Koskettava maahanmuuttajanaisen tarina

TÖRKEÄÄ RASISMIA VALKOISILTA RASISTEILTA!!"!"! Huippuosaajaa sorretaan valkoisten rasististen ennakkoluulojen takia!"!"!"!" SUOSI SOMALI JA POTKI VETERAANIA!"!"!!"


Nuoren maahanmuttajanaisen tarina
Asma on 21-vuotias somalialaisnainen joka asuu Suomessa äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Isä ja muut sisarukset asuvat Somaliassa. Vuonna 1996 Asma pakeni äitinsä ja siskonsa kanssa Etiopiaan ja sieltä edelleen Suomeen vuonna 1997. He saapuivat Pohjanmaalle, jonka vuoksi Asma on oppinut sekä suomen että ruotsin kielen. Asman mielestä on ollut helpompaa tutustua ensin suomenruotsalaisiin, koska nämä ymmärtävät millaista on kuulua vähemmistöön ja olla ”erilainen”.

Asma työskentelee tällä hetkellä laitoksessa Helsingissä, jossa hän myös asuu. Tästä onkin koitunut harmeja, sillä hänen äitinsä ja sisaruksensa asuvat toisessa kaupungissa. Somalialaispiireissä on tavallista, että huhuja liikkuu tytöistä, jotka asuvat yksin toisessa kaupungissa kun muu perhe. Asma kertoo, että häntä on haukuttu mm huoraksi juuri tästä syystä ja että hänen isänsä soittaa hänelle päivittäin Somaliasta tarkistakseen mitä hän tekee ja kenen kanssa hän on; huhut ovat levinneet Somaliaan asti.

Suurimmaksi saavutuksekseen Asma toteaa valmistumisensa lähihoitajaksi. Hän on tyytyväinen omaan elämäänsä ja haluaa jatkossakin asua Suomessa. Hän haluaisi kuitenkin käydä Somaliassa tapaamassa perhettään ja sukuaan.

Viime vuonna Asma meni kihloihin somalialaispoikaystävänsä kanssa. Asma kertoo että tämä oli suuri virhe, sillä poika muuttui täysin. Ennen kihlausta pojan oli pyydettävä lupaa kihlautumiselle Asman isältä, joka pidemmän suostuttelun jälkeen hyväksyi kihlauksen. Asma kertoo, että poika kihlauksen jälkeen oli vaatinut häntä pukeutumaan perinteisiin vaatteisiin. Asman vaatteet eivät olleet hänen makuunsa, niissä oli aina jotain vikaa. Kihlauksen jälkeen Asman käyttäytyminen oli koko ajan tarkkailtavana. Sulhasen mielestä Asma oli liikaa poissa kotoa, hänen olisi pitänyt vain hoitaa kotia ja tehdä ruokaa, opinnot olivat turhia, kuten myös työ. Kihlauksen myötä Asman suomalaiset ystävätkään eivät kelvanneet, heistä oli vain harmia. Asma kertoo, että hän jätti pojan huomattuaan miten kihlaus muutti suhdetta. Hän kertoo myös, että monet somalialaisnaiset olivat olleet sitä mieltä että tällainen muutos on normaalia kihlauksen tai avioitumisen yhteydessä. Asma on iloinen saadessaan taas elää omaa elämäänsä. Hän on jatkanut huivin käyttöä kihlauksensa jälkeen, mutta nyt hän käyttää sitä omasta vapaasta tahdostaan, osana omaa kulttuuri-identiteettiään.

Vapaa-aikana Asma yrittää olla perheensä kanssa niin paljon kun suinkin mahdollista. Lukeminen on yksi hänen lempipuuhistaan ja hän tykkää myös shoppailusta.

Asma kertoo, että kaikki hänen sukulaisensa ovat silvottuja. Somaliassa silpominen tapahtuu 5-12 vuoden ikäisenä. Asma muistaa oman silpomispäivänsä hyvin. Hänet silvottiin 6-vuotiaana yhdessä kahden serkun kanssa. Silpominen tehtiin hänen kodissaan, jonne oli kutsuttu paikallinen terveydenhoitoalan työntekijä.

”Olin saanut tietää tästä suuresta päivästä jo aikaisemmin. Olin hyvin iloinen siitä, että minun vuoroni oli tullut. Koska minua ei ollut silvottu, en saanut leikkiä silvottujen tyttöjen kanssa. Minua kiusattiin ja sain usein kuulla, että olin likainen.”

”Minut silvottiin omassa kodissani kahden serkkuni kanssa. Minut silvottiin viimeiseksi, joten näin mitä serkuille tehtiin. Se oli kauheata. Pelkäsin. Makasin perinteisellä somalialaisella matolla. Pääni alle laitettiin tyyny ja äitini seisoi vieressäni. Naisella, joka suoritti leikkauksen, oli päällään perinteinen somalialainen asuste. Hän oli pannut kattilan kiehumaan vieressä olevalle savihellalle. Kiehuvaan veteen hän laittoi sakset, veitsen ja neulan, sekä muita tarvikkeita leikkausta varten. Minut puudutettiin, mutta se auttoi vain leikkauksen ajan. Kun puudutuksen vaikutus loppui, kipu oli hirveä.”

Asma kertoo, että hänelle tehtiin niin sanottu faraoninen leikkaus, jossa ulkoiset sukuelimet osittain tai täydellisesti poistetaan sekä emättimen reunat ommellaan kiinni niin että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko. Leikkauksen jälkeen hänen jalkansa sidottiin yhteen, jotta haava parantuisi nopeammin.

”Minut ommeltiin kiinni. Leikkauksen jälkeen en pystynyt ollenkaan virtsaamaan. Äitini kutsui takaisin leikkauksen tehneen naisen, joka avasi ompeluksiani hieman, jotta virtsaaminen olisi mahdollista.”

”Parantuminen kesti 3-4 viikkoa, jonka aikana äitini pesi minut lämpimällä vedellä ja piti minusta huolta. Parantumisen aikana en pystynyt liikkumaan, mutta sain nukkua paremmassa sängyssä, sain parempaa ruokaa ja minua hoidettiin hyvin.”

”Isäni vastusti leikkausta, mutta tällaisissa asioissa naiset ovat ne jotka päättävät. Leikkauksesta päättää äiti yhdessä vanhempien naissukulaisten kanssa. En ole koskaan halveksunut äitini päätöstä, mutta omia tyttäriäni en leikkauta!”

Asma kertoo, että hänellä on ollut ongelmia kuukautistensa kanssa ja että virtsaaminen kestää pidempään. Sukupuoliyhdynnästä tai synnytyksestä hänellä ei ole omia kokemuksia, mutta hän kertoo kuulleensa monista ongelmista.

”Saavuttuani Suomeen minulle tarjottiin mahdollisuus avausleikkaukseen, mutta kieltäydyin. Sain lääkkeitä, joita syön kuukautisteni aikana, ja ne auttavat paljon.”
Asma kertoo että hän on mietinyt avausleikkausta, mutta hän haluaa kunnioittaa äitiään, eikä tämän vuoksi halua sitä. Hän sanoo myös, että hän on oppinut elämään ongelmiensa kanssa. Asmalla on usein virtsatientulehduksia sekä ”muita pienempiä vaivoja”.

Hänen tapaamistaan lääkäreistä suurin osa on ollut tietoisia sukuelinten silpomisesta, mutta he eivät ole osanneet käsitellä asiaa ja siihen liittyviä ongelmia. ”Olen huomannut, kuinka he pitävät minua erilaisena. Joskus he ovat jopa näyttäneet kauhistuneilta. On hyvin noloa mennä lääkäriin, kun tietää olevansa erilainen. Tiedän myös, että joudun selittämään pitkään ennen kuin he ymmärtävät. Tämän vuoksi yritän olla menemättä lääkäriin, mutta välillä on pakko. Gynekologin vastaanotolla en ole kuitenkaan koskaan käynyt. Olenkin miettinyt, miten leikkaus on minuun vaikuttanut; voinko esimerkiksi saada lapsia, sitä en tiedä.”

Asma kertoo, että hän ei ole kuullut yhdestäkään tapauksessa jossa tyttö olisi silvottu Suomessa, mutta Ruotsissa tällaisia tapauksia kyllä on. ” Somalialaiset pelkäävät suomalaisia viranomaisia, eivätkä tämän vuoksi uskalla jatkaa perinnettä täällä. Ruotsissa tilanne on toinen.” Asma kertoo kuitenkin tietävänsä kolme Suomessa asuvaa tyttöä, jotka Somaliaan suuntautuvan ”lomamatkan” aikana ovat joutuneet silvonnan kohteeksi.

Asman mielestä suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi perinteestä ,minkä vuoksi heidän on hyvin vaikea ymmärtää sitä. Monet uskovatkin, että on kyse uskontoon liittyvästä perinteestä, mutta Asma tietää, ettei Koraanissa ole mitään mainintaa tyttöjen sukuelinten silpomisesta.

Monen somalialaisen mielestä Asman ei tulisi tehdä työtä naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi, eikä kertoa avoimesti omista kokemuksistaan, koska tämä on osa heidän kulttuuriaan. Näin on tehty vuosisatojen ajan. ”Miksi haluat kertoa meidän perinteestämme muille, jotka eivät ymmärrä sitä? Etkö pidä leikattua naista puhtaana ja kauniina? Näin on aina ollut ja näin tulisi aina olla!

http://www.worldvision.fi/fgm/pages/index.php?headID=17&pageID=17
3317
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Miten tämä liittyy palstan aiheeseen?

Maahanmuuttajat palsta olisi oikeampi paikka..

Äänestä
  • no voi voi,kyllä nyt vatussilla on vaikeaa

    Äänestä

Täähän kuulostaa tutulta pellelle, copy/paste tyyppi jonka omat kommentit on huvittavia eikä älyä löydy..kohta lennät taas ulos tältäkin palstalta..hah!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Freestyler kirjoitti:

TÖRKEÄÄ RASISMIA VALKOISILTA RASISTEILTA!!"!"! Huippuosaajaa sorretaan valkoisten rasististen ennakkoluulojen takia!"!"!"!" SUOSI SOMALI JA POTKI VETERAANIA!"!"!!"


Nuoren maahanmuttajanaisen tarina
Asma on 21-vuotias somalialaisnainen joka asuu Suomessa äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Isä ja muut sisarukset asuvat Somaliassa. Vuonna 1996 Asma pakeni äitinsä ja siskonsa kanssa Etiopiaan ja sieltä edelleen Suomeen vuonna 1997. He saapuivat Pohjanmaalle, jonka vuoksi Asma on oppinut sekä suomen että ruotsin kielen. Asman mielestä on ollut helpompaa tutustua ensin suomenruotsalaisiin, koska nämä ymmärtävät millaista on kuulua vähemmistöön ja olla ”erilainen”.

Asma työskentelee tällä hetkellä laitoksessa Helsingissä, jossa hän myös asuu. Tästä onkin koitunut harmeja, sillä hänen äitinsä ja sisaruksensa asuvat toisessa kaupungissa. Somalialaispiireissä on tavallista, että huhuja liikkuu tytöistä, jotka asuvat yksin toisessa kaupungissa kun muu perhe. Asma kertoo, että häntä on haukuttu mm huoraksi juuri tästä syystä ja että hänen isänsä soittaa hänelle päivittäin Somaliasta tarkistakseen mitä hän tekee ja kenen kanssa hän on; huhut ovat levinneet Somaliaan asti.

Suurimmaksi saavutuksekseen Asma toteaa valmistumisensa lähihoitajaksi. Hän on tyytyväinen omaan elämäänsä ja haluaa jatkossakin asua Suomessa. Hän haluaisi kuitenkin käydä Somaliassa tapaamassa perhettään ja sukuaan.

Viime vuonna Asma meni kihloihin somalialaispoikaystävänsä kanssa. Asma kertoo että tämä oli suuri virhe, sillä poika muuttui täysin. Ennen kihlausta pojan oli pyydettävä lupaa kihlautumiselle Asman isältä, joka pidemmän suostuttelun jälkeen hyväksyi kihlauksen. Asma kertoo, että poika kihlauksen jälkeen oli vaatinut häntä pukeutumaan perinteisiin vaatteisiin. Asman vaatteet eivät olleet hänen makuunsa, niissä oli aina jotain vikaa. Kihlauksen jälkeen Asman käyttäytyminen oli koko ajan tarkkailtavana. Sulhasen mielestä Asma oli liikaa poissa kotoa, hänen olisi pitänyt vain hoitaa kotia ja tehdä ruokaa, opinnot olivat turhia, kuten myös työ. Kihlauksen myötä Asman suomalaiset ystävätkään eivät kelvanneet, heistä oli vain harmia. Asma kertoo, että hän jätti pojan huomattuaan miten kihlaus muutti suhdetta. Hän kertoo myös, että monet somalialaisnaiset olivat olleet sitä mieltä että tällainen muutos on normaalia kihlauksen tai avioitumisen yhteydessä. Asma on iloinen saadessaan taas elää omaa elämäänsä. Hän on jatkanut huivin käyttöä kihlauksensa jälkeen, mutta nyt hän käyttää sitä omasta vapaasta tahdostaan, osana omaa kulttuuri-identiteettiään.

Vapaa-aikana Asma yrittää olla perheensä kanssa niin paljon kun suinkin mahdollista. Lukeminen on yksi hänen lempipuuhistaan ja hän tykkää myös shoppailusta.

Asma kertoo, että kaikki hänen sukulaisensa ovat silvottuja. Somaliassa silpominen tapahtuu 5-12 vuoden ikäisenä. Asma muistaa oman silpomispäivänsä hyvin. Hänet silvottiin 6-vuotiaana yhdessä kahden serkun kanssa. Silpominen tehtiin hänen kodissaan, jonne oli kutsuttu paikallinen terveydenhoitoalan työntekijä.

”Olin saanut tietää tästä suuresta päivästä jo aikaisemmin. Olin hyvin iloinen siitä, että minun vuoroni oli tullut. Koska minua ei ollut silvottu, en saanut leikkiä silvottujen tyttöjen kanssa. Minua kiusattiin ja sain usein kuulla, että olin likainen.”

”Minut silvottiin omassa kodissani kahden serkkuni kanssa. Minut silvottiin viimeiseksi, joten näin mitä serkuille tehtiin. Se oli kauheata. Pelkäsin. Makasin perinteisellä somalialaisella matolla. Pääni alle laitettiin tyyny ja äitini seisoi vieressäni. Naisella, joka suoritti leikkauksen, oli päällään perinteinen somalialainen asuste. Hän oli pannut kattilan kiehumaan vieressä olevalle savihellalle. Kiehuvaan veteen hän laittoi sakset, veitsen ja neulan, sekä muita tarvikkeita leikkausta varten. Minut puudutettiin, mutta se auttoi vain leikkauksen ajan. Kun puudutuksen vaikutus loppui, kipu oli hirveä.”

Asma kertoo, että hänelle tehtiin niin sanottu faraoninen leikkaus, jossa ulkoiset sukuelimet osittain tai täydellisesti poistetaan sekä emättimen reunat ommellaan kiinni niin että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko. Leikkauksen jälkeen hänen jalkansa sidottiin yhteen, jotta haava parantuisi nopeammin.

”Minut ommeltiin kiinni. Leikkauksen jälkeen en pystynyt ollenkaan virtsaamaan. Äitini kutsui takaisin leikkauksen tehneen naisen, joka avasi ompeluksiani hieman, jotta virtsaaminen olisi mahdollista.”

”Parantuminen kesti 3-4 viikkoa, jonka aikana äitini pesi minut lämpimällä vedellä ja piti minusta huolta. Parantumisen aikana en pystynyt liikkumaan, mutta sain nukkua paremmassa sängyssä, sain parempaa ruokaa ja minua hoidettiin hyvin.”

”Isäni vastusti leikkausta, mutta tällaisissa asioissa naiset ovat ne jotka päättävät. Leikkauksesta päättää äiti yhdessä vanhempien naissukulaisten kanssa. En ole koskaan halveksunut äitini päätöstä, mutta omia tyttäriäni en leikkauta!”

Asma kertoo, että hänellä on ollut ongelmia kuukautistensa kanssa ja että virtsaaminen kestää pidempään. Sukupuoliyhdynnästä tai synnytyksestä hänellä ei ole omia kokemuksia, mutta hän kertoo kuulleensa monista ongelmista.

”Saavuttuani Suomeen minulle tarjottiin mahdollisuus avausleikkaukseen, mutta kieltäydyin. Sain lääkkeitä, joita syön kuukautisteni aikana, ja ne auttavat paljon.”
Asma kertoo että hän on mietinyt avausleikkausta, mutta hän haluaa kunnioittaa äitiään, eikä tämän vuoksi halua sitä. Hän sanoo myös, että hän on oppinut elämään ongelmiensa kanssa. Asmalla on usein virtsatientulehduksia sekä ”muita pienempiä vaivoja”.

Hänen tapaamistaan lääkäreistä suurin osa on ollut tietoisia sukuelinten silpomisesta, mutta he eivät ole osanneet käsitellä asiaa ja siihen liittyviä ongelmia. ”Olen huomannut, kuinka he pitävät minua erilaisena. Joskus he ovat jopa näyttäneet kauhistuneilta. On hyvin noloa mennä lääkäriin, kun tietää olevansa erilainen. Tiedän myös, että joudun selittämään pitkään ennen kuin he ymmärtävät. Tämän vuoksi yritän olla menemättä lääkäriin, mutta välillä on pakko. Gynekologin vastaanotolla en ole kuitenkaan koskaan käynyt. Olenkin miettinyt, miten leikkaus on minuun vaikuttanut; voinko esimerkiksi saada lapsia, sitä en tiedä.”

Asma kertoo, että hän ei ole kuullut yhdestäkään tapauksessa jossa tyttö olisi silvottu Suomessa, mutta Ruotsissa tällaisia tapauksia kyllä on. ” Somalialaiset pelkäävät suomalaisia viranomaisia, eivätkä tämän vuoksi uskalla jatkaa perinnettä täällä. Ruotsissa tilanne on toinen.” Asma kertoo kuitenkin tietävänsä kolme Suomessa asuvaa tyttöä, jotka Somaliaan suuntautuvan ”lomamatkan” aikana ovat joutuneet silvonnan kohteeksi.

Asman mielestä suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi perinteestä ,minkä vuoksi heidän on hyvin vaikea ymmärtää sitä. Monet uskovatkin, että on kyse uskontoon liittyvästä perinteestä, mutta Asma tietää, ettei Koraanissa ole mitään mainintaa tyttöjen sukuelinten silpomisesta.

Monen somalialaisen mielestä Asman ei tulisi tehdä työtä naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi, eikä kertoa avoimesti omista kokemuksistaan, koska tämä on osa heidän kulttuuriaan. Näin on tehty vuosisatojen ajan. ”Miksi haluat kertoa meidän perinteestämme muille, jotka eivät ymmärrä sitä? Etkö pidä leikattua naista puhtaana ja kauniina? Näin on aina ollut ja näin tulisi aina olla!

http://www.worldvision.fi/fgm/pages/index.php?headID=17&pageID=17

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu