Kristtty elää jatkuvasti anteeksiantamuksessa
Koska uskovassa asuu voittamaton synnin juuri, hän joutuu jatkuvasti myös katumaan Jumalan edessä. Kristityn perustuntomerkkejä on jokapäiväinen katumus ja Jeesuksen luokse meneminen saamaan kaikki anteeksi. Olla uskova merkitseekin olla ihminen, joka luottaa syntiensä anteeksiantamukseen. Anteeksiantamus ei ole vain jokin uskovan alkuajan elämään kuuluva lahja, vaan hänen rauhansa ja ilonsa pysyvä peruste. Kun hän yhä selvemmin näkee, miten kaikissa hänen teoissaan on syntiä, hän ei voi olla ihmettelemättä sitä sovitusrakkautta, joka kaiken peittää. Se luo syvän perusturvallisuuden hänen elämäänsä. Ihmeellinen anteeksiantamus. Nyt kristitty tietää, mitä Jumala ajattelee hänestä. Jumala peittää Jeesukseen uskovan syntisen olemuksen Karitsan veressä valkaistuihin vaatteisiin. Hän ei lue uskovalle hänen syntejään Se on loputon kiitollisuuden aihe.
Siivu papinopetusta.
Halun kilvoitukseen antaa yksin armon ja anteeksiantamuksen evankeliumi. Ihminen kestää tuomiolla vain Kristuksen tähden, ei sen uuden tähden, mikä hänen sydämessään syntyy ja kasvaa. Jaksamme kilvoitella, kun näemme, että perille pääseminen ei riipukaan kilvoittelijan voimista ja onnistumisesta, vaan Jeesuksen Kristuksen sovitusrakkaudesta. Hän ei koskaan heitä ulos sitä, joka tulee hänen tykönsä (Joh 6:37). "Älä siis ihminen, kuka lienetkin, jännitä voimiasi ja ponnistele ollaksesi uskollinen ja ahkera, elävä ja hengellinen, vaan laskeudu hiljaa Armahtajasi jalkoihin voimattomana, uskottomana, laiskana, hitaana ja kuolleena. Puhu vain hänelle huonoista asioistasi ja pyydä lupaa saada katsella häntä ja ano apua kaidalla tiellä kulkemiseen" (Lagus).
O.Peltolalta.
Koska uskovassa asuu voittamaton synnin juuri, hän joutuu jatkuvasti myös katumaan Jumalan edessä. Kristityn perustuntomerkkejä on jokapäiväinen katumus ja Jeesuksen luokse meneminen saamaan kaikki anteeksi. Olla uskova merkitseekin olla ihminen, joka luottaa syntiensä anteeksiantamukseen. Anteeksiantamus ei ole vain jokin uskovan alkuajan elämään kuuluva lahja, vaan hänen rauhansa ja ilonsa pysyvä peruste. Kun hän yhä selvemmin näkee, miten kaikissa hänen teoissaan on syntiä, hän ei voi olla ihmettelemättä sitä sovitusrakkautta, joka kaiken peittää. Se luo syvän perusturvallisuuden hänen elämäänsä. Ihmeellinen anteeksiantamus. Nyt kristitty tietää, mitä Jumala ajattelee hänestä. Jumala peittää Jeesukseen uskovan syntisen olemuksen Karitsan veressä valkaistuihin vaatteisiin. Hän ei lue uskovalle hänen syntejään Se on loputon kiitollisuuden aihe.
Siivu papinopetusta.
Halun kilvoitukseen antaa yksin armon ja anteeksiantamuksen evankeliumi. Ihminen kestää tuomiolla vain Kristuksen tähden, ei sen uuden tähden, mikä hänen sydämessään syntyy ja kasvaa. Jaksamme kilvoitella, kun näemme, että perille pääseminen ei riipukaan kilvoittelijan voimista ja onnistumisesta, vaan Jeesuksen Kristuksen sovitusrakkaudesta. Hän ei koskaan heitä ulos sitä, joka tulee hänen tykönsä (Joh 6:37). "Älä siis ihminen, kuka lienetkin, jännitä voimiasi ja ponnistele ollaksesi uskollinen ja ahkera, elävä ja hengellinen, vaan laskeudu hiljaa Armahtajasi jalkoihin voimattomana, uskottomana, laiskana, hitaana ja kuolleena. Puhu vain hänelle huonoista asioistasi ja pyydä lupaa saada katsella häntä ja ano apua kaidalla tiellä kulkemiseen" (Lagus).
O.Peltolalta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oikeaa asiaa aloitus, sillä nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa. Ei siedä kopeutta, ylpeitä vastustaa.
Sellainen, joka ei halua suostua oman syntisyytensä rehelliseen näkemiseen, hyvinkin pian lakkaa kilvoittelemasta kristittynä (1 Joh 1:8-10). "Jumala on kaikissa sanoissaan luvannut Kristuksen kuolevan synnin tähden. Sen vuoksi se, joka ei milloinkaan pidä eikä salli itseään pidettävän syntisenä, tahtoo tehdä Jumalan valehtelijaksi ja korottaa itsensä totuudeksi. Se taas on raskain synti ja kaikkein pahinta epäjumalanpalvelusta". "Armo ei maistu hyvältä ylpeitten mielestä, sillä heidän syntinsä eivät vielä maistu heistä pahalta" (Luther).
Todellinen synnintunto on ihme. Se syntyy kun Pyhä Henki käyttää lakina ja evankeliumina julistettua Jumalan sanaa ja sana satuttaa ihmisen omaatuntoa. Moni on silloin ollut jo kauan kristillisen seurakunnan yhteydessä ja on pitänyt itseään todellisena kristittynä. Kenties Jumala on sallinut langeta täysin odottamattomasti syvästi ja vasta sen kautta on opittu näkemään jotain omasta perinpohjaisesta syntiturmelluksesta. Usein vasta silloin on myös ensimmäistä kertaa Kristuksen sovituskuoleman valtavuus alkanut todella kirkastua ja siitä on tullut kaiken uskonkamppailun keskus.
Jotakin aina nousee kirjoituksita esille.
"Anteeksiantamus ei ole vain jokin uskovan alkuajan elämään kuuluva lahja, vaan hänen rauhansa ja ilonsa pysyvä peruste. Kun hän yhä selvemmin näkee, miten kaikissa hänen teoissaan on syntiä, hän ei voi olla ihmettelemättä sitä sovitusrakkautta, joka kaiken peittää. Se luo syvän perusturvallisuuden hänen elämäänsä. Ihmeellinen anteeksiantamus. Nyt kristitty tietää, mitä Jumala ajattelee hänestä. Jumala peittää Jeesukseen uskovan syntisen olemuksen Karitsan veressä valkaistuihin vaatteisiin. Hän ei lue uskovalle hänen syntejään Se on loputon kiitollisuuden aihe"
---
Kilvoitelkaamme.
Kristitty elää anteeksiantamuksessa. Mutta elääkö todella?
Kristittyjä asustaa maapallolla miljoonia,miljoonia johonka valta väestön alle Jumalaa pelkäävät itseään kutsuvat kuuluvat.
Kristityn tunnusmerkkejä pääsääntöisesti on Ihon väri, kuuluu kirkkoon, on samanmielinen eli ekumeeninen yhteiskristillinen, jolloin hän ja ne ryhmät edustaa kaikkia seurakuntia ottamatta tosissaan kantaa kumppanuus seurakuntien tekemisiin, kuin suorittavat kirkko ja seurakuntakokouksensa pyhäpäivinänsä.
Ekumeenisuus yhteiskritillisyys on tuonut erillaisuuden ja rauhattoman ilmapiirin, tarkemmin sanottuna sekoituksen hengen seurakuntiimme.
Miten sitten toimimme sekalaisessa seurakunnassa jos jossain näissä ei täyty koko raamatun tekstien opetusvarmuus.
Uskova on tunnustuksellinen ja pyrkii elämään raamatun antamien tekstien mukaisesti, tietty armo kuuluu yhtä lailla kaikille. Uskova tunnustaa suoraan henkilökohtaisesti itse itsestään olevan lähellä Jumalaa, Jeesusta ja on Pyhänhengen ohjauksessa. Silti olemme synnin ikeen alla aina ja siis tehkäämme joka päivä parannusta ja tilivälit lyhyenä Isäämme kohtaan joka on Taivaissa.
Ennen kaikkea pyrkikää rakastamaan toinen toistanne niinkuin raamattu opettaa siskoina ja veljeinä.
Tämänpäivän eksytys on niin raamatun totta kuin voi olla. Olkaa tarkkana. Älkää juosko kaikkien sanan tuojien toitotusten perässä. Lukekaa raamattua pyytäkää Taivaan Isältä viisautta ymmärrystä raamatun tekstien avaamiseen, siis rukoilkaa, rukoileminen auttaa Isä kuulee, antaa varmasti järkiperäisille ja viisaille asioille joita Häneltä pyydät, rukoilu on myö työmuoto. Aamen.
Miten kristitty sitten elää?
no kristitty elää raamatusta tietty. itselläni alkaa kesäloma ihan KOHTA ja ajattelin lähtee paavalin jalanjäljille kreikkaan. käydään miehen kans patmoksessa, tessalonikissa ja oli se jokin muukin paikka siellä samassa maassa sekä tullaan maata myöten poissa ja käydään auswitsissa.
joko matka on tehty?
всегда.