen kulutuksesta olivat oppien mukaisia.
Sain kokea myös autopuolella kaasutinajan viimeisen airueen, sillä ajoin muutamia vuosia erään valmistajan viimeisellä kaasutinmallilla.
Se oli todella kehittynyttä tekniikkaa, sillä ne seuraavat saman automallin ruiskuversiot kuluttivat hieman enemmän alussa kuin tämä viimeinen mohikaani.
Kyllä siellä sitten olikin letkua ja sähköjohtoa aivan mahdottomasti sitä palvelemassa. Kaliforniassa oli otettu 70- luvulla käyttöön uusia tiukkoja saastemääräyksiä ja valmistajien piti tehdä parhaansa, jotta saivat autonsa niistä läpi.
Myöhemmin kun ne määräykset tiukentuivat ei niistä ilman ruiskujärjestelmää ollut enää mitään mahdollisuutta selvitä läpi.
En epäile hetkeäkään etteikö ruiskujärjestelmä selviä venekäytössä. Toimin useita vuosia vesilentäjänä ja jouduin liikkumaan hyvin paljon merialueella Kaskisista Haminaan välisellä alueella - siis lähes joka kolkassa.
Kun näkee mikä määrä sitä vettä lentää ympärillä kun tehovivun työntää eteen, niin kyllä sitä varmasti joku pisara sinne ilmanotto aukkoonkin (konetilaan) eksyy. Koskaan ei sillä rintamalla ollut mitään ongelmaa.

Lue lisää

Nuo "päästörajat ja -määräykset", jotka muuten autojen suhteen ovat pelkkää pelleilyä . . . eivätkä edistä ympäristöä mitenkään, ovat ainoa syy "väärentmisen" lisäksi jonka vuoksi noita ruiskuja tuupataan joka paikkaan. Kulutus suurempaa kuin kaasareilla ja käytettävyys, toimiessaan hienoa - ongelmien, joita taatusti alkaa esiintymään joidenkin vuosien päästä ihanissa ruiskuissa, monessa tapauksessa kalliita ja hankalia hoitaa.

Perinteinen V8 ja kaasari, varmuus on aika tapissa.

KasariKaahariKaasari kirjoitti:

Nuo "päästörajat ja -määräykset", jotka muuten autojen suhteen ovat pelkkää pelleilyä . . . eivätkä edistä ympäristöä mitenkään, ovat ainoa syy "väärentmisen" lisäksi jonka vuoksi noita ruiskuja tuupataan joka paikkaan. Kulutus suurempaa kuin kaasareilla ja käytettävyys, toimiessaan hienoa - ongelmien, joita taatusti alkaa esiintymään joidenkin vuosien päästä ihanissa ruiskuissa, monessa tapauksessa kalliita ja hankalia hoitaa.

Perinteinen V8 ja kaasari, varmuus on aika tapissa.

Lue lisää

Edelleenkin, en ole koskaan kuullut että nykyaikaisissa ruiskukoneissa olisi kenelläkään ilmennyt minkäänlaisia ongelmia koskaan omassa tuttavapiirissäni, joka on lisäksi melkoisen laaja.

Better_Than_Life kirjoitti:

Edelleenkin, en ole koskaan kuullut että nykyaikaisissa ruiskukoneissa olisi kenelläkään ilmennyt minkäänlaisia ongelmia koskaan omassa tuttavapiirissäni, joka on lisäksi melkoisen laaja.

Lue lisää

Syy miksi et ole koskaan kuullut kavereiltasi mitään johtuu vain kaveripiirisi tietämättömyydestä.
Nykyään merkkikorjaamoiden ylivoimaisesti suurin korjaus kohde on autojen sähköjärjestelmä, siihen on syntynyt jo aivan oma ammattikuntansa johon 'vanhan ajan ' yleisasentajalla ei ole taitoa puuttua.
Nykyiset sähkölaitteet, myös polttoainejärjestelmä, on kokemuksesta ja kuluttajan oikeusturvasta viisastuneena varustettu useamman väylän varmistuksella, jolloin ilmentynyt vika huomataan mahdollisesti vasta huollossa testerillä tai 'failure' ilmoituksella ja itse käyttäjä ei edes välttämättä huomaa tai tiedä vioista joita järjestelmässä mahdollisesti on ollut ja hoidettu hiljaisuudessa takuun piiriin.

Sokea usko tekniikkaan on suurinta tyhmyyttä, ihminen ei toistaiseksi vielä ole pystynyt tekemään yhtään laitetta, joka olisi täysin vailla vikamahdollisuutta.

No minä ainakin tiedän omat autoni. Pelkästään ruiskuja on ollut -92 alkaen ja kertaakaan en ole huollossa käyttänyt, vaan tehnyt kaikki itse muutaman spesifisen homman teettänyt, kun ei ole tarvittavia työkaluja, kuten prässiä. Merkkikorjaamon käyttämä testeri on ja tuolla ei ole koskaan näkynyt mitään ellei auton monitoiminäyttö ole jo ilmoittanut asiasta.

En kyllä omasta kokemuksesta usko, että sähköjärjestelmä on suurin merkkikorjaamojen työllistäjä. Ainakin omissa autoissa korjaaminen on ollut pääosin perinteistä eli jarruja, hihnoja, laakereita jne.

KasariKaahariKaasari kirjoitti:

Nuo "päästörajat ja -määräykset", jotka muuten autojen suhteen ovat pelkkää pelleilyä . . . eivätkä edistä ympäristöä mitenkään, ovat ainoa syy "väärentmisen" lisäksi jonka vuoksi noita ruiskuja tuupataan joka paikkaan. Kulutus suurempaa kuin kaasareilla ja käytettävyys, toimiessaan hienoa - ongelmien, joita taatusti alkaa esiintymään joidenkin vuosien päästä ihanissa ruiskuissa, monessa tapauksessa kalliita ja hankalia hoitaa.

Perinteinen V8 ja kaasari, varmuus on aika tapissa.

Lue lisää

juuri näin. joskus esim. jos kaasari auto ei meinannut lähteä käymään niin kyllä sen usein lopulta sai lähtemään kikkailemalla tai pienillä huoltotöillä esim. virranjakajan kuivaaminen tms.

jos nyky ruisku ei lähde normaalisti käymään niin pienellä mahdollisuudella se lähtee toisella yrityksellä mutta jos ei sittenkään niin alkaa olla varma että korjaamo kutsuu ennekuin auto taas liikkuu. on taas joku anturi hajonnut tai muuta vastaavaa.

jos siis kyseessä on se että startti pyörii mutta ei käynnisty, virran vähyydestä voi selvitä apuvirralla jos tuuri sattuu käymään ettei mikään mystinen musta laatikko jostain kärähdä minkä vaihto maksaa pari tonttua.

Better_Than_Life kirjoitti:

Edelleenkin, en ole koskaan kuullut että nykyaikaisissa ruiskukoneissa olisi kenelläkään ilmennyt minkäänlaisia ongelmia koskaan omassa tuttavapiirissäni, joka on lisäksi melkoisen laaja.

Lue lisää

Tällä hetkellä kaksi autoa, joissa varsinainen disco merkkivalojenvalojen kanssa, koskien päästöjä ;D

Veneessä ei merkkivaloja, mutta vikakoodeja pukkaa tasaisesti ;D Nykyelektroniikka lähinnä kusetusta, päästöt suurempia ja laitteet epäluotettavia.

Totta. Kaasari virranjakaja kärjet sai yleensä käyntiin jollain työllä, jos ei sattunut heti lähtemään. Mutta suurena erona se, että noita ei tapahtumia tuli "usein" ja joskus käynnistäminen ei onnistunut lainkaan. Rusikussa ongelmia tulee paljon harvemmin, mutta sitten ne ongelmat voivat olla vaikeammin omin avuin korjattavia. Suurin osa ruiskun ongelmista ei estä ajamista eli aiheuttaa huonoa tyhjäkäyntiä ja mahdollisesti muutenkin normaalia heikompaa toimintaa. Näin esimerkiksi tapahtui omalle autolleni, kun ilmanpaineanturi hajosi. Ajaa pystyi hienosti, mutta moottorivalo syttyi ja käynti ei ollut siistiä.

Väittäisin, että todennäköisyys sille, että kone ei käynnisty heti on monikymmenkertainen kaasarilla ruiskuun verrattuna. Ja todennäöisyys sille, että kone ei käynnisty tunnin korjaamisen jälkeen tyypillisesti veneessä olevilla työkaluilla ja osilla on edelleen selvästi suurempi kaasarilla. Edellisistä poislaskettuna typerät "viat" kuten polttoaineen loppuminen, letkun litistysminen tai suodattimen tukkeutuminen.

Sitten vielä tuosta polttoaineenkulutuksesta. Autojen kulutukset kasvoivat selvästi kattien myötä. Se ei ollut ruisku vs. kaasari asia, vaan katit pakottivat ajamaan rikkaammalla seoksella ja meni aikansa ennen kuin koneet oli optimoitu uusiis säädöksiin. Selkeiten eron huomaa ennen EU:n kattisääntöjä verratessa jenkki- ja euromalleja eurooppalaisista autoista. Jenkkimalleissa ole selvästi vähemmän tehoa ja kuluttivat enemmän.

Oma -90 ruisku oli Suomessa maahantuojan jälkiasentama. Samalla vaihdettiin myös nokka-akseli. Tehoa tuli reilusti lisää (1.6 l 90->110 hv) ja kulutus putosi reilusti (1-3 l/100 km). Vasta 2000-luvun puolivälissä vastaavissa autoissa päästiin samoihin kulutuslukemiin, tosin vastaavat ovat nykyään huomattavasti painavampia lisääntyneen kolariturvallisuuden ja varustuksen myötä.

Oikein viritetyllä kaasarilla saa paljon enemmän tehoa ja pienemmän polttoaineen kulutuksen kuin ruiskutuksella väitti kuka tahansa ruiskulobbari mitä vaan.

Vaikuttaa jo melkein hurmoshenkisten uskovaisten puheilta. No tietysti jokainen tulee uskossaan autuaaksi - aamen tähän.
On vain todella vaikeata löytää näitä ihmemoottoreita nokalle. Myyvät ainoastaan noita onnettomia ruiskukoneita.

kaasariparempi kirjoitti:

Oikein viritetyllä kaasarilla saa paljon enemmän tehoa ja pienemmän polttoaineen kulutuksen kuin ruiskutuksella väitti kuka tahansa ruiskulobbari mitä vaan.

Jos ruiskutus on lähelle imuventtiiliä, kuten normaaliautoissa kuuluukin jotta imusarjan painevaihtelu ei vaikuttaisi käyntiin, niin kaasuttimella saadaan enemmän tehoa.
Jos taas ruiskutus tapahtuu ennen imusarjaa päästään jopa kaasutinta parempaan tulokseen.

osittain-totta kirjoitti:

Jos ruiskutus on lähelle imuventtiiliä, kuten normaaliautoissa kuuluukin jotta imusarjan painevaihtelu ei vaikuttaisi käyntiin, niin kaasuttimella saadaan enemmän tehoa.
Jos taas ruiskutus tapahtuu ennen imusarjaa päästään jopa kaasutinta parempaan tulokseen.

Lue lisää

Miksihän sitten "ruiskukaasareista" vai mitä ne oli silloin 90 luvulla kaikenlaisten "sähkökaasareiden" jälkeen missä ruiskuyksikkö oli laitettu kaasarin paikalle on siirrytty oikeaan ruiskutukseen jossa joka sylinterille on oma suuttimensa?

Jos kerta tuolla tekniikalla saadaan enemmän tehoa ja paljon parempi tulos niin luulisi että sitä edelleen käytettäisiin. Sitäpaitsi eikö ruiskutuksessa ole imusarjan paineanturi?

Diesel vastaan bensa...

Aina voi poistaa ruiskuhelvetin ja tehdä imusarjan kaasuttimelle ja asentaa kaasarin. Ei ole mikään pakko alistua käyttämään markkinavoimien pakottamaa tekniikkaa jonka perimmäinen tarkoitus on lähinnä aiheuttaa merkkikorjaamoille lisää töitä.

Ja 2-tahtisissa perämoottoreissa kanssa, vai mitä ?
Kertokaas kokemuksia näistä hienoista tietokone ohjatuista 2-t ruiskuista, vaikka vain tulpista, jotka tuntuu olevan kulutustavaraa, nii mitä maksaa kpl, ja onko tarvinnu käyttää huollossa tai miten on kestäny ?
Miltäpä tuntuisi lähteä avomerelle kyseisen tekniikan varassa, mökkirannoille toki kelpaa kehnompikin tekniikka.

Ai tehoja tuli lisää muutaman kymmenen hevosta? Mitä ne "hevoset" ovat, tehon yksikkönä on jo pitkään käytetty kilowattia, kW! Miten suoritit tehonnousun mittaukset, entä mittasitko samalla polttoaineenkulutuksen? Tietysti teit mittaukset sekä ennen että jälkeen uutta asennusta, eli tiedät tarkoin mihin mitäkin vertaat?
Polttomoottorien suorituskykyä ja erityisesti sen kyvyn taloudellisuutta kuvaavat peruskäsitteistä hyvin esim. käsitteet polttoaineen ominaiskulutus ja hyötysuhde. Jos vortekkisi antaa noin paljon lisää tehoa, paljonko se lisää polttoaineenkulutusta? Jos jokin viritys antaa lisää tehoa lisäämättä polttoaineenkulutusta, merkitsee se sitä, että ko. moottorin polttoaineen ominaiskulutus on pienentynyt ja vastaavasti hyötysuhde noussut.
Paljonko tuossa koneessasi on tehollinen keskipaine?

Kunhanluulen kirjoitti:

Ai tehoja tuli lisää muutaman kymmenen hevosta? Mitä ne "hevoset" ovat, tehon yksikkönä on jo pitkään käytetty kilowattia, kW! Miten suoritit tehonnousun mittaukset, entä mittasitko samalla polttoaineenkulutuksen? Tietysti teit mittaukset sekä ennen että jälkeen uutta asennusta, eli tiedät tarkoin mihin mitäkin vertaat?
Polttomoottorien suorituskykyä ja erityisesti sen kyvyn taloudellisuutta kuvaavat peruskäsitteistä hyvin esim. käsitteet polttoaineen ominaiskulutus ja hyötysuhde. Jos vortekkisi antaa noin paljon lisää tehoa, paljonko se lisää polttoaineenkulutusta? Jos jokin viritys antaa lisää tehoa lisäämättä polttoaineenkulutusta, merkitsee se sitä, että ko. moottorin polttoaineen ominaiskulutus on pienentynyt ja vastaavasti hyötysuhde noussut.
Paljonko tuossa koneessasi on tehollinen keskipaine?

Lue lisää

Haistapas sika vittu ! Oikein kilowattikaupalla.

Vittu.näitä.mulkkuja kirjoitti:

Haistapas sika vittu ! Oikein kilowattikaupalla.

Nimimerkin "Vittu.näitä.mulkkuja" minuun kohdistuva kommentti rikkoo sivuston ylläpidon sääntöjä ja koen siaksi nimittelyn erityisen loukkaavana. Asian käsittelyä osaltani jatkaa lakiasiaintoimisto!