jossa nyt mainittiin että ruotsinkieliset eivät halunneet suomalaisia näihin pieniin rannikkokaupunkeihinsa 1900-luvun alkupuoliskolla,suomalaisia kun alkoi niihin jossain vaiheessa virrata.
Ruotsinkieliset halusivat myös eristäytyä omille alueilleen kun suomalaisia tuli,ja jotkut jopa olivat puuhanneet autonomista aluetta johonkin päin,eli selvästi suomalaisia ei haluttu samoille paikoille,suomalaisista ei siis pidetty.Mutta surut eivät pystyneet kehitystä estämään.
Mielestäni on siis selvää että toista näistä kahdesta ryhmästä ei voi pitää suomalaisena,ruotsinkielisten toiminta kertoo sen että he eivät voi olla suomalaisia.
Ruotsinkieliset halusivat myös eristäytyä omille alueilleen kun suomalaisia tuli,ja jotkut jopa olivat puuhanneet autonomista aluetta johonkin päin,eli selvästi suomalaisia ei haluttu samoille paikoille,suomalaisista ei siis pidetty.Mutta surut eivät pystyneet kehitystä estämään.
Mielestäni on siis selvää että toista näistä kahdesta ryhmästä ei voi pitää suomalaisena,ruotsinkielisten toiminta kertoo sen että he eivät voi olla suomalaisia.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Siinä taidettiin myös sanoa että suomenkieliset eivät niihin oikein olisi halunneet mutta työpaikat oli siellä.
Tyypillistä surumentaliteettia. Kuten evakkojenkin asutuksen aikaan.
Ihan kuin suomalaiset eivät saisi asua missä haluavat OMASSA maassaan?!
Siinähän kerrottiin myös että suomenkieliset tulokkaat olisivat halunneet repiä esimerkiksi kokkolan vanhan keskustan ja tehdä siitä sinäjoen keskustan näköisen. Onneksi eivät onnistuneet.
Kokkolalla menee hyvin ja se on suomenkielisten ansiota,mutta entäs se hur.ri kaupunki?
Kyllä se vissiin niin on, että suomenruotsalaisilla on enemmän silmää kauneudelle, kun haluavat säilyttää vanhaa ja upeaa puutalomiljöötä rannikkokaupungeissa.
Kai sinne suomenkieliset olisivat yrittäneet jotain betonibrutalismia laatikoita ja muuta persoonatonta massatavaraa...huoh. Onneksi ei mennyt läpi!
Niinkuin ei mene läpi mitkään kielenopiskelua rajoittavat adressit ja muut koohotuksetkaan. Hyvä niin.
Se puutalojen kauneus ei vaan paljon elätä,Kokkolalla menee hyvin suomenkielisten ansiosta.
Mutta aidataan vaan teidät sinne puutalojen kanssa,ette sitten häiritse meitä.
Miten suomen kielen ansiosta? Koitapa selittää tuo!
No kielen perusteella kuitenkin yritettiin selittää miksi ruotsinkielinen kaupunki
on kauniimpi kuin suomenkielinen.
Tähän perustui ohjelman juju,ei mitään uutta siten ylen agendalla.
"Massatavaraa"? Kuuluuko massatavaraan myös kännykät, autot, televisiot, lentokoneet, junat, tietokoneet ja kaikki muu "massatavara" jota kaltaisesi hevosnaama on opetettu käyttämään On kai hevosenvaunutkin sitä "massatavaraa". Seppä Gustafssonin tekeleitä.
Ruottalaiset ovat pitempiä ja terveempiä. No tämähän on helppo kumota laskemalla Korisliigan pelaajien määrä väestömäärään suhteutettuna.
Käviskö ihan risuaita,sehän on aika idyllinen....hähähähäää
Man behöver ju bara köra litet österut så syns det nog på omgivningen att där inte bor så många svenskspråkiga.
Risuaita olis aika itäsuomalainen, vähän kulttuuria hurreille!
Risu ei Pystyaitaa näkee kyllä yllättvän paljon ruotsin maaseudulla !
Risuaitaa on kyllä rakenneltu koko Suomessa.
Tämän aitatyypin kauneimpana edustajana pidetään
savolaista ns. Pisteaitaa.
Hurrrien motiivi säilyttää vanhaa arkkitehtuuria, johtuu siitä, että vanha rajennuskanta on heidän omaan kulttuuriaan.. Heidän omien ruotsinkielisten arkkitehtien suunnittelemia taloja, joissa asui ruotsinkielisiä.
Musta on hyvä, että Suomenkieliset ehti tuhota siitä suurimman osan, esimerkiksi Hlsingissä.
"mainittiin että ruotsinkieliset eivät halunneet suomalaisia näihin pieniin rannikkokaupunkeihinsa"
Tarkkuutta terminologiaan, puhu suomenKIELISISTÄ! me ruotsinkielisetkin olemme suomalaisia!!
Surut siis vastustustivat kotipaikkakuntiensa suomenkielistymistä tuskin niinkään suomenkielisiä sinänsä. Ja niinhän siinä on käynytkin, eli että ne vanhat umpiruotsinkieliset alueet joille suomenkielisiä on sankoin joukoin muuttanut ovat suomenkielistyneet.
Me surut olemme kohteliaasti opetelleet suomea jos olemme muuttaneet suomenkielisille alueille, mitä taas suomenkielisten ruotsinkielen opetteluun tulee niin se ei ole ollut kovin vastavuoroista.
Suomenkielisten uudisasukkaiden suhtautuminen alkuperäiväestön kieltä ja kulttuuria kohtaan ei ole ollut kovin kunnioittavaa vaan pikemminkin jyräävää. Tiedoksi vaan että vielä 80 vuotta sitten koko etelärannikko Helsingistä sekä itään että länteen oli umpiruotsinkielistä! Helsinki muuttui enemmistöltään suomenkieliseksi vasta vuonna 1900.
Nettifenno: "Mielestäni on siis selvää että toista näistä kahdesta ryhmästä ei voi pitää suomalaisena,ruotsinkielisten toiminta kertoo sen että he eivät voi olla suomalaisia. "
Vanhempasi tai isovanhempasi muuttivat alueelle jossa minun ruotsinkielset esi-isäni ovat asuneet jo vuosisatoja ja vain koska me puhumme eri kieltä katsot oikeudeksesi kyseenlaistaa meidän suomalaisuutemme!! Ilmeisesti kuvittelet asuvasi ulkomailla?
"Helsinki on näet vanhaa ruotsinkielistä aluetta, jossa kielisuhteet ovat muuttuneet varsin hiljakkoin. Vielä vuonna 1870 Helsingin asukkaista suomenkielisiä oli vain neljännes, ja vasta vuonna 1900 oli suomenkielisten osuus koko kaupungin väestöstä 50,8 %.
Helsingin suomi on siis kielimuotona nuori ja lisäksi sekakoosteinen, koska suomenkielistä väestöä on muuttanut pääkaupunkiin eri puolilta maata, eniten kuitenkin Etelä-Hämeestä ja Länsi-Uudeltamaalta."
http://www.kotus.fi/?s=906
"Ankdam"
Kirjoittelit tuossa Helsingistä josta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan
pääkaupunki 1812.
Olisi ollut parempi jos Suomen itsenäistyttyä pääkaupunki
olisi siirretty Turkuun...
Väestönkasvu oli 1800 l. Hurjaa. Sadassa vuodessa (1800-1900)
väkimäärä kasvoi 3000 hieman vajaaseen 100 000 henkeen.
Suomenkieliset menivät ohi ruotsinkielisistä 1890.
Joten kyllä suomenkielisetkin ovat olleet rakentamassa
pääkaupunkia pienestä kalastajakylästä alusta alkaen.
Oma juttunsa on Viapori ( Sveaborg, Suomenlinna),
jonka rakentaminen aloitettiin 1748.
Rakennustöissä oli varmasti satoja suomenkielisiä kuten
myöhemmin varuskunnassa jonka suuruus oli 1700 l.
lopulla n. 4000 henkeä (kaikki eivät tietenkään olleet soti-
laita.) Viaporin väestöä ei laskettu helsinkiläisiksi.
Täytyy myös huomata että suomenkielinen Etelä-häme
on alkanut varsin läheltä rannikkoa, noin 20 km.Etäisyydel-
tä. Ihmiset ovat käyneet ostamassa kalaa ym. Ja vieneet
suomenkieliseltä alueelta kaikenlaista tavaraa ja maatalou-
tuotteita myyntiin.
Helsingin seutu, vaikka siis oli ruotsinkielinen
on siis ainakin 1700 l. Puolivälistä sisältänyt myös suomen-
kielisen väestön kerroksen.
Tässä yhteydessä en puutu siihen tosiasiaan että koko
uudenmaan rannikko oli ennen v.1250 täysin suomenkielinen
ja ruotsinkieli on myöhempi tulokas....
On luonnollista että Helsinki on eri murteiden sekoituspaikka.
On kuitenkin olemassa suomenkielinen vanha murre jota
on puhuttu helsingissä ja siitä pohjoiseen.
Jos haluatte tutustua tähän, lukekaa Aleksis Kiven Seitse-
män veljestä. Kivi oli kotoisin Nurmijärveltä, reilun 20 km.
Päästä Helsingistä.
Positiivista syrjintää. Mitäpä luulet olisiko esimerkiksi Vaasan suomenkielisillä kaupoilla vastaavanlainen oikeus "positiivisesti syrjiä" Närpiön vetisiä tomaatteja.
Miksi yle vetää aina "kieliaspektin" mukaan on sitten mikä ohjelma tahansa kyseessä? En tiennytkään että kaupunkien arkkitehtuuri johtuu puhutusta kielestä. Vai haluttiinko todistaa että suomenkielisillä ei ole rakennuskulttuuria ja kauneudentajua? Ja kaikki on kielen vika. Siis enemmän ruotsinkieltä - parempaa arkkitehtuuria?
Haiskahtaa rasismilta ja vihapuheelta.
Seuraava ohjelma ehkä käsittelee mustaihoisten ja valkoihoisten kaupunkirakentamista Afrikassa? Siis vaikuttaako ihonväri rakennusten ulkonäköön?
,,................
Sörhannus kertoi että he ovat ruotsalaisia.