Sydämeni itkee luterilaisen kirkon alennustilaa.
Kirjoitin aikaisemmin mihin kaikkeen olin törmännyt luterilaisessa kirkossa, mutta kirjoitukseni poistettiin. Siinä ei ollut mitään keksittyä vaan ihan oikeita asioita, joihin olin oikeasti törmännyt. Kirkon toiminta on mennyt niin absurdiksi, että sitä alkaa olla mahdoton uskoa.
Eilen oli otsikoissa kirkkojen myynti, joka johtuu ihmis kadosta. Järkyttävintä on, että nyt ilmeisesti lähtee tapauskovien sijaan oikeasti uskovia ja nimen omaan niitä, jotka ovat perehtyneet raamattuun. Uusi Raamattu "käännös", kirkon julkisuuskuva ja se mihin seurakunnan piirissä olevat ovat törmänneet...
Itse olen yksi näistä, jotka ovat jättämässä uppoavan laivan ja vaikka olo tuntuu välillä laivarotalta niin en katso olleen muuta vaihtoehtoa, en vain pystynyt enää jäämään. Se mihin luterialisuus on vajoamassa on jotain muuta kuin kristillisyys ja jo nyt se ristiriita on liian suuri.
Jotkut on valinneet lahkoitumisen säätiön tai vastaavan kautta, osa löytää toisen kirkon omakseen, mutta myös moni jää kirkon ulkopuolelle kokonaan (ja nyt puhun oikeasti uskovista).
Mitä vaihtoehtoja on, onko mitään enää tehtävissä kirkon pelastamiseksi?
Vaikka oikeasti uskovien pappien määrä vähenee koko ajan ja saattaa olla jo vähemmistö (siis virallisessa Luterilaisessa kirkossa) niin vielä löytyy uskovia pappejakin. Yksi asia mistä ei puhuta on se, että näistä oikeasti uskovista papeista osa (ei ilmeisesti edes ihan pieni osa) on vaihtamassa kirkkoa tai suunnittelee sitä (vaikka se tulee todennäköisesti merkitsemään ammatin menetystä).
Kirjoitin aikaisemmin mihin kaikkeen olin törmännyt luterilaisessa kirkossa, mutta kirjoitukseni poistettiin. Siinä ei ollut mitään keksittyä vaan ihan oikeita asioita, joihin olin oikeasti törmännyt. Kirkon toiminta on mennyt niin absurdiksi, että sitä alkaa olla mahdoton uskoa.
Eilen oli otsikoissa kirkkojen myynti, joka johtuu ihmis kadosta. Järkyttävintä on, että nyt ilmeisesti lähtee tapauskovien sijaan oikeasti uskovia ja nimen omaan niitä, jotka ovat perehtyneet raamattuun. Uusi Raamattu "käännös", kirkon julkisuuskuva ja se mihin seurakunnan piirissä olevat ovat törmänneet...
Itse olen yksi näistä, jotka ovat jättämässä uppoavan laivan ja vaikka olo tuntuu välillä laivarotalta niin en katso olleen muuta vaihtoehtoa, en vain pystynyt enää jäämään. Se mihin luterialisuus on vajoamassa on jotain muuta kuin kristillisyys ja jo nyt se ristiriita on liian suuri.
Jotkut on valinneet lahkoitumisen säätiön tai vastaavan kautta, osa löytää toisen kirkon omakseen, mutta myös moni jää kirkon ulkopuolelle kokonaan (ja nyt puhun oikeasti uskovista).
Mitä vaihtoehtoja on, onko mitään enää tehtävissä kirkon pelastamiseksi?
Vaikka oikeasti uskovien pappien määrä vähenee koko ajan ja saattaa olla jo vähemmistö (siis virallisessa Luterilaisessa kirkossa) niin vielä löytyy uskovia pappejakin. Yksi asia mistä ei puhuta on se, että näistä oikeasti uskovista papeista osa (ei ilmeisesti edes ihan pieni osa) on vaihtamassa kirkkoa tai suunnittelee sitä (vaikka se tulee todennäköisesti merkitsemään ammatin menetystä).
Vastaukset 24
Vanhimmat
Irja Askola vihkii Jalmarin ja Ilmarin...
Ev.lut. on tiensä päässä.
Keskiaikaiset kivikirkot pitäisi palauttaa katoliselle kirkolle.
"Keskiaikaiset kivikirkot pitäisi palauttaa katolisellel kirkolle."
Niiden kivikirkkojen rakantamista ja ylläpitoa ei katolinen kirkko ole maksanut omista rahoistaan, vaan ne on rakennettu suomalaisten verorahoilla. Kun suomalaiset kääntyivät luterilaisiksi, ne kivikirkot olivat edelleen heidän verorahoillaan maksamiaan. Kun katolinen kirkko ei ole maksanut omista rahoistaan niitä kivikirkkoja, niin ne eivät kuulu katoliselle kirklle. Sitä paitsi ei Suomen katolisella kirkola, johon kuulluu vain n. 11 000 katolilaista, olisi mitään resursseja huolehtia niistä kirkoista.
"Ev.lut on tiensä päässä."
Ei luterilainen kirkko ole tiensä,päässä. Siihen kuuluu yli 70 miljoonaa jäsentä. Ei suomalaisuuskaan ole tiensä päässä, vaikka meitä suomalaisia on vain viitisen miljoonaa.
"Ei luterilainen kirkko ole tiensä,päässä."
No on se kyllä uskonnollisessa mielessä, vaikka ei kenties eri maissa organisaationa.
-"Ei luterilainen kirkko ole tiensä päässä."
"No on se kyllä uskonnollisessa mielessä, vaikka ei kenties eri maissa organisaationa."
Miten niin uskonnollisessa mielessä tiensä päässä? Luterilainen kirkko harjoittaa ekumeniaa eli kirkkojen välistä yhteistyötä muiden kristillisten kirkkojen kanssa. Luterilaisia on yli 70 miljoonaa, meitä suomalaisia on vain viitisen miljoonaa eikä kumpikaan ole tiensä päässä. En ymmärrä näitä luterilaisuuden vastustajia, joilla ei ole parempaa tekemistä kuin tulla jatkuvasti kirjoittamaan omia kielteeisä käsityksiään luterilaisesta kirkosta Luterilaisuuspalstalle.
Ehdotan, että kaikki keskiaikaiset kivikirkot annetaan Katolinen kirkko Suomessa ylläpidettäväksi ja kustannettavaksi.
Kyllä katolilaisilla seurakunnilla rahaa riittää ihan hyvin nyt, kun vihdoinkin on saatu Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin katto korjattua sillä tavalla, että romahdusvaaraa ei enää ole eikä kirkkokaan ole enää käyttökiellossa. Lisäksi Helsingin Pyhän Marian kirkon kellotapuli saatiin korjattua niin, ettei romahdusvaaraa ole enää sielläkään eikä torni vaaranna enää autoliikennettä Paciuksenkadulla.
Onko nämä 70 miljoonaa jäsentä oikeasti luterilaisia vai ainoastaan kasteen kautta kirkkoon liitettyjä ja suuri osa nykyisellään ateisteja jotka syystä tai toisesta ovat jättäneet eroamatta? Voidaanko henkilö sanoa luterilaiseksi pelkän ulkonaisen jäsenyyden perusteella jos vakaumukseltaan ja elämältään on kirkon perusoppien vastainen eikä välttämättä lainkaan usko Jumalaan.
Ymmärrän hyvin väitteen että evankelisluterilainen kirkko on tiensä päässä - kun se ryhtyy toimimaan nimellisten jäsentensä oikkujen ja vaatimusten mukaan ikäänkuin nämä olisivat eläviä jäseniä.
Seurauksena on että elävät jäsenet lähtevät ja jättävät kirkon joka sisällisesti jo on kuollut: liberaalien paimentensa tuhoama.
Kirkkohan juuri pyrkii välttämään sen, että sen pitäisi toimia jäsentensä oikkujen ja vaatimusten mukaan. Esim. järjestellä työvuoroja sen mukaan kenen kaa naispappeuden vastustajat suostuvat hiekkalaatikkoleikkiin...
Jaa että naispapit leikkivät hiekkalaatikkoleikkejä ja naispappeuden vastustajien pitäisi sitten vielä suostua niihin? Voi olla. Ohitit joka tapauksessa viestin varsinaisen pointi joka on siteeraamasi lauseen loppuosa: ikäänkuin nämä olisivat eläviä jäseniä. Evankelisluterilaisessa kirkossa on ollut ajatus "elävistä ja kuolleista jäsenistä" (kuolleet jäsenet = kastettuja, mutta ei uskossa olevia) ja että elävien jäsentensä kautta kirkon tulee kutsua myös "kuolleita jäseniä" sisälle elämään. Tätä opetusta ei nykyisin juurikaan kuule.
Luterilaisuudessa taitaa olla todella paljon kaikenlaista kristillisyyden vastaista harhaoppia. Ilmeisesti luterilaiset eivät itsekään aina tiedä, mitä kaikkea pitäisikään vielä uskoa?
"Onko nämä 70 miljoonaa jäsentä oikeasti luterilaisia vaan ainoastaan kasteen kautta kirkkoon liitettyjä ja suuri osa nykyisellään ateisteja jotka syystä tai toisesta ovat jättäneet eroamatta?"
Minua ihmetyttää suuresti tuollainen suhtautuminen. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat ovat kristittyjä niin kuin ovat myös katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat. Turha sinun on ruveta spekuloimaan myöskään sillä, ovatko luterilaiseen, katoliseen tai ortodoksiseen kirkkon kuuluvat oikeasti luterilaisia, ortodokseja tai katolilaisia, sillä ethän sinä kaikkia noita ihmisiä edes tunne. Vuonna 2012 ateisteja on vain 1,9 prosenttia maailman ihmisistä. ( Lähteenä: Maailman uskonnot 2012 )
"Ymmärrän hyvin sen väitteen että evankelisluterilainen kirkko on tiensä päässä - kun se ryhtyy toimimaan nimellisten jäsentensä oikkujen ja vaatimusten mukaan ikäänkuin nämä olisivat eläviä jäseniä."
Miten ihmeessä luterilainen kirkko voisi olla tiensä päässä, kun siihen kuuluu niin paljon kirkkoon kuuluvia jäseniä? Luterilainen kirkko ei ole tiensä päässä.
vaikka sinä hokist tuota mielipidettäsi täällä aamusta iltaan. Ihmettelen sitä, että sinulla ei ole parempaa tekemistä kuin tuommoisten väärien negatiivisten väitteiden esittäminen. Ota edes asioista selvää.
Vähemmistö kirkon jäsenistä uskoo kirkon oppeihin. Asiaa on tutkittu ja siitä on kerrottu täällä monesti linkkien kera.
Niinpä suurin osa suomalaisista kirkkoon kuuluvista on oikeasti ateisteja tai toisuskoisia, ei luterilaisia.
Toivottavasti koko keskustelua ei poisteta vaan korkeintaan tämä viesti (jos tässä nyt on jotain sopimatonta, vaikka itse en kyllä ymmärrä mitä).
Seuraavat asiat liittyvät luterilaisiin pappeihin ja ne ei ole keksittyjä.
- pappi vaihtaa sukupuolta
- papin puoliso samaa sukupuolta
- pappi on ateisti
- pappi kuuluu työn takia kirkkoon, mutta tunnustaa oikeasti muuta kuin kristillistä uskontoa
- pappi on toisen uskontokunnan (ei kristitty) edustajan kanssa naimisissa
- papin lapsia kasvatetaan toiseen uskontoon vanhempien yhteisellä päätöksellä
- pappi on raskaan musiikin ystävä ja pitää okultismiin liittyviä vaatteita, merkkejä
- papilla jää ryyppy helposti päälle ja iskee baarissa itseään huomattavasti nuorempia miehiä.
- papin seksihurjastelut on omaa luokkaansa
- pappi lupautui vihkimään polyamorisen liiton
Kyse on siis yksittäisistä papeista ja osan jutuista jätin pois, ettei tätäkin viestiä poistettaisi.
Vaikka kyse on "yksittäisistä" papeista, niin suunta on selvä ja tuskin monessakaan muussa kirkkokunnassa tällaiset henkilöt voisi olla pappeina.
"Seuraavat asiat liittyvät luterilaisiin pappeihin ja ne eivät ole keksittyjä."
No, otetaan tuosta listastasi alusta esimerkiksi kohta "pappi on ateisti".
Pappina ei voi olla ateisti. Netissä kerrottiin Jorma Hietämäestä mm. näin:" Kun pappi Pohjanmaalta kertoi julkisuudessa uskovansa enemmän hermosoluihin kuin Jumalaan, kirkkoisät älähtivät. Paljonhan kirkko voi suvaita, mutta pitäisikö kirkon suvaita myös ateistipappia. Ei suvainnut ja niin meni Jorma Hietamäeltä pappiskirja."
"Seuraavat asiat liittyvät luterilaisiin pappeihin ja ne eivät ole keksittyjä. "
Tunnetko nuo pappit henkilökohtaisessti vai mistä sait tuommoisen listan? Väittäähän tällaisilla nettipalstoilla voi kuka hyvänsä ihan mitä hyvänsä, kuten on nähty.
Älä nyt väkisin yritä puolustaa sellaista mikä ei puolustamista ansaitse, kyllähän sinäkin olet noista jutuista varmasti kuullut, mikäli et ole elänyt pää pensaassa kirkon nykytilan suhteen.
"Älä nyt väkisin yritä puolustaa sellaista mikä ei puolustamista ansaitse, kyllähän sinäkin olet noista jutuista varmasti kuulut, mikäli et ole elänyt pää pensaassa kirkon nykytilan suhteen."
Mitenhän sitä voisi elää pää pensaassa, kun lukee lehtiä ja seuraa uutisia lehdistä ja televisiosta ja kun käy näillä keskustelupalstoilla lukemassa viestejä, eipä mitenkään. Sen on saanut huomata, että ahdasmielisesti kirkkoon suhtautuvat käyvät jatkuvasti kirkkoa mollaamassa näillä palstoilla. Eipä taida heillä olla mitään muuta tekemistä kuin nykykirkon mollaaminen. He eivät kai ole tulleet ajatelleeksi, että haukkumalla ei maailmaa paranneta.
Sekä että...
Osakunnassa tuli tutuksi myös teologeja, töissä ja seurakunnassa on tullut tutuksi teologeja. Osan (kuten sukupuolenvaihdosleikkauksen) olen lukenut lehdestä.
Mitä ihmettelemistä sen ateismin kanssa on?
Agnostikkoja lienee lisäksi aika paljon.
Ei kai kukaan julkisuuteen myönnä olevansa ateisti, jos ammatti on pappi.
Ehkä kirkko on Suomessa(kin) kautta aikain vetänyt puoleensa kaikenlaisia friikkejä ja pervoja, mutta he uskaltavat vasta nyt tulla kaapista ulos, varsinkin kun he huomaavat saavansa ympäröivältä yhteiskunnalta suurta KUNNIOITUSTA osakseen sen tähden, mitä ovat.
Itse asiassa valtaosa näistä tietämistäni on naispappeja ja heitä ei ollut ennen 80 -lukua.
"olo tuntuu välillä laivarotalta"
Noin minäkin sydämessäni tunnen. Tuttavapiirissäni moni Jeesuksen oma on eronnut kirkosta, eräänä heistä myös pappi. Olen ollut yhteydessä viidesläisiin suuntauksiin, mutta en ole löytänyt paikkaani, enkä jostain syystä saanut yhteyttä heihin. Tarkoitan tässä yhtedessä ystävyyttä, sellaista uskon yhteyttä, että yhteyttä olisi muutenkin kuin vain kokouksien aikana. Olen joutunut olosuhteiden takia muuttamaan usein ja nykyinen paikkakuntani on ensimmäinen, jossa koen olevani yksin.
Ymmärrän Raamatusta niin, että kotiseurakunta on se, jossa saa kulla oikeaa lain ja armon evankeliumia, jossa on uskovien keskinäinen yhteys ja jossa saan toimia niillä armolahjoilla, joita Jumala on minulle antanut. Kaikilla uskovilla on Raamatun mukaan jokin armolahja. Olen käynyt Luther-säätiön jumalanpalveluksissa, joissa papit kylläkin saarnaavat oikein Jumalan Sanaa. Jotenkin kuitenkin vierastan sitä suurta Martti Lutherin esilletuomista. Luettuani Lutherin elämästä näen hänet myös vajaana ihmisenä (mm. kirja "Juutalaisista je heidän valheistaan" on käsittämätön opus tullakseen Hengen mieheltä).
Mihin me rotat menemme, missä me voisimme toimia? Onko niin, että meidän on tyydyttävät käymään eri ruokintapaikoilla pysyäksemme hengellisisesti elossa. Olemme todellakin laivasta hypänneitä rottia, jotka etsimme ruokamme sieltä, mistä sitä löytyy.
Kokeile vaikka ortodoksista kirkkoa. Mutta varoitan: sen piirissäkin on vahva gay-verkosto, jonka vaikutus kasvaa koko ajan. Meinaan jos ei sellaisesta pidä.
Tässä yhteydessä pitää aina muistaa, että kukaan nykyaikaiseen luterilaisuuteen tyytymätön luterilainen ei löydä Ortodoksisesta kirkosta vanhanaikaista luterilaisuutta, sitä ei ole siellä ollut koskaan.
Luterilaisena ei voi liittyä Kirkkoon, vaan ensin on unohdettava täysin luterilainen harhaoppi ja sen jälkeen opiskeltava kristityksi. Jos oikein kovasti haluaa, viisi tai kymmenen vuoden kuluttua saattaa olla jo mahdollisuuksia.
"Luterilaisena ei voi liittyä Kirkkoon, vaan ensin on unohdettava täysin luterilainen harhaoppi ja sen jälkeen opiskeltava kristityksi. Jos oikein kovsti haluaa, viisi tai kymmenen vuoden kuluttua saattaa olla jo mahdollisuuksia."
Olet noine mielipiteinesi täysin väärässä. Luterilainen kirkko on kristillinen kirkko eikä mikään harhaoppi, vaikka sinä tuota mieltä olistkin, ja se harjoittaa ekumeniaa eli kirkkojen välistä yhteistyötä muiden kristillisten kirkkojen kanssa kuten ortodoksikirkon ja katolisen kirkon kanssa.
On väärin kirjoittaa sana kirkko isolla alkukirjaimella keskellä virkettä. Ei siis liitytä Kirkkoon, vaan kirkkoon.
Meille on omat paikkamme ja kannatta avoimin mielin tulla kokeilemaan. Kyllä sinä sitten tiedät kun saavut oikeaan paikkaan. Itse löysin oman paikkani Roomalaiskatolisesta kirkosta, ystäväni Ortodoksisesta, osa on etsinnän ajan ollut vapaa seurakunnassa.
Itse tietysti nostan esille apostoliset kirkot (joista siis Suomessa löytyy vain Ortodoksinen ja Roomalaiskatollinen...lisäksi Ruotsista löytyy Assyrialainen kirkko). Apostoliset kirkot ovat suoria jatkumona Jeesuksesta ja opetuslasten perustamia ( Raamatun mukaan ne eivät voi olla pahasta).
Tule palveluksiin, tutustu kirkkoihin, juttele pappien kanssa ja tutustu seurakuntaan.
Se on sen arvoista!
Mutta varaudu siihen, että apostolisissa kirkoissa uskosta tulee osa arkea ja (ainakin Roomalaiskatolisessa) papeista (ja yhteisöstä) osa perhettä. Se eroaa aika paljon luterilaisuudesta.
Tai liity Teletappeihin, jos on pakko kuulua johonkin uskonolliseen systeemiin. Miksi pitäisi?