Ensimmäinen päivä

Itse käytin ekan päivän C-papereiden hankintaan. Siitä en tiedä mitään, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Ei taideta Israeliin matkata kuitenkaan... Eiköhän ensimmäinen päivä kulu oman majoituksen etsimiseen ja ainakin joidenkin - jos ei kaikkien vaatteiden ja varusteiden hakuun. Tuntolaatatkin varmaan jaetaan ja sen sellaista.

Varuskunnan koosta riippuen pitää varata enemmän aikaa kaikkeen, kun on liikkujia ja oikeaan paikkaan opastettavia paljon. Miksei joku oppituntikin voisi olla heti ensimmäisenä päivänä. Saattaapa olla oman perusyksikön tilojen ja henkilökunnan esittelyäkin.

Armeijasta vain 2 vuotta ja silti muistot hataralla. Armeijassa tapahtuu niin paljon että se poistaa vanhan muistin.

Eka päivänä kuljetaan vaan muiden mukana. Huumekoirat ja sotilaspoliisit tarkistaa kaikkien laukut. Älä siis ota alussa puukkoa tai teräaseita mukaan. Ei ehkä juomapulloakaan, että ei aleta epäillä. Se on sellaista alkupelottelua, jota ei kannata säikähtää ja pelätä. Ne jotka on enimmän aikaa johtamassa teitä, ovat olleet vain puoli vuotta pitempään armeijassa kuin te alokkaat.
Saattaa olla että varusteet jaetaan. Jonossa täytät kärryäsi ja sanot vain kokoja, kaikki muu on valmiiksi hoidettu ja kaikki saa samat tavarat.
Eka päivänä selviää mihin komppaniaan menet. Jääkäri on pahin ja muissa voit huokaista helpotuksesta, vaikka kaikki ovatkin rankkoja koulutuksia. Jääkäreitä tulee suurimmasta osasta, ja siellä on ties mitä vetelyksiä ja varmasti heikompia kuin sinä joka ymmärrät kysyä, vaikkakin viime hetkellä.

Alussa on kolme viikkoa tunnin iltavapailla ja ei viikonloppuvapaita ja päivät on täynnä ohjelmaa. Se on myös alkupelottelua. Vähitellen kun oppii tuntemaan alikersantit, huomaat että ne on normaaleja ihmisiä. Tai eivätkä olekaan. Täysiä pellejä.
Kyllä eka päivä menee nopeasti, kun siinä on paljon jonotusta, ruokailu ja alkuselvittelyjä.
Mitä enemmän arvoasteikkoja ja johtajilla alaisia, sitä helpommin valta kilahtaa nuppiin. Sama se on työelämässä. Alikersantit siellä on ollut samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Heitä on kohdeltu niin kaltoin, että he haluavat sen antaa samalla mitalla alokkaille.

Älä pelkää mennä siviilipalvelukseen. Menetetyllä kolmella kuukaudella ei ole niin väliä, ja sitä aikaa et muista tulevaisuudessa kun taas armeija painaa mieltä elämän loppuun.

Kannattaa mennä hyvissä ajoin päivällä paikalle. Siellä mennään hakemaan varusteet varusvarastolta, ja jos olet ajoissa paikalla, pääset traktorin lavalle taistelukavereidesi kanssa, ja varustesetti kulkee mukavasti mukana lavalla.

Viimehetkillä tulijat joutuivat kantaa kaikkii tavarat kävellen itse varastolta kasarmille noin vajaan kilometrin matkan.

Kaapin tekemistä varten on mallikuva ja ohjeet mitä minnekin tulee laittaa. Vaikka olin ajoissa perillä tuskailin kaapin kanssa pitälle yli puolen yön ennenkuin varusteet oli paikoilleen löydetty ja peti tehtynä.

Eikun nukkumaan ja herätys on 05.50. Laitatte verryttelyasun päälle ja kello kuusi alkaa "Aamureippailu"

Menette ulos ja juoksette jonkun lenkin. Aamureippailu kestää noin vartin.

Menette sisään ja vaihdatte verkkarit palveluspukuun, ja menette muodossa marssien aamiaiselle.

Päiväohjelma alkaa tarkentua aamiaisen jälkeen kun palatte kasarmille.

Nykyään te pääsette paljon helpommalla niistä ensimmäisistä päivistä, sillä siellä ei ole enää niin paljon vanhempia saapumiseriä vahingoniloisina ilkkumassa.

Entisinä aikoina olivat vanhemmat saapumiserät varuskunta-alueella enemmistönä verrattuna alokkaisiin. Voi sitä mopoksi huutelun määrää ja muuta halveeraamista! Sitten ne vanhemmat kulkivat varastelemassa alokkailta niitä varusteita, mitä olivat hukanneet.

Oli se intti yksi peräreikä tässä maamme ihmisyhteisöjen kirjossa! Sitähän kuvitteli sinne mennessä, että siellä vallitsee kuri järjestys ja oikeudenmukaisuus, mutta kun näille kaikille arvoille siellä koira nosti (nostaa) jalkaa. Siellähän oli tehty olosuhteet menestyä kaikille lieroluonteisille pinnareille ja härskeille lajitoverin hyväksikäyttäjille.

En oikein usko, että se on nykyään kovin oleellisesti muuttunut parempaan suuntaan.

Nöyryytys alkaa ensimmäisenä päivänä, tärkein on oma asenne, että tätä en tule sietämään, miten voi kusettaa hommaa mahdollisimman paljon ja saada vapautuksen.

Ekana päivänä laitetaan kuumemittari rektaaliin

Riksussa homma toimi muistaakseni näin:

- Ilmoittautumisten jälkeen haettiin tavarat varusvarastolta ja sijoitettiin tupiin ja joukkueisiin
- Tämän jälkeen kaappien täyttö ja varusteiden tarkistus alikkien johdolla
- Kamojen laitossa kului niin paljon aikaa, että ei muuta ehditty tekemäänkään päivän aikana, lukuunottamatta iltavahvaria ulkosalla iltapalaa.

- Seuraavana päivänä herätys klo 6
- Ohjatut aamutoimet
- Aamiainen
- Ohjelmaa lounaaseen asti (oppitunteja)
- Lounas
- Ohjelmaa (sulkeiset)
- Ohjelmaa
- Päivällinen
- Yleisiä asioita alikkien kanssa
- Iltapala

Laivastossa ei saanut iltapalaa koko alokasaikana.