Täytyy antaa tunnustusta että kiihkoruotsittajilla (svekomaani,
svekkuli) on yleensä tuntemusta liikkeensä historiallisista
päämääristä.
Olen ihmetellyt miksi historiankirjoissa esitetään Suomen
pohjoisrajana Kemijokea, Täyssinän rauhasta 1595 aina Haminan
rauhaan 1809. Suomihan kuului Ruotsin valtakuntaan joten
vain raja Venäjää vastaan oli merkityksellinen.
Uppsalan ja Turun hiippakunnan rajakin meni Tornion ja Kemin
väliltä, eikä tällä mitään merkitystä ollutkaan, samaa valtakuntaa.
Miksi siis Kemijoki esitetään jonkinlaisena rajana?
Miksi kartoissa ei esitetä Pohjois-ruotsissa kielirajaa, joka
siirtyi 1370 l. Kalixjoelle eli Kainuunjoelle (kieliraja oli aiemmin
paljon etelämmässä Ruotsissa) ja on ollut siitä saakka paikallaan.
Asialla täytyy olla jokin poliittinen merkitys.
Ruotsi halusi jo 1800 l. Osan Suomesta takaisin ja sillon keksittiin
tämä Kemijokilinja. Toisin sanoen koko Lappi olisi siirtynyt Ruotsille.
Jos näin olisi käynyt esim.1918 olisi "meän kielisten" alue paljon
suurempi, mutta ruotsalaistettu.
Tässä sitaatti Ruotsalaiselta valtakunnanmarsalkalta Kreivi
Douglasilta jonka näkemyksiä esiteltiin Suomen kuvalehdessä
1935.
"Kaikki maa aina Kemijokeen saakka...niin tahdon kumminkin todeta
kuulleeni yhdeltä ja toiselta, että tämä maa-ala olisi oikeudenmu-
kaisesti tuleva Ruotsille." Vähin mihin Ruotsi olisi tyytynyt olisi
ollut Ahvenanmaan liittäminen valatkuntaan.
Lainataan vielä Ruotsalaista sanomalehtimiestä Albin Cullbergiä
jota leimasi rasistinen viha suomenkielisiä kohtaan:
"Ruotsin velvollisuus on suojella lapsiaan ( ahvenanmaalaisia) raakalaiskansojen hävitystyöltä....hunnilaumojen jälkeläisinä
suomalaiset ovat syntyperältään mongoleja".
Näin siis Ruotsissa 1935.
Miksi siis esitetään nykyajan historiankirjoissa että Lappi ei olisi
kuulunut muun Suomen yhteyteen vaikka siellä asui suomen-
kielisiä, kuten myös Ruotsin Länsipohjassa?
Kieliraja kunniaan historiankirjoissa.
Suomen historiaa käsittelevät teokset ja oppikirjat ovat pitkälti
ruotsinkielisten kustantajien dominoimia.
Onko joskus tulevaisuudessa tarkoitus anastaa Suomelta Lappi
ja liittää se Ruotsiin ?
On aika oireellista että "meän kielen" aluetta yritetään vaivihkaa
levittää Suomen puolelle ja luoda keinotekoista välimatkaa
muuhun Suomeen...säätiörahalla.
Sveko on aina sveko.
svekkuli) on yleensä tuntemusta liikkeensä historiallisista
päämääristä.
Olen ihmetellyt miksi historiankirjoissa esitetään Suomen
pohjoisrajana Kemijokea, Täyssinän rauhasta 1595 aina Haminan
rauhaan 1809. Suomihan kuului Ruotsin valtakuntaan joten
vain raja Venäjää vastaan oli merkityksellinen.
Uppsalan ja Turun hiippakunnan rajakin meni Tornion ja Kemin
väliltä, eikä tällä mitään merkitystä ollutkaan, samaa valtakuntaa.
Miksi siis Kemijoki esitetään jonkinlaisena rajana?
Miksi kartoissa ei esitetä Pohjois-ruotsissa kielirajaa, joka
siirtyi 1370 l. Kalixjoelle eli Kainuunjoelle (kieliraja oli aiemmin
paljon etelämmässä Ruotsissa) ja on ollut siitä saakka paikallaan.
Asialla täytyy olla jokin poliittinen merkitys.
Ruotsi halusi jo 1800 l. Osan Suomesta takaisin ja sillon keksittiin
tämä Kemijokilinja. Toisin sanoen koko Lappi olisi siirtynyt Ruotsille.
Jos näin olisi käynyt esim.1918 olisi "meän kielisten" alue paljon
suurempi, mutta ruotsalaistettu.
Tässä sitaatti Ruotsalaiselta valtakunnanmarsalkalta Kreivi
Douglasilta jonka näkemyksiä esiteltiin Suomen kuvalehdessä
1935.
"Kaikki maa aina Kemijokeen saakka...niin tahdon kumminkin todeta
kuulleeni yhdeltä ja toiselta, että tämä maa-ala olisi oikeudenmu-
kaisesti tuleva Ruotsille." Vähin mihin Ruotsi olisi tyytynyt olisi
ollut Ahvenanmaan liittäminen valatkuntaan.
Lainataan vielä Ruotsalaista sanomalehtimiestä Albin Cullbergiä
jota leimasi rasistinen viha suomenkielisiä kohtaan:
"Ruotsin velvollisuus on suojella lapsiaan ( ahvenanmaalaisia) raakalaiskansojen hävitystyöltä....hunnilaumojen jälkeläisinä
suomalaiset ovat syntyperältään mongoleja".
Näin siis Ruotsissa 1935.
Miksi siis esitetään nykyajan historiankirjoissa että Lappi ei olisi
kuulunut muun Suomen yhteyteen vaikka siellä asui suomen-
kielisiä, kuten myös Ruotsin Länsipohjassa?
Kieliraja kunniaan historiankirjoissa.
Suomen historiaa käsittelevät teokset ja oppikirjat ovat pitkälti
ruotsinkielisten kustantajien dominoimia.
Onko joskus tulevaisuudessa tarkoitus anastaa Suomelta Lappi
ja liittää se Ruotsiin ?
On aika oireellista että "meän kielen" aluetta yritetään vaivihkaa
levittää Suomen puolelle ja luoda keinotekoista välimatkaa
muuhun Suomeen...säätiörahalla.
Sveko on aina sveko.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielenkiintoinen pointti.
En ole ajatellut asiaa tuolta kantilta ennen, mutta olet varmasti oikeassa.
Kaikki on valtapolitiikkaa. Niin historiankirjoitus kuin karttapiirroksetkin.
Kemijoki oli Västbottenin ja Österbottenin raja. Keskiajalta lähtien Upsalan arkkihiippakunnan ja Turun hiippakunnan raja oli kulkenut Kemijoen ja Kaakamajoen välissä virtaavaa Rajajokea myöten ja Olkijoen aseleposopimuksessa 19.11.1808 olikin määrätty, että Ruotsin oli vedettävä joukkonsa Kemijoen pohjoispuolelle.
Vaikka Ruotsin sotavoimat olivat vajaan vuoden Kemijoen
pohjoispuolella 1808-1809 en ymmärrä miksi Suomen
rajoja kuvaavissa kartoissa on 2000 luvulla tuo joki esitetty
Suomen rajana ruotsiin ?
Suomi rajautuu tuohon Kemijokeen ensimmäisen kerran
1595 ? Näin monissa oppikirjoissa....
Eihän Suomella ollut mitään omia rajoja ennen v.1809,
varsinkaan Ruotsin suuntaan !
Miksi ei esitetä missään kielirajoja ?
Miksi ei kerrota mitään Länsi-pohjan suomenkielisistä ?
Vanhan Suomen (1721-1812) suomalaisten elämästä
ei koulujen historiankirjat kerro mitään, puhumattakaan
karjalan laulumaiden Viemankarjalaisista ?
Suomen rajojen esittäminen eRuotsin suuntaan ennne v 1809 on anakronismi, koska rajaa ei ollut. Suomea kun ei ollut olemassa. Joidenkin (jonkun) Ruotsin kuninkaan arvonimissä tosin esiintyy myös titteli Suomen suuriruhtinas, mutta sen sisältö jää täysin hämäräksi. Kyseessä oli ilmeisesti samanlainen retoriikk kuin 'vendien kuninkaassa'.
Koulukirjoissa noudatetaan maakuntarajoja ja ilmeisesti tuota hiippakuntarajaa. Joitaakin aikoja sitten kirjoissa esiiintyi myös käsite Ruotsi-Suomi, joka on täysin eopähistoriallinen myöhempien aikojen tuote, 1800 luvun fennomaanien keksintö.
Tulkoon tässä nyt mainituksi, että v 1809 Torniojokeen vedetty raja jakoi kahtia _kaikki_ Tornio- ja Muoniojokivarren seurakunnat. Kahta lukuunottamatta kaikki kirkkorakennukset jäivät Ruotsin puolelle. Kirkot olivat keskuksia, kirkossa täytyi käydä joka sunnuntai, niissä tavattiin sukulaiset ja tuttavat. Uusi raja tuli ihmisten kannalta väärään paikkaan. Sinänsähän tämä ei olisi ollut ongelma, mutta tsaari kielsi kulkemisen Ruotsin puolen kirkoissa.