psyk.polilla jo käyn muista syistä mutta kun mainitsen et joo painan jotain 40 kiloa yms.niin on lääkäri todennut et joo ei se ruoka aina maita.onko muita teitä hakea apua koska kaverit PAINOSTAA hakemaan apua, oon todella sillä rajoilla et makaan kohta letkuissa sairaalassa........
ennen sitä, mun on saatava apua, mulla on lapsi, joka tosin on psyykkisten sairauksieni vuoksi sijoitettuna vanhemmilleni.ei mulla oo diagnoosii anoreksia, miten hiton kevyt pitää olla et ne diagnisoi anoreksian? mul on oireet, liikun liikaa, en syö melkein koskaan, oksennan ruokia pois, vahdin painoa kokoajan. taju menee joskus kesken liikunnan, oon masentunut entistä enemmän ja jopa agressiivinen ja ärtynyt.vihaan itseeni ja näen peilissä läskin vaik muut sanoo et luut näkyy! :O en voi olla edes tuntia miettimättä että miten voin vältellä seur.pv.ruokia kun mun mies koittaa kattoo et syön.suttaan lautasia ja valehtelen et oon syönyt kun hän on poissa, joskus meen viemään roskia ja oksennan ruuat....semmonen juttu :(
mutta psykiatria ei kiinnosta tosin tota kaikkee en hälle oo viel sanonu ku aina sil on kiire hoitaa mut pois alta et tulis seuraava potilas :'( neuvokaa minua!
ennen sitä, mun on saatava apua, mulla on lapsi, joka tosin on psyykkisten sairauksieni vuoksi sijoitettuna vanhemmilleni.ei mulla oo diagnoosii anoreksia, miten hiton kevyt pitää olla et ne diagnisoi anoreksian? mul on oireet, liikun liikaa, en syö melkein koskaan, oksennan ruokia pois, vahdin painoa kokoajan. taju menee joskus kesken liikunnan, oon masentunut entistä enemmän ja jopa agressiivinen ja ärtynyt.vihaan itseeni ja näen peilissä läskin vaik muut sanoo et luut näkyy! :O en voi olla edes tuntia miettimättä että miten voin vältellä seur.pv.ruokia kun mun mies koittaa kattoo et syön.suttaan lautasia ja valehtelen et oon syönyt kun hän on poissa, joskus meen viemään roskia ja oksennan ruuat....semmonen juttu :(
mutta psykiatria ei kiinnosta tosin tota kaikkee en hälle oo viel sanonu ku aina sil on kiire hoitaa mut pois alta et tulis seuraava potilas :'( neuvokaa minua!
Vastaukset 4
Vanhimmat
?????
Kertomasi perusteella olet anorektinen.
Oletko yrittänyt vaihtaa psykiatria? Kannattaa kokeilla, jos vain voimasi uuteen ihmiseen riittävät. Oletko kokeillut vertaistukiryhmiä? Joillekin saattaa toimia, kun alkaa pikkuhiljaa tiedostaa ettei ole ainut saman ongelman kanssa kamppaileva.
Yritä pysähtyä hetkeksi. Meditoi, hemmottele itseäsi alan asiantuntijalla esim.kampaajalla, manikyyrillä, jalkahoidolla, päähieronnassa, ihan millä vaan mikä voisi miellyttää sinua ja saada sinut hieman rauhoittumaan. Yritä antaa itsellesi anteeksi ja lupa pysähtymiseen.
Tiedän omasta kokemuksesta ettei todellakaan ole helppoa ja muiden neuvomiset saattavat ärsyttää silmittömästi. Kuitenkin paljon tsemppiä ja parempaa kesää!
http://www.cs.helsinki.fi/u/ruohomaa/oma/TV/index2.html
Hyvä nuori nainen, VAIHDA PSYKIATRIA ! Sinulla on siihen oikeus! saada sellainen kuuntelija joka kuuntelee ja on valmis auttamaan sinua, mutta silloin sinunkin on autettava häntä auttamaan sinua, olemalla rehellinen ja kertoa asiasi niin kuin tunnet ja niin, kun ne ovat. Täytyy hoitaja-potilassuhteen olla sellainen että välittyy luottamus ja vilpittömyys, Toivon sinulle paljon parempia ja iloisempia aikoja eteenpäin.... Voisit vuoden päästä katsoa aikaa taaksepäin ....ja todeta että vaikeuksista selvisit ja elämä kantaa, kun on halua ja valmis ottamaan uuden suunnan. Tärkeää myös saada siihen hieman apuja muilta, kun on vaikeaa, muttei saa antaa periksi. Onhan sinullakin varmasti monia syitä siihen miksi;kannattaa toiveita toivoa ....siksi että ne on saavutettavissa..... Aina löytyy jotakin positiivista kun oikeasti katsoo.... Terveelisempää elämää kohti !