Syitä kirkkojen ja uskontojen vastenmielisyyteen

Johannes-Abram kirjoitti:

Materialismin ja ateismin yhä kasvava vaikutus planeetallamme on osaltaan saanut aikaan sen, että uskontoja ja kirkkoja ei arvosteta enää laisinkaan. Edellä mainittuihin asiantiloihin ovat vaikuttaneet muun muassa seuraavat yhteiskunnalliset ja uskonnolliset ilmiöt. Aikamme tiedemiehet ja jopa filosofit pitävät ihmistä jonain kehittyneenä eläimenä tai eläinkoneena. He yksioikoisesti kuvittelevat, että ihmisen ajattelu ja tahtominen ovat pelkästään biologisten aivojen toimintaa. Nykyaikaiset tiedemiehet ja filosofit - eivät kuitenkaan kaikki - edustavat ihmiskunnan degerenoitumista apinateorioineen ja muine materialistisine ja ateistisine oppeineen.
Uskontojen kielteisyyteen ovat myös syynä nykyisten kirkkojen järjettömät dogmit. Tästä johtuen aikamme kristikunnassa ei ole yhteyttä Jumalaan. Nämä uskolliset virheellisyydet tulevat selvästi esille mm. luterilaisessa kirkossa. Näitä vääriä uskon oppeja ovat mm. reformoiduissa uskontosuunnissa pelastusoppi "yksin uskosta" ja Jumalan Kolminaisuuden tulkinnan virheellisyys.
Nykyiset kristilliset kirkkokunnat [paitsi E. Swedenborgin ilmoituksen pohjalle perustettu kirkko] ovat myös väärentäneet Jumalan Sanan kirjaimellisen merkityksen uusilla Raamatun suomennoksillaan. Koska Raamatun eli Jumalan Sanan kirjaimellinen merkitys kätkee Sanan spirituaallisen ja taivaallisen merkityksen, tuhoutuvat nämä sisäiset merkitykset Sanan kirjaimellisen merkityksen muuttuessa.
Asiantilat, jotka synnyttävät yhteyden Jumalaan ja taivaaseen sekä elävöittävät yhteiskunnan henkisen tilan, voidaan esittää seuraavasti:
Pelastusoppi pelkästään uskon välityksellä erottaa lähimmäisenrakkauden uskosta. Kuitenkin uudestisyntymisen kannalta on välttämätöntä lähimmäisenrakkauden ja uskon totuuden yhteenliittyminen. Uskontoa ei tulekaan jättää kirkon ovien sisäpuolelle, vaan uskontoa on noudatettava jokapäiväisessä elämässä. Näin menetellen itse elämä on uskontoa ja Jumalan palvelusta.
Jumalan Kolminaisuus tulee ymmärtää siten, että kolminaisuus on yhdessä ja samassa Jumalassa eli Jeesuksessa Kristuksessa seuraavasti: Isä on Jumalan Sielu eli Jumalallinen Rakkaus, Poika on Jumalan Kirkastettu Ruumis eli Jumalallinen Viisaus ja Pyhä-Henki on Sielusta Ruumiin kautta virtaava Jumalallinen Vaikutus, josta seuraa elämä taivaassa ja muuallakin henkimaailmassa sekä maanpäällä. Myös Jumalan Sana, toisin sanoen Raamatun Kirjat, pitäisi säilyttää alkuperäisessä kieliasussaan, ettei Sanan henkiset ja taivaalliset merkitykset tuhoutuisi, kuten ne ovat rappeutuneet esim. reformoitujen kirkkojen osalta. Lyhyesti voidaan ilmaista, että Kirkkojen rappeutumiseen on syynä ennenmuuta se, että ei ole tunnettu Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä. Tämä on tietysti aiheuttanut väärijä teologisia tulkintoja järjettömine dogmeineen. Se, että Jumalan Sanan sisäisiä merkityksiä ei ole tunnettu on näkynyt myös eriaikoina tapahtuneissa kirkolliskokouksien järjettömissä Raamatun dogmatiikkaan sisältyvissä päätelmissä ja käännöksissä.
Jumalan olemassaolosta on mielestäni turha keskustella, sillä aistillisruumiillisia ihmisiä ei voida henkisten totuuksien valossa saada ymmärtämään Jumaluuteen sisältyviä asiantiloja. Mikäli aikamme materialismi ja ateismi ei olisi turmellut ihmiskunnan henkistä mieltä, aavistaisi ihminen jo intuitiivisesti, että Jumala on olemassa ja että on myös taivas ja helvetti, sekä luonnollisesti kuoleman jälkeinen elämä.
Jumalan olemassaolon voi järkisyillä perustella: On selvää, että mikään, missä Jumaluutta ei itsessään ole, ei ole voinut syntyä tyhjästä. Sen tähden on aivan varmaa, että Jumala on ja kaikki mikä syntynyt on saanut alkunsa Ikuisesta ja Äärettömästä Jumalasta. (Jumalan syntymä on Ääretön, sillä Hän on ollut aina olemassa. Tämä on mahdollista, sillä Jumala on henkisessä tilassa, jossa ei ole aikaa eikä paikkaa.)Mainittakoon myös, että koska ihminen on rakkauden totuuden sitein yhdistettynä Äärettömään Ikuiseen Jumalaan, on ihmisen sielu osana tätä ikuisuutta kuolematon.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä