Yksikään uskova ei ole niin varma Jumalan olemassaolosta kuin antavat ymmärtää.
Jokainen epäilee. Jokaikinen.
Jokainen epäilee. Jokaikinen.
Jokainen uskova epäilee
100% varma
2093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eihän se muutoin uskoa olisikaan vaan tietoa.
Uudesti syntynyt Jumalan lapsi elää tuntemissuhteessa Herransa kanssa;
"Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto."
"Uudesti syntynyt", "Jumlan lapsi" = sanahelinää.
Asia on juuri näin, kuin Nikojt kirjoittaa.
Me olemme tulleet tuntemaan Hänet ja tiedämme, että Hän on, on ollu ja on tuleva olemaan, ei siinä ole mitään epäselvyyttä.
Kun aloittaja itse oppii tuntemaan Hänet ja tietämään sen kautta, kuka ja mikä Hän on, sen jälkeen saattaa jopa hymyilyttää tämä aloituksensa. :)
Nyt minäkin hymmyillen muistelen niitä aikoja, kun esitin Jumalalle rukouksiani tyyliin: "Jos olet olemassa, niin....". :) sillä Jumala oli ja kuuli epäuskoisetkin rukoukseni, kun näki, että ne tulevat siitä huolimatta vilpittömästä sydämestä.
Muistamme Raamatun lehdiltäkin isän, joka ns. "teki"/ "loi" rukouksen omasta epäuskostaan: "Minä uskon; auta minun epäuskoani". Mark. 9
"Hän" on toisille Jumala, toisille Krishna, toisille Allah ja toisille jotain muuta, riippuen siitä mihin kulttuuriin henkilö on syntynyt.
"'Hän' on toisille Jumala, toisille Krishna, toisille Allah ja toisille jotain muuta, riippuen siitä mihin kulttuuriin henkilö on syntynyt."
Mulle Jumalan nimi tai uskonto tai kulttuuri ei ollut olennaista tullessani uskoon, vaan evankeliumin paikkansa pitävyys käytännössä, sen selitysvoimaisuus, sen toimivuus, se, että ymmärsin sen olevan totuus, ja sain jatkuvasti todisteita siitä omassa elämässäni. On vaikeaa (muttei mahdotonta) taistella totuutta vastaan, kun on kerran lähtenyt sitä avoimin mielin selvittämään.
"Uudesti syntynyt", "Jumlan lapsi" = sanahelinää "
Varmaan sulle, joka et ole asiassa sisällä, mutta EI USKOVALLE ! olet joko Jumalanlapsi tai vihtahousunlapsi..
.."tullessani uskoon," Miten tulit uskoon ?
"Miten tulit uskoon?"
Se on kaiken kaikkiaan pitkä tarina, mutta lyhyesti... Tulin uskoon, tai usko tuli minuun, Raamattua lukiessani. Olin myös seurannut jonkin verran Raamatunopetusta kristillisen median kautta. Tulin synnintuntoon ja vasta silloin ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärsin sovituksen ja armon merkityksen käytännössä ja henkilökohtaisesti, eli ymmärsin, mistä evankeliumissa oikeasti on kyse.
Kiitos Herralle!
Me puhumme ihmeistä silloin, kun joku paranee fyysisestä sairaudestaan, emmekä tajua tai ota huomioon, että paljon suurempi ihme on se, kun joku uudestisyntyy.....pelastuu ja vapautuu synneistään ja kaikesta menneisyyden painolasteistaan.
Tällainen ihmeellinen voima on evankeliumissa, Jumalan Sanassa!
Jumala, vihtahousu... Saman satukirjan taruolentoja. Voinhan minäkin sanoa olevani vaikka Smurffien lapsi, mutta samaa sanahelinää sekin olisi.
Hei vaan pöljät!
Vanha testamentin mukaan te kaikki joudutte hel.vettiin sillä Juutalaisuus on se ainoa oikea uskonto.
Jokainen uskonto on se ainoa oikea. Se asia yhdistää jokaista uskontoa ja jokaista uskovaa.
Juutalaisuudessa ei ole helvettiä.
Ja 100% varmako on nähnyt jokaikisen uskovaisen pään sisälle? Kannattaisi ainakin epäillä tätä oletusta.
Kyllä, olen nähnyt.
Luulenpa, että aika moni epäilee, itse en edes uskoisi mihinkään Jumalaan ellei minulle olisi tapahtunut "yliluonnollisia tapahtumia". Olin agnostikko ja pidin kaikkea uskoa toiveajatteluna, mutta nyt minulla on käsissä mysteeri.
Minusta uskovissa on helmiä, mutta ne helmet ovat hajallaan.
Pääosin en koe mitään kiinnostusta mennä palvomaan jotain mies sarnaajaa taikka muuten pönkittämään jonkun egoa seurakuntiin. Ihmissitä näkee heti, että ovat aivan yhtä vajavaisia kuin muuallakin ja sitten vain luulevat olevansa jotakin erinlaista. Luulen, että syy tähän on se, että harva uskovat edes oikeasti uskoo uskottelee itselleen vain.
Ihmettelen ylipäätään kuinka kukaan nainen jaksaa tuolla käydä koska tarjolla on juuri jotakin ärsyttävää pällistelijän ja ihailijan
Yksiyhteinen asia eri seurakunnilla ja sukonnoilla on ja se ei liity uskon oppiin vaan siihen, että naisten oletetaan ihailevan sokeasti joko mies puhujaa, mies gurua taikka miestä ylipäätään.
" ihailevan sokeasti joko mies puhujaa, mies gurua taikka miestä ylipäätään. "
No jo on paksua potaska ! Ei sinne seurakuntaan mennä ketään puhujaa ihailemaan tai palvomaan vaan JUMALAA !
Uskontoihin liittyy uskominen. Tieto on eri asia.
Uskossa subjektiivinen totuus koetetaan vääntää objektiivisesti. Silloin mennään metsään ja pahasti.
Todella moni uskovainen ei oikeasti edes hahmota sitä mihin uskoo. Raamattua lainaillaan ahkerasti, mutta itse oppi on vieras.
Vastenmielistä tuntuu olevan myös ajatteleminen.