Katsokaapa, millä kielillä Turun linna / Åbo slott tarjoaa tietoa... suomeksi, englanniksi ja... Turun murteella! Mutta ei sillä ihmeellisellä naapurimaan murteella ollenkaan.
http://www.turunlinna.fi/
http://www.turunlinna.fi/
Turun linna / Åbo slott
Linna Suame Turus
54295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Det tycker jag är ganska konstigt med tanke på att här är mycket svenskpråkiga, speciellt om man beaktar dom typ 10 000 studeranden vid åbo akademi...
Turku ei täytä laissa määritettyä prosenttirajaa kaksikielisyydelle, joten se on käytännössä täysin yksikielinen kaupunki.
Turkulaiset nauttivat tästä edusta.
Turku
Ruotsinkieliset
1990 8 138
1991 8 133
1992 8 113
1993 8 131
1994 8 211
1995 8 402
1996 8 557
1997 8 715
1998 8 815
1999 8 877
2000 8 890
2001 8 991
2002 9 040
2003 9 026
2004 9 072
2005 9 138
2006 9 113
2007 9 137
2008 9 167
2009 9 249
2010 9 374
2011 9 540
2012 9 645
Maaginen 10 000 raja paukkuu minä vuonna tahansa.
Tarkoititko keinotekoista rajaa, jolloin suomalaisten varojen tuhlausta åpartheidin ylläpitoon voisi tässä tapauksessa alkaa lisätä?
Hän tarkoitti "ruotsinkielisillä" pakkoruotsitettuja suomalaislapsia ja suruiksi rekisteröityneitä suomalaisia.
VAIN suomalaisten tekohengityksellä ruotsalaisuus on maassa säilynyt viime vuosiadan ajan.
Mutta todelisuudessa ruotsalaisuus ohenee nopeasti. Ei pelkkä kielen opiskelu tee suomalaisesta surua.
Ja KUITENKIN surujen määrä vähheni viime vuonna!
Kyllä olet säälittävä. Sitäkö sinä kyttäät. Milloin Lohjalla muuten päästään tuohon rajaan.
Lohjalla se on säilynyt erään nimeltä mainitsemattoman öykkärilauman tuloksena.
"Hän tarkoitti "ruotsinkielisillä" pakkoruotsitettuja suomalaislapsia ja suruiksi rekisteröityneitä suomalaisia."
Kuinka monta ruotsinkieliseksi pakkoruotsitettua tunnet? Tai tiedät? Miten he eivät sinun kohdallasi onnistuneet?
Miten olisi koko Lohjan kunta. Onko oikein, että viidensadan luuserin takia muut kärsii. Onko oikein, että viisisataa luuseria saa aina tarvittaessa kunnalta työpaikan suomenkielisen kärsiessä. Onko se oikein. HÄ!?
onko se aina kun suomenruotsalainen saa jonkuin työpaikan väärin? pitäisikö kaikki ensin suosii suomenkielisiä ja jättää ruotsinkieliset ilman työpaikkaa? sekö olisi oikein? Eikö se voi olla että he ovat saanneet työpaikain siksi että ovat päteviä, äidinkielestä riippumatta?
Omien rotuteorioidenne mukaan Lohjan jokaisen ruotsinkielisen pitäisi olla kartanonherra eikä kunnan työllistämä elätti. Nytkö ne ei pidäkään paikkaansa.
1875 oli ruotsinkielisten osuus Turussa 47 %.
Vielä 1950 osuus oli 10%.
2013 ruotsinkielisiä 5,4%
Kun asutus keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin niin
sinnehän ne surutkin muuttavat.
Toivotaan todella, että muuttavat Lohjalta ja Kokkolasta vaikka Ahvenanmaalle tai Gotlantiin asti.
Millä lailla suomenkieliset kärsvät siitä että kunta on kakskielinen ja että myös ruotsinkieliset kuntalaiset saavat kunnalliset palvelunsa ruotsiksi ja että kunnassa on ruotsinkielinen koulu?
Onko teiltä suomenkielisiltä vastaavasti vähennetty jotain tai otettu jotain pois?
Menetkö sekaisin viitoituksesta jossa lukee Lohja Lojo? Tai Laurinkatu - Larsgatan?
Vai tarkoitatko kärsimyksellä sitä että sinua vit**ttaa kun ruotsinkielisetkin saavat samat kunnalliset palvelunsa ruotsiksi jotka sinä saat suomeksi?
Eiväthän ne ruotsinkielisetkään saa sitä työpaikkaa sieltä kunnalta elleivät osaa suomea joten minusta puntit ovat tasan. Kumpikin joutuu opettelemaan yhden uuden kielen, mikä siinä nyt on niin kärsimystä?
Puntit eivät ole tasan, jos kunnan asukkaiden 98% ja 2% puhumia kieliä pidetään rekrytoinnissa saman arvoisina.
Keinotekoisesti kaksikieliset kunnat (Lohja, Vantaa yms.) heikentävät suomenkielisten asemaa, koska heiltä vaaditaan ruotsin taitoa tehtävissä, joissa ei käytännössä koskaan tarvita ruotsia, koska kaikki kunnan asukkaat puhuvat suomea.
"Millä lailla suomenkieliset kärsvät siitä että kunta on kakskielinen ja että myös ruotsinkieliset kuntalaiset saavat kunnalliset palvelunsa ruotsiksi ja että kunnassa on ruotsinkielinen koulu? "
Ruotsinkielinen koulu voi olla yksikielisessäkin kunnassa (esim. Kotka, Tampere). Ruotsinkielisiä kouluja voi ihan hyvin olla jatkossakin silloin kun niihin riittää kohtuullinen määrä oppilaita (eli ei perusteta esim. kahdelle oppilaalle koulua tyyliin Lahti). Kunnan kaksikielisyys ei siis liity kouluihin mitenkään.
Ruotsinkielisille voidaan antaa palvelua ruotsiksi esim. tulkkipuhelimella. Eli tämäkään ei vaadi kunnan kaksikielisyyttä.
Kunnan virallinen kaksikielisyys on vain turhaa ja kallista byrokratiaa, josta tulee luopua silloin, kun ruotsinkielisiä on kunnassa alle 20%.
Voisitko selittää miten tämä "tulkkipuhelin" käytännössä toimisi?
Siten, että jos virastoon tulee RKP-änkyrä, joka ei suostu puhumaan suomea, soitetaan kaiutinpuhelimella tulkkipuhelimeen, joka kääntää keskustelun.
Tulkkipuhelinkeskus sijoitetaan johonkin Vaasaan tms., jossa on kaksikielistä työvoimaa saatavilla.
"Kunnan virallinen kaksikielisyys on vain turhaa ja kallista byrokratiaa, josta tulee luopua silloin, kun ruotsinkielisiä on kunnassa alle 20%."
Kalliiksi se tulee vain silloin jos joudutaan erityisjärjestelyihin sen takia ettei ole riittävästi ruotsinkielentaitoisia. Kaksikieliset, usein äidinkieleltään ruotsinkieliset ovatkin kaikkein kustannustehokkaimpia ja siksi halutuimpia työntekijöitä.
Lakatkaa te suomenkieliset vain osaamasta yhtään ruotsia niin meillä suruilla menee entistä paremmin sekä julkisilla että yksityisillä työmarkkinoilla! Kiitos jo etukäteen!
Ei ne puntit sillä tasaannu että te lakkaatte osaamasta yhtään ruotsia, sen sijaan teidän tulisi jotenkin keksiä miten saisitte poistettua meidän suomen kielen
taitomme. Lycka till!
Ja tämä olisi mielestäsi parempi/helpompi ratkaisu kuin se että virasto yksinkertaisesti palkkaa asiakaspalvelijakseen henkilön joka osaa sekä suomea että ruotsia? Missä maailmassa oikein elät?
No voidaanhan se niinkin toteuttaa, eli yksi tai kaksi ruotsia hyvin osaavaa asiakaspalvelijaa, mutta kaikilta virkailijoilta ei tule vaatia vähemmistökielen osaamista.
Käytännön toteutukseen voi hakea mallia Lapista. Ankkamatamihan on kehunut saamelaisten erinomaista järjestelyä.
"Lakatkaa te suomenkieliset vain osaamasta yhtään ruotsia niin meillä suruilla menee entistä paremmin sekä julkisilla että yksityisillä työmarkkinoilla! Kiitos jo etukäteen! "
Ei ongelmaa, voimme helposti hyväksyä tarjouksen jossa 5 miljoonan käyttämän kielen puhujat vapautetaan vajaan 300 tuhannen kielen osaamisesta, ja näitä jotka osaavat tai ovat kaksikielisiä palkataan tehtäviin joissa ruotsia oikeasti tarvitaan.
"Kaksikieliset, usein äidinkieleltään ruotsinkieliset ovatkin kaikkein kustannustehokkaimpia ja siksi halutuimpia työntekijöitä. "
Eivät ole, vaan sehän on aina tehtäväkohtaista ja riippuu yksikön järjestelyistä, eli yrität vain ratsastaa stereotypisoinnilla ruotsinkielen osaamisen auvoisuuden.
"Ei ne puntit sillä tasaannu että te lakkaatte osaamasta yhtään ruotsia, sen sijaan teidän tulisi jotenkin keksiä miten saisitte poistettua meidän suomen kielen
taitomme. Lycka till! "
Päin vastoin, haluaisimme että opettelesitte lisää suomea ja niin hyvin, että selviätte palveluista mahdollisimman pitkälle pääkielellä suomella, ja teille ei tarvitse tarjota erityispalveluja vähemmistökielellänne.
Tuo Lahden kaupungin tapaus on kyllä aika järkyttävä. Perustaa nyt koulu parille ruotsinkieliselle lapselle. On se kyllä varsinaista verorahojen tärväystä. Mutta kielivähemmsitö on tottunut vaatimaan - ja suomenkieliset pakotetaan maksamaan.
Ahvenanmaalla ei myöskään palvella suomeksi sadan asukkaan kuntataloudessa. Saakohan kalastuslupaa edes suomeksi, nooh toisaalta tuskin te mitää lupia tarvitsette. Onhan ne lohikiintiöt ja muut.
Ja miksi jonkun lohjalaisen kauppiaan tai lääkärin pitäisi parempana rotuna itseään pitävää maajussia palvella. Sovitaanko näin; jos pystyt todistamaan Lohjan pisimmän miehen olevan ruotsinkielinen, niin siinä tapauksessa hyväksyn väitteesi tai vaatimuksesi. Sinä voit tätä ennen tunkea Freudenthalin teoriat puolueen jäsenkirjan kanssa sinne missä aurinko ei paista.
"No voidaanhan se niinkin toteuttaa, eli yksi tai kaksi ruotsia hyvin osaavaa asiakaspalvelijaa, mutta kaikilta virkailijoilta ei tule vaatia vähemmistökielen osaamista."
Ihan vain tiedoksi ettei kaikilta vaaditakaan, eli käytäntö on täsmälleen juuri niin kuten toivotkin sen olevan. Työnantajan velvollisuus on huolehtia että ko virastossa ja sen asiakaspalvelutehtävissä tarvittaessa löytyy sitä ruotsin kielen taitoa.
Vai väitätkö että tätä nykyä kaikki kaksikielisten kuntien ja valtion virkamiehet ja toimihenkilöt turhaan osaavat ja puhuvat hyvin ruotsia?
Ja ovatko siis myös kaikki koulunsa käyneet ja pakkomatematiikkansa lukeneet matemaatikoita?
Eikös saman logiikan perusteella ole yhtä lailla työpaikkailmoituksissa turha erikseen vaatia hakijalta englannin kielen taitoa koska sitähän siis osaavat sujuvasti kaikki Suomessa koulunsa käyneet?
"Päin vastoin, haluaisimme että opettelesitte lisää suomea ja niin hyvin, että selviätte palveluista mahdollisimman pitkälle pääkielellä suomella, ja teille ei tarvitse tarjota erityispalveluja vähemmistökielellänne."
En minä mitään ERITYISpalveluja vaadi, minulle riittää samat palvelut kuin ne mitkä sinullekin kuuluu.
Ymmärän että pidät itseäsi jonkinlaisena herrakansan edustajana jonka aseman perusteella sinulle tulisi kuulua ETUoikeuksia suhteessa minuun. Suomi on kuitenkin ainakin toistaiseksi virallisesti kaksikielinen maa ja sinä ja minä sen lakien edessä yhdenvertaisia kansalaisia.
Minun muulla kielitaidollani ei tule olla merkitystä eikä sellaista voida minulta vaatia. Omassa kaksikielisessä kotimaassani minun tulee viranomaisen kanssa pystyä asioimaan omalla äidinkielelläni. Sinun öykkärimäisyytesi ja kielitaidottomuutesi ei tietenkään saa vaikuttaa minun perusoikeuksiini suomalaisena.
"Tuo Lahden kaupungin tapaus on kyllä aika järkyttävä. Perustaa nyt koulu parille ruotsinkieliselle lapselle."
Mitäs järkyttävää siinä on? Lahden ruotsinkielisesä koulussa, joka siis on peruskoulu, käyvät Lahden ja ympäristökuntien ruotsinkieliset lapset.
Ei sitä koulua ole "parille lapselle" perustettu vaan kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Lahden ja ympäristökuntien tarpeisiin.
Koulunkäynti on kunnan pakko järjestää ja maksaa tavalla tai toisella, myös suomenkielisten lasten koulunkäynti.
Ankdam kirjoitti :"Lakatkaa te suomenkieliset vain osaamasta yhtään ruotsia niin meillä suruilla menee entistä paremmin sekä julkisilla että yksityisillä työmarkkinoilla! Kiitos jo etukäteen!"
Teillä ruotsinkielisisillä menisi joka tapauksessa työmarkkinoilla hieman paremmin kuin meillä suomenkielisillä, koska Teillä on useita verkostoja tukenanne. Tässä ei sinänsä ole mitään laitotnta tai moraalitonta.
Työpaikoilla tärkein ulkomainen kieli on englanti, sitten tuli ruotsi ja tämän jälkeen venäjä, saksa, ranska ja espanja. Jos osa ruotsin lukijoista opiskelisi ruotsin asemasta ranskaa tai saksaa, niin mahdollisuudet päästä EU-virkoihin paranisivat selvästi.
Ankdam :"Ei ne puntit sillä tasaannu että te lakkaatte osaamasta yhtään ruotsia, sen sijaan teidän tulisi jotenkin keksiä miten saisitte poistettua meidän suomen kielen taitomme. Lycka till!"
Mehän ajamme paitsi pakkoruotsin poistoa suomenkielieisltä koululaisilta niin myös pakkosuomen poistoa ruotsinkielieiltä koululaisilta. Jos ruotsinkieliset koululaiset jättäisivät suomen kielen väliin, niin he marginalisoisivat oman tulevaisuuden vaikutusvaltansa. Siksi uskonkin, että heistä 80-90% valitsisi vaihtoehtoisen suomen kielen.
"Ihan vain tiedoksi ettei kaikilta vaaditakaan, eli käytäntö on täsmälleen juuri niin kuten toivotkin sen olevan."
On olemassa yleinen kielitaitovaatimus, jonka mukaan kaikkien tietyn tason virkamiesten on osattava ruotsia kaksikielisessä viranomaisessa toimiessaan, huolimatta siitä vaikkei heillä ole edes ruotsinkielisiä asiakkaita edes tarkoitettu. Käytännössä se tarkoittaa että edellytetään muodollista virkamiesruotsin suorittamista. Tästä yleisestä vaatimuksesta tulisi luopua kokonaan samoin kuin pakollisesta virkamiesruotsista, jota perustellaan tällä yleisellä virkavaatimuksella.
"Työnantajan velvollisuus on huolehtia että ko virastossa ja sen asiakaspalvelutehtävissä tarvittaessa löytyy sitä ruotsin kielen taitoa. "
Niin ja ne saavat riittää, eli muilta virkamiehiltä kielitaitovaatimus pois.
"Vai väitätkö että tätä nykyä kaikki kaksikielisten kuntien ja valtion virkamiehet ja toimihenkilöt turhaan osaavat ja puhuvat hyvin ruotsia? "
Väitän että heiltä turhaan vaaditaan ruotsin opintoja, ja lisäksi tutkinnoissa on turhaan virkamiesruotsi pakollisena aineena.
"Ja ovatko siis myös kaikki koulunsa käyneet ja pakkomatematiikkansa lukeneet matemaatikoita? "
Varmaan osa on myöhemmin tullut matemaatikoiksi, mutta et kai tuolla yritä perustella pakkoruotsia, virkamiesruotsia tai näitä turhia yleisiä kielitaitovaatimuksia?
"Eikös saman logiikan perusteella ole yhtä lailla työpaikkailmoituksissa turha erikseen vaatia hakijalta englannin kielen taitoa koska sitähän siis osaavat sujuvasti kaikki Suomessa koulunsa käyneet? "
Englannin opiskeluun ei ole pakkoa, ja sen osaamista ei vaadita laissa, jossa säädetään virkojen kelpoisuusehdoista. Eli taas ankkafakta, siis puhdasta höpöä.
"En minä mitään ERITYISpalveluja vaadi, minulle riittää samat palvelut kuin ne mitkä sinullekin kuuluu. "
Ruotsinkielinen palvelu sellaiselle kaksikielisellä, joka selviäisi palvelusta suomeksikin on aina erityispalvelua.
"Ymmärän että pidät itseäsi jonkinlaisena herrakansan edustajana jonka aseman perusteella sinulle tulisi kuulua ETUoikeuksia suhteessa minuun."
Sinähän se tässä pikemmin vaadit, että vähemmistön valitun vähemmistön edustajana sinua pitäisi kohdella kielellisesti samoin kuin ylivoimaista enemmistöä, ja inhimillisistä että taloudellisista kustannuksista riippumatta taata samat palvelut, tarvittaessa vaikka pakottamalla meidät suomenkieliset palvelemaan teitä ruotsiksi.
"Suomi on kuitenkin ainakin toistaiseksi virallisesti kaksikielinen maa ja sinä ja minä sen lakien edessä yhdenvertaisia kansalaisia. "
Ei ole, vaan suomi on kahden kansalliskielen valtio. Tästä kahdesta kansalliskielestä ei pitäisi seurata mitään velvollisuuksia enemmistölle, että pitäisi pakolla opiskella teidän vähemmistökieltänne ja palvella vielä teitä sillä.
"Minun muulla kielitaidollani ei tule olla merkitystä eikä sellaista voida minulta vaatia."
Tietenkin sillä on olennainen merkitys, sillä sehän tarkoittaa että pystyt käyttämään samoja palveluja mitä kielienemmistökin, eikä tarvetta ruotsinkieliseen palveluun ole kohdallasi.
"Omassa kaksikielisessä kotimaassani minun tulee viranomaisen kanssa pystyä asioimaan omalla äidinkielelläni. "
Miksi, kun kerran pystyt tekemään sen suomellakin? Eli eikö tuo ole juuri sitä "herrakansa"- mentaliteettia?
" Sinun öykkärimäisyytesi ja kielitaidottomuutesi ei tietenkään saa vaikuttaa minun perusoikeuksiini suomalaisena. "
Minun taas ei kuulu taata sinulle mitään peruspalveluitasi omalla kielelläsi.
"om man beaktar dom typ 10 000 studeranden vid åbo akademi..."
Tvångsfinskan har fixat det. De klarar sig fint. Det är inte ett problem.
Men däremot är det besynnerligt med tanke på alla svenskar som kommer med båten och stöter på slottet redan i hamnen. Nåja, de kan ju engelska föralldel, men det ger ett tölpigt intryck av oss.
Det är så skönt att retas med svenskarna:
Aijaa ni KAN inte finska? Nå vi måste väl byta till svenska då.
Niin, siis perustetaan ruotsinkielinen koulu Lahden ja ympäristökuntien tarpeisiin. Toden totta Lahdesta voi joku (väärään ympäristöön eksynyt) ruotsinkielinen lapsiperhe löytyäkin, kun koulukin kerran on.
Mutta nuo Lahden ympääristökunnat kyllä taitavat olla jokseenkin puhtaasti suomenkielisiä kuntia, vai paljonko on ruotsinkielisiä esimerkiksi Hollolassa, Nastolassa, Orimattilassa tai Heinolassa ?
Kyllä täytyy näköjään olla erikoiset ja ainutlaatuiset järjestelyt näille ruotsinpuhujille. Mutta, näinhän se on aina ollut. Svekot vain vaativat ja kansa maksaa viulut ja pensselit.
Eli siis positiivinen syrjintä on sallittua Lahdessa mutta ei Ahvenanmaalla. Miksi näin.
"Mehän ajamme paitsi pakkoruotsin poistoa suomenkielisiltä koululaisilta niin myös pakkosuomen poistoa ruotsinkielieiltä koululaisilta."
Kiitos vain mutta emme ole sellaista poistoa pyytäneet. Me luemme suomea vastedeskin ihan mielellämme koska nimenomaan meidän kaksikielisyytemme antaa meille sen pistämättömän kilpailuedun teihin yksikielisiiin suomenkielisiin nähden.
Kiitos siitä!
Suomi on kuin apartheidin aikainen etelä-Afrikka, missä bantu ei halunnut opiskella afrikaansia. Suomalainen ei halua opiskella pakkoruotsia.
Vuonna 1974 etelä-Afrikan bantuopetuksen ministeri Michael C. Botha ja varaministeri Andries Treurnicht päättivät aloittaa aikaisemmin huomiotta jätetyn bantuopetuksen lain pykälän toimeenpanon, jonka mukaan opetuksessa tuli käyttää englantia ja afrikaansia (= etelä-Afrikan "pakkoruotsi") tasaveroisesti. Mustien eteläafrikkalaisten mielessä afrikaans liittyi maan sortojärjestelmään ja monet koulujen johtokunnat kieltäytyivät toteuttamasta päätöstä ja oppilaat alkoivat boikotoida oppitunteja.
16. kesäkuuta 1976 sadat lukiolaiset Sowetossa lähtivät mielenosoitusmarssille koulultaan kohti alueen jalkapallostadionia vastalauseena afrikaansinkielistä opetusta vastaan. Alueelle kerääntyi pian suuri joukko poliiseja, jotka alkoivat tulittaa oppilaita ja heittää kyynelkaasukranaatteja. Kun uutinen 13-vuotiaan oppilaan Hector Pietersonin kuolemasta levisi alueella, oppilaat ja Soweton asukkaat hyökkäsivät hallintorakennuksia vastaan ja polttivat muun muassa virastorakennuksen. Poliisien tulituksessa kuoli ainakin kolme mielenosoittajaa ja toistakymmentä haavoittui. Hallitus sulki seuraavana päivänä kaikki alueen koulut ja asetti maan armeijan hälytystilaan.
Treurnicht ilmoitti, että Etelä-Afrikan "valkoisilla alueilla" (joihin Sowetokin kuului) hallituksella oli oikeus päättää käytetystä opetuskielestä (etelä-Afrikan "pakkoruotsista") ja oikeusministeri Kruger syytti oppilaita kommunisteiksi. Samana päivänä hallituksen murskatessa mielenosoituksia kuoli 176 mielenosoittajaa ja useita satoja lisää seuraavien kuukausien aikana. Soweton mielenosoitukset levisivät nopeasti koko maahan ja nuorten opiskelijoiden aktiivisuus herätti henkiin myös vanhemman väestön vastarinnan.
Lahdessa ja sen lähikunnissa, Hollola, Nastola, Orimattila, Heinola, Asikkala ja Kärkölä asuu yhteensä 630 äidinkieleltään ruotsinkielistä.
Kunnan on se lasten koulunkäynti kuitenkin järjestettävä ja maksettava joten lienee tarkoin laskettu kannattaako oma koulu vai lasten kuljettaminen pitkien matkojen päähän.
Lasten mahdollisuudet käydä koulua omalla kielellään vaikuttaa myös perheiden asuinpaikan valintaan joten uskon että Lahti ja sen naapurikunnat ovat tarkoin laskeneet tulo- ja kustannuspuolen ja päätyneet siihen että ruotsinkielinen peruskoulu kannatti perustaa etteivät ruotsinkieliset kuntalaiset muuttaisi alueelta pois.
Samaan tulokseenhan päädyttiin aikoinaan myös Kaarinassa.
Ahvenanmaa yksikielinen, ruotsinkielinen itsehallintoalue joka päättää omista sisäisistä asioistaan ihan itse. Ei siellä ole kunnalla velvollisuutta järjestää koulutusta muulla kuin ruotsin kielellä.
Ahvenanmaalla on voimassa eri lait kuin mantereella, ihan turha verrata Ahvenamaata mantereeseen.
"Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto
Ahvenanmaan maakunta on julkisyhteisö, jonka erityisasema turvataan Suomen perustuslaissa. Ahvenanmaa on maakunta, jonka itsehallinnollinen asema on kansainvälisestikin tunnustettu ja siitä syystä erittäin vahva. Ahvenanmaan itsehallinto turvataan jopa kansainvälisissä sopimuksissa. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue. Demilitarisoinnista johtuen sen alueella ei saa pitää sotilaita eikä sotatarvikkeita. Ahvenanmaan tulee siis olla miehittämätön ja neutraali vyöhyke.
Ahvenanmaa on myös yksi Suomen kuudesta läänistä, mutta sen tehtävät poikkeavat muiden läänien tehtävistä. Ahvenanmaan lääni ei esimerkiksi valvo kuntien toimintaa muiden läänien tavoin.
Ahvenmaan itsehallintoasemasta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa. Ahvenanmaalla on itsenäistä lainsäädäntövaltaa. Tästäkin syystä Ahvenanmaan asema on erittäin vahva. Ahvenanmaalla maakuntapäivät säätävät maakuntalakeja. Maakuntalait voivat koskea vain Ahvenanmaan sisäisiä asioita. Tällä tavalla ahvenanmaalaiset päättävät omista sisäisistä asioistaan. Tasavallan presidentillä on kuitenkin maakuntalakien suhteen veto-oikeus. Mikäli presidentti ei hyväksy maakuntalakia, se raukeaa. "
http://www.nettilaki.com/a/ahvenanmaan-maakunnan-itsehallinto
Netti fenno: "Ahvenanmaalla ei myöskään palvella suomeksi sadan asukkaan kuntataloudessa. Saakohan kalastuslupaa edes suomeksi, nooh toisaalta tuskin te mitää lupia tarvitsette. Onhan ne lohikiintiöt ja muut."
Miksi heittelet tuollaisia höpö höpö-juttuja. Ottaisit selvää!! Kas tässä:
"Ahvenanmaa on monella tavoin erikoinen kalastuskohde upeine kalastusvesineen, mutta myös kalastuskorttisäännöstensä puolesta. Ahvenanmaalla voit kalastaa laajoilla vesialueilla. Kalastamista varten tarvitset kuitenkin aina kalastuskortin juuri sille alueelle jolla aiot kalastaa.
Ahvenanmaan kalastusvesillä on useita eri omistajia – tietyt vesialueet ovat yksityishenkilöiden, kylätoimikuntien tai muiden yhteisöjen omistuksessa. Myös Ahvenanmaan maakunta omistaa vesialueita.
Useita eri kalastuskortteja
Ahvenanmaalla on kaikkiaan lähes 60 eri kalastuskorttialuetta, joita jokaista varten tarvitset oman kalastuslupakortin. Kalastuskortteja myyvät mökkivuokraajat, paikalliset kaupat, kalastusoppaat ja urheilukalastuskaupat. Valitse siis ensin alue, jolla haluat kalastaa ja osta sen jälkeen tarvittava kalastuskortti. Kalastuskortin voit ostaa juuri sille alueelle, jolla haluat kalastaa eli sinun ei tarvitse aina kalastaa oman vuokramökkisi lähivesillä.
Kalastuskorttien hinnat vaihtelevat: toiset kortit maksavat 5 euroa päivältä ja toisten hinta saattaa olla 30 euroa viikolta. Korteista saaduilla tuloilla kalavesiin istutetaan uusia kalanpoikasia, lähinnä haukia, taimenia, siikoja ja lohia.
Kalastuskortti antaa oikeuden kalastaa heittovavalla, pilkillä ja ongella. Kalastus rannalta on kielletty 15. huhtikuuta–15. kesäkuuta merilintujen pesintäkauden aikana."
http://www.aland.com/fi/nae_ja_koe/tervetuloa_kalaan_muistithan_hankkia_kalastuskortin
Suurituloiset ja varakkaat, paljon veroja maksavat ruotsinkieliset halutaan pitää Lahdessa jo taloudellisistakin syistä. Lisäksi heidän henkinen ja kulttuurinen panoksensa umpihämäläiseen tuppukylään on merkittävä ja kohottava jo pelkästään olemassaolonsa perusteella.
Vapaaehtoisesti maksetaan myös kielilisää, jos hallitsee useampia kieliä.
Näin se pitää ollakin.
Opiskelu kannattaa aina.
Det finns en massa information om Åbo slott på svenska( på nätet )månne inte vi klarar oss.
Finns det någon svensk översättning till Kakola?
Eller Kakolanmäki?
Vankilat ovat kielilain mukaan yksikielisesti suomenkielisiä, joten ei tarvita ruotsinkielisiä nimiä. Vain kivoilla asioilla tulee olla ruotsinkieliset nimet! Tyhmät asiat, kuten esim. kurabyxor, voidaan nimetä suomeksikin.
Fängelset på Kakolabacken har lagts ner för många år sedan. Nuförtiden finns fängelset i Starrbacka.
Menar du galonbyxor för barn?
Kirjoitapa suomeksi. Jos ei suomi suju, niin mene esim. tänne:
http://hbl.fi/opinion
Vad har du gjort där om du inte kan svenska?
Ilmeisesti ruotsinkieliset eivät tee riköksia tai rötöksiä, joista joutuisi lusimaan. Saattaisivatko kaikki svekot oll akunnon kansalaisia ?
Jos on Arja Alhot ja muut suojelemassa niin eihän sitä sitten.
Huomatkaa: ylläpito ei ole raaskinut poistaa tätä ketjua, koska otsikko on niin nätisti kaksikielinen! :)
Slott on kirjoitettu väärin. Se kuuluu olla englanniksi slot. Åbo slot.
Slot tarkoittaa lovea esim. coin slot. Put the coin in the slot. Pane kolikko loveen tai reikään.
Niin eikös se niin ollut että rahareikä pitää tukkia. Tukki taas on stock. Ruotsiksi. Englanniksi se on log. Stockholm on Log island. Eli lokisaari. Ei, ei sillä lokikirjan kanssa ole mtään tekemistä. Yule log on jouluhalko. Jul on ruotsiksi joulu...
Sivistys lähti Turusta. Eikä ol viäl takaisin palannu...
Åbo slott förblir helsvensk.
Så som alltid ha varit.
Kyss!