Onnettomuustutkintaraportista:
"If the downwind turn is made quickly, the effect of inertia may not allow the aircraft’s speed to increase sufficiently to maintain flight."
Uudemmassa painoksessa korjattiin muotoon:
"A rapid turn, particularly in conditions of severe gusting and windshear, can result in a distortion of airflow over the wing, which can cause a gross loss of lift and an aerodynamic stall."
Edelleen jäi hieman arveluttavaksi kun ei selvästi todettu että pelkkä kaarto vastatuulesta myötätuuleen ei sellaisenaan aiheuta mitään muutosta koneen ilmanopeuteen ja sakkaukseen joutumiseen.
Puuskat ja "windshear" vaikuttavat ilmanopeuteen ja voivat koneen pudottaa mutta ei pelkkä myötätuulikaarto puuskattomassa ympäristössä eikä kaarron nopeudella (kulmanopeus) ole mitään merkitystä vaan se voi tapahtua kuinka nopeasti tai hitaasti tahansa.
http://193.178.1.162/upload/general/12697-AAIU_REPORTS_12010-0.PDF
Verkosta löytyy runsaasti mielipiteitä sekä ilmanopeuden menettämisen että sen säilymisen puolesta. Mielenkiintoista luettavaa. Säilyminen on tosin täysin selvä jos oivaltaa että maanopeudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Myötätuuleen kaarto vaarallinen tasaisessa tuulessa?
41
976
Vastaukset
- Hulmuilija
Kuten ensimmäisessä lainaamassasi lauseessa todetaan riippuen lentokoneen massasta ja siten hitausmomentista ei lentokoneen ilmanopeus välttämättä pysy vakiona vastatuuli-myötätuuli kaarron aikana. Eri asia on onko kukaan pilotti efektiä todennut käytännössä esim nopeusmittarista. Autopilotilla olisi mahdollisuus lentää vakioitu kaarto ja mitata samaan aikaan antureilla kiihtyvyys, kulmanopeus ja ilmanopeus ja maanopeus jne.
- Sohvatiikeri2
Ilmanopeus pysyy kaarrossa vakiona.
Alkeisfysiikkaa, kahden erillisen koordinaatiston tapaus. Lentokone kulkee omassa koordinaatistossaan ilmamassassa. Lentokoneesta nähden (tai ehkä osuvammin kuvattuna ilmapallosta nähden) maa alla liikkuu johonkin suuntaan - sillä ei ole merkitystä. Massat ja hitausmomentit vaikuttavat vain siinä koordinaatistossa jossa kone on. Maapallolla ei ole mitään mystistä vaakasuuntaan vaikuttavaa voimaa, on vain pystysuuntaan vaikuttava vetovoima: painovoima.
Ilmiö muuttuu vaaralliseksi, jos kone siirtyy koordinaatistosta toiseen, toisin sanoen muuttaa korkeutta niin että joutuu erilaisen tuulen alueelle. Eli, vaarallinen tilanne on sellainen missä lennetään hyvin pienellä nopeudella voimakkaassa myötätuulessa, ja aloitetaan nopea kaarto ja samanaikainen nopea korkeuden pudotus maan lähelle, jossa tuuli onkin heikompi. Ilmanopeus voi yllättäen pienentyä, kun vastatuuli pienenee.
Suurin vaara on siinä että lentäjä yrittää lentää maan lähellä maan mukaan eikä ilman mukaan. Arvioi nopeuden myötätuulessa todellista suuremmaksi. Huom! Todellinen nopeus on ilmanopeus! - 987987
Sohvatiikeri2 kirjoitti:
Ilmanopeus pysyy kaarrossa vakiona.
Alkeisfysiikkaa, kahden erillisen koordinaatiston tapaus. Lentokone kulkee omassa koordinaatistossaan ilmamassassa. Lentokoneesta nähden (tai ehkä osuvammin kuvattuna ilmapallosta nähden) maa alla liikkuu johonkin suuntaan - sillä ei ole merkitystä. Massat ja hitausmomentit vaikuttavat vain siinä koordinaatistossa jossa kone on. Maapallolla ei ole mitään mystistä vaakasuuntaan vaikuttavaa voimaa, on vain pystysuuntaan vaikuttava vetovoima: painovoima.
Ilmiö muuttuu vaaralliseksi, jos kone siirtyy koordinaatistosta toiseen, toisin sanoen muuttaa korkeutta niin että joutuu erilaisen tuulen alueelle. Eli, vaarallinen tilanne on sellainen missä lennetään hyvin pienellä nopeudella voimakkaassa myötätuulessa, ja aloitetaan nopea kaarto ja samanaikainen nopea korkeuden pudotus maan lähelle, jossa tuuli onkin heikompi. Ilmanopeus voi yllättäen pienentyä, kun vastatuuli pienenee.
Suurin vaara on siinä että lentäjä yrittää lentää maan lähellä maan mukaan eikä ilman mukaan. Arvioi nopeuden myötätuulessa todellista suuremmaksi. Huom! Todellinen nopeus on ilmanopeus!"Alkeisfysiikkaa, kahden erillisen koordinaatiston tapaus. Lentokone kulkee omassa koordinaatistossaan ilmamassassa. Lentokoneesta nähden (tai ehkä osuvammin kuvattuna ilmapallosta nähden) maa alla liikkuu johonkin suuntaan - sillä ei ole merkitystä. Massat ja hitausmomentit vaikuttavat vain siinä koordinaatistossa jossa kone on. Maapallolla ei ole mitään mystistä vaakasuuntaan vaikuttavaa voimaa, on vain pystysuuntaan vaikuttava vetovoima: painovoima."
Kiitos täysin ymmärrettävästä vastauksesta.
Samaa ovat muutamat yrittäneet selittää tuhansien verkkokirjoitusten joukosta, mutta ei ainutkaan tuolla selkeydellä mitä vastauksesi on.
- Peter T
Vastaus oli tosiaan järkeenkäypä. Tämä myytti / fairy tale myötätuuleen kaartamisen vaarallisuudesta on elänyt omaa elämäänsä erityisesti amerikkalaisessa ilmailuyhteisössä. aina uudelleen ja uudelleen se ponnahtaa pintaan jossakin mediassa.
Lukemattomat ovat ollet ne "asiantuntijoiden" antamat vakavat varoitukset ja foorumipostaukset, joissa asiasta on väännetty juupas-eipäs tyyliin.
Lentokone tosiaan liikkuu ilmamassassa ja sillä on nopeutta (ilmanopeus) vain ympäröivään ilmamassaan nähden. Ilmamassa itsessään voi olla liikkumaton (tyynet olosuhteet) tai koko ilmamassa voi liikkua maanpinnan ylitse johonkin suuntaan. Se, mihin suuntaan lentokone kaartaa, voi vaikuttaa maanopeuteen (Ground speed) kun olosuhtet ovat muut kuin tyynet..
Muistan, kun olin kerran lähesymässä Prahaa Piper Arrowilla 60 kt vastatuulessa. Ilmanopeus oli 140 ja maanopeus noin 80 kt. Tutka vektoroi meidät tuloreitille, mikä edellytti ensin 180 asteen kaartoa. Myötätuuleen. Kaarto kesti noin minuutin ja sinä aikana maanopeus (GS) muuttui 80 kt:sta 200 kt:ksi. Koneen ilmanopeus (TAS) oli ennen kaartoa, kaarron aikana ja kaaron jälkeen koko ajan vakio 140 KT. Maanopeuden muutos näkyi lähinnä GPS:n näytöltä..
Emme sakanneet, pudonneet emmekä kuolleet. - Vain ajokortti
Eikö mitään merkitystä ole sillä, että massaa poikkeutetaan eri tavoin. Myötätuulesta vastatuuleen käännöksessä nopeus koneen kulloisenkin lentosuunnan mukaisessa koordinaatistossa hidastuu. Vastatuulesta myötätuuleen se nopeutuu, jolloin moottoritehoahan pitäisi olla enemmän, jotta massa saadaan kiihtymään riittävästi.
Nyt jos molemmissa tapauksissa operoitaisiin (lentomassa huomioiden) ihan moottorin suorituskyvyn ylärajoilla, eikö tuossa jälkimmäisessä tapauksessa loppuisi herkemmin tehot kesken?
Onko logiikkani virheellistä, vai onko käytännön merkitys niin pieni, ettei sitä tarvitse huomioida?- Sohvatiikeri2
Logiikkasi on virheellistä. Massaa poikkeutetaan samalla tavoin.
Lentokoneen koordinaatistossa ei tuule. Eikä ole olemassa "lentosuunnan mukaista koordinaatistoa". Lentokoneesta katsottuna tuuli ilmenee vain siten että maa alla näyttää kulkevan johonkin suuntaan.
Jos olet junanvaunussa joka kulkee 100kmh et huomaa liikettä muuten kuin katsomalla ikkunasta ulos. Jos juokset vaunussa ympyrää, et edelleenkään aisti mitään erityistä eri suuntiin kääntyessäsi. - Vain ajokortti
Sohvatiikeri2 kirjoitti:
Logiikkasi on virheellistä. Massaa poikkeutetaan samalla tavoin.
Lentokoneen koordinaatistossa ei tuule. Eikä ole olemassa "lentosuunnan mukaista koordinaatistoa". Lentokoneesta katsottuna tuuli ilmenee vain siten että maa alla näyttää kulkevan johonkin suuntaan.
Jos olet junanvaunussa joka kulkee 100kmh et huomaa liikettä muuten kuin katsomalla ikkunasta ulos. Jos juokset vaunussa ympyrää, et edelleenkään aisti mitään erityistä eri suuntiin kääntyessäsi.No niin, esitin varmaankin asian epäselvästi.
Jos ilma olisi paikallaan (täysin tyyni), siinä 'ilmakoordinaatistossa' ympyrää lennettäessä sivuttaiskiihtyvyys olisi vakio (newtonilaisittain ajateltuna, jättäen huomiotta massan liikkumisen isompien massojen painovoimakentissä, jotka eivät ole ensinnäkään joka kohdissa maan pinnan yläpuolella samanlaisia, ja ovat lisäksi jopa muuttuvia eri taivaan kappaleiden liikkeen johdosta - eli unohtaen suhteellisuusteorian vaikutuksen näissä nopeuksissa).
Mutta kun lennät ympyrärataa 'ilmakoordinaatistossa', todellisuudessa liikkeesi maapallon painovoimakentän koordinaatistossa on _soikeaa_. Kiihtyvyys siis muuttuu, ja myöskin poikkeutuskulma liikerataan nähden muuttuu. Jos ei, niin sitten se rata ei ole ympyrän muotoinen ilmakoordinaatistossa.
Esitän, että tällä on vaikutusta, mutta vaikutus on niin vähäinen, ettei sitä käytännön lentämisessä tarvitse huomioida ainakaan potkurikoneilla, vaan keskittyä niihin ilmanopeuksiin ja korkeuden säilyttämiseen jne. mitä teillä nyt onkaan mietittävänä. :)
Samaa tai eri mieltä olevia? Joku, jolta käy laskut nopeammin kuin minulta, haluaisi laskea tuon eron jollain lento- ja tuulennopeudella, tyypillisellä potkurikoneiden sivuttaiskiihtyvyydellä kaarroksessa (vastatuuleen vs. myötätuuleen 180 astetta)?
Pannaan perään toinen, vähän yksinkertaisempi probleema, jonka hiljattain laskin rapakunnossa olevalla fysiikallani näiden venäläisten ilmatilaloukkauksien yhteydessä. Paljonko vaaditaan kansainvälisessä ilmakäytävässä esim. Suomen ja Eestin välillä vähintään tilaa, jos 0.9 mach lentävä kone haluaa kaartaa takaisin tulosuuntaansa - kävisikö 8G sivuttaiskiihtyvyydellä? Tätä kun joku ilmavoimien tiedottaja tai isoherra tms. tavallaan arvuutteli lehtiartikkelissa. - Sohvatiikeri2
Vain ajokortti kirjoitti:
No niin, esitin varmaankin asian epäselvästi.
Jos ilma olisi paikallaan (täysin tyyni), siinä 'ilmakoordinaatistossa' ympyrää lennettäessä sivuttaiskiihtyvyys olisi vakio (newtonilaisittain ajateltuna, jättäen huomiotta massan liikkumisen isompien massojen painovoimakentissä, jotka eivät ole ensinnäkään joka kohdissa maan pinnan yläpuolella samanlaisia, ja ovat lisäksi jopa muuttuvia eri taivaan kappaleiden liikkeen johdosta - eli unohtaen suhteellisuusteorian vaikutuksen näissä nopeuksissa).
Mutta kun lennät ympyrärataa 'ilmakoordinaatistossa', todellisuudessa liikkeesi maapallon painovoimakentän koordinaatistossa on _soikeaa_. Kiihtyvyys siis muuttuu, ja myöskin poikkeutuskulma liikerataan nähden muuttuu. Jos ei, niin sitten se rata ei ole ympyrän muotoinen ilmakoordinaatistossa.
Esitän, että tällä on vaikutusta, mutta vaikutus on niin vähäinen, ettei sitä käytännön lentämisessä tarvitse huomioida ainakaan potkurikoneilla, vaan keskittyä niihin ilmanopeuksiin ja korkeuden säilyttämiseen jne. mitä teillä nyt onkaan mietittävänä. :)
Samaa tai eri mieltä olevia? Joku, jolta käy laskut nopeammin kuin minulta, haluaisi laskea tuon eron jollain lento- ja tuulennopeudella, tyypillisellä potkurikoneiden sivuttaiskiihtyvyydellä kaarroksessa (vastatuuleen vs. myötätuuleen 180 astetta)?
Pannaan perään toinen, vähän yksinkertaisempi probleema, jonka hiljattain laskin rapakunnossa olevalla fysiikallani näiden venäläisten ilmatilaloukkauksien yhteydessä. Paljonko vaaditaan kansainvälisessä ilmakäytävässä esim. Suomen ja Eestin välillä vähintään tilaa, jos 0.9 mach lentävä kone haluaa kaartaa takaisin tulosuuntaansa - kävisikö 8G sivuttaiskiihtyvyydellä? Tätä kun joku ilmavoimien tiedottaja tai isoherra tms. tavallaan arvuutteli lehtiartikkelissa.900kmh ja 8g tekisi kaartosäteeksi 7,8km.
Puhtaasti kaartava kone tekee ilmakoordinaatistossa täysin pyöreää ympyrärataa. Jos sen radan projisoi maahan, se näyttää soikealta.
Painovoimalla ei ole asiaan merkitystä. Painovoima vaikuttaa pystysuoraan alas. Kaarto tapahtuu vaakatasossa. - Vain ajokortti
Sohvatiikeri2 kirjoitti:
900kmh ja 8g tekisi kaartosäteeksi 7,8km.
Puhtaasti kaartava kone tekee ilmakoordinaatistossa täysin pyöreää ympyrärataa. Jos sen radan projisoi maahan, se näyttää soikealta.
Painovoimalla ei ole asiaan merkitystä. Painovoima vaikuttaa pystysuoraan alas. Kaarto tapahtuu vaakatasossa.No niin, ehdithän tähän jo väliin, ennen kuin ehdin formuloiden katselun mädättämiä aivoituksiani edes osittain oikoa, sivuttaiskiihtyvyyksineen ja soikioineen...
Rata, jonka kone 'ilmakoordinaatistossa' ympyrää lentäessään tekee, on todellisuudessa tietysti kiekuran muotoinen, hieman kuin kreikan alfa, eikä mikään ellipsi, saati "soikio". Eli kun ympyrä ilmakoorinaatistossa tulee täyteen, on koneen sijainti maahan nähden muuttunut tuulen suunnassa sen verran kun tuuli nyt kuljettaa kierroksen viemässä ajassa. Kierroksen alkupisteet maahan nähden eivät siis ole samassa paikassa, kuten eivät alfa-merkin päätkään.
Kun ilmakoordinaatistossa kone tekee ympyrän, ja liike ilmakoordinaatistossa on tasaisella nopeudella, tällöin kulmanopeus on vakio. Nyt maan suhteen tuossa käyräviivaisessa liikkeessä kulmanopeuden täytyy myöskin olla vakio, sillä konehan muuttaa asentoaan, nokkansa suuntaa maan pinnan tasoon nähden koko ajan vakionopeudella (liikeradan tangentti kussakin pisteessä).
Mutta kun sen alfan muotoisen radan kaarevuussäde on (lineaarisesti) muuttuva, täytyy myös kulmakiihtyvyyden muuttua. Toisessa tapauksessa on siis rata jyrkkenevä lusikkamutka, klotoidi, toisessa oikeneva.
Jotta molemmissa tapauksissa kuluisi sama aika (ja vielä kulmanopeuskin pysyisi vakiona), täytyy oikenevan klotoidin tapauksessa kiihdyttää tangenttinopeutta, mikä vaatii energiaa. Näin mielestäni. Korjatkaa joku jos pystytte laskemaan tämän. Itse jos yritän, menee noiden vektorien pyörittelyssä ja integroinnissa vähintään pitkä kotva.
(Juu, kymmenisen kilsaa laskin 9G:llä tuon toisen probleeman säteeksi, jos ei sitten ollut halkaisija eli ilmatilan leveys. Mutta eiköhän se ollut noin.) - Ajokortti vain
Vain ajokortti kirjoitti:
No niin, ehdithän tähän jo väliin, ennen kuin ehdin formuloiden katselun mädättämiä aivoituksiani edes osittain oikoa, sivuttaiskiihtyvyyksineen ja soikioineen...
Rata, jonka kone 'ilmakoordinaatistossa' ympyrää lentäessään tekee, on todellisuudessa tietysti kiekuran muotoinen, hieman kuin kreikan alfa, eikä mikään ellipsi, saati "soikio". Eli kun ympyrä ilmakoorinaatistossa tulee täyteen, on koneen sijainti maahan nähden muuttunut tuulen suunnassa sen verran kun tuuli nyt kuljettaa kierroksen viemässä ajassa. Kierroksen alkupisteet maahan nähden eivät siis ole samassa paikassa, kuten eivät alfa-merkin päätkään.
Kun ilmakoordinaatistossa kone tekee ympyrän, ja liike ilmakoordinaatistossa on tasaisella nopeudella, tällöin kulmanopeus on vakio. Nyt maan suhteen tuossa käyräviivaisessa liikkeessä kulmanopeuden täytyy myöskin olla vakio, sillä konehan muuttaa asentoaan, nokkansa suuntaa maan pinnan tasoon nähden koko ajan vakionopeudella (liikeradan tangentti kussakin pisteessä).
Mutta kun sen alfan muotoisen radan kaarevuussäde on (lineaarisesti) muuttuva, täytyy myös kulmakiihtyvyyden muuttua. Toisessa tapauksessa on siis rata jyrkkenevä lusikkamutka, klotoidi, toisessa oikeneva.
Jotta molemmissa tapauksissa kuluisi sama aika (ja vielä kulmanopeuskin pysyisi vakiona), täytyy oikenevan klotoidin tapauksessa kiihdyttää tangenttinopeutta, mikä vaatii energiaa. Näin mielestäni. Korjatkaa joku jos pystytte laskemaan tämän. Itse jos yritän, menee noiden vektorien pyörittelyssä ja integroinnissa vähintään pitkä kotva.
(Juu, kymmenisen kilsaa laskin 9G:llä tuon toisen probleeman säteeksi, jos ei sitten ollut halkaisija eli ilmatilan leveys. Mutta eiköhän se ollut noin.)Se 8G kaartosäde:
v = 0.9*343 m/s = .9 * 343 = 308.7 m/s (0.9 mach)
F = 8 * 9.81 N = 78.48 N (8G ja 1 kg)
r = mvv/F (m tässä 1 kg)
r = 1*(308.7 * 308.7) / 78.48 = 1214 m
Jaa-a. Täytyy varmaan laskea illemmalla uudestaan... Enkä nyt muista varmasti mitä silloin aiemminkaan sain, ja laskin muutenkin päässä. Kymmenisen kilometriä taisi olla kansainvälisen ilmakäytävän leveys kapeimmillaan. - Ajokortti vain
Ajokortti vain kirjoitti:
Se 8G kaartosäde:
v = 0.9*343 m/s = .9 * 343 = 308.7 m/s (0.9 mach)
F = 8 * 9.81 N = 78.48 N (8G ja 1 kg)
r = mvv/F (m tässä 1 kg)
r = 1*(308.7 * 308.7) / 78.48 = 1214 m
Jaa-a. Täytyy varmaan laskea illemmalla uudestaan... Enkä nyt muista varmasti mitä silloin aiemminkaan sain, ja laskin muutenkin päässä. Kymmenisen kilometriä taisi olla kansainvälisen ilmakäytävän leveys kapeimmillaan.Ja pitäisihän tuohon tietysti laskea päälle maapallon aiheuttama gravitaatio, joten jos G-voima lentäjälle olisi 8G, niin kaarrokseen voi käyttää silloin 7G, eli säteeksi tulisi 1388 m.
- Sohvatiikeri2
Ajokortti vain kirjoitti:
Se 8G kaartosäde:
v = 0.9*343 m/s = .9 * 343 = 308.7 m/s (0.9 mach)
F = 8 * 9.81 N = 78.48 N (8G ja 1 kg)
r = mvv/F (m tässä 1 kg)
r = 1*(308.7 * 308.7) / 78.48 = 1214 m
Jaa-a. Täytyy varmaan laskea illemmalla uudestaan... Enkä nyt muista varmasti mitä silloin aiemminkaan sain, ja laskin muutenkin päässä. Kymmenisen kilometriä taisi olla kansainvälisen ilmakäytävän leveys kapeimmillaan.Hups, unohtui jakaa 9,81:llä. Joo, kilometrin luokkaa.
- sohvatiikeri2
Vain ajokortti kirjoitti:
No niin, ehdithän tähän jo väliin, ennen kuin ehdin formuloiden katselun mädättämiä aivoituksiani edes osittain oikoa, sivuttaiskiihtyvyyksineen ja soikioineen...
Rata, jonka kone 'ilmakoordinaatistossa' ympyrää lentäessään tekee, on todellisuudessa tietysti kiekuran muotoinen, hieman kuin kreikan alfa, eikä mikään ellipsi, saati "soikio". Eli kun ympyrä ilmakoorinaatistossa tulee täyteen, on koneen sijainti maahan nähden muuttunut tuulen suunnassa sen verran kun tuuli nyt kuljettaa kierroksen viemässä ajassa. Kierroksen alkupisteet maahan nähden eivät siis ole samassa paikassa, kuten eivät alfa-merkin päätkään.
Kun ilmakoordinaatistossa kone tekee ympyrän, ja liike ilmakoordinaatistossa on tasaisella nopeudella, tällöin kulmanopeus on vakio. Nyt maan suhteen tuossa käyräviivaisessa liikkeessä kulmanopeuden täytyy myöskin olla vakio, sillä konehan muuttaa asentoaan, nokkansa suuntaa maan pinnan tasoon nähden koko ajan vakionopeudella (liikeradan tangentti kussakin pisteessä).
Mutta kun sen alfan muotoisen radan kaarevuussäde on (lineaarisesti) muuttuva, täytyy myös kulmakiihtyvyyden muuttua. Toisessa tapauksessa on siis rata jyrkkenevä lusikkamutka, klotoidi, toisessa oikeneva.
Jotta molemmissa tapauksissa kuluisi sama aika (ja vielä kulmanopeuskin pysyisi vakiona), täytyy oikenevan klotoidin tapauksessa kiihdyttää tangenttinopeutta, mikä vaatii energiaa. Näin mielestäni. Korjatkaa joku jos pystytte laskemaan tämän. Itse jos yritän, menee noiden vektorien pyörittelyssä ja integroinnissa vähintään pitkä kotva.
(Juu, kymmenisen kilsaa laskin 9G:llä tuon toisen probleeman säteeksi, jos ei sitten ollut halkaisija eli ilmatilan leveys. Mutta eiköhän se ollut noin.)Kulmanopeus maahan nähden ei ole vakio.
Kovassa tuulessa lennettäessa toiseen suuntaan kaartaessa kiintopiste vilahtaa edestä, toiseen suuntaan näyttää junnaavan.
Tuulee etelästä (esim 40kmh). Kaarrat tasaista kaartoa vasemmalle, vastapäivään (esim 90kmh).
Nokan osoittaessa länteen kiintopiste, varsinkin lähellä oleva, näkyy edessäsi pitkän aikaa. Maa näyttää kulkevan sinusta katsoen etelään.
Nokan osoittessa itään kiintopiste suorastaan vilahtaa nokan edestä. - Sohvatiikeri2
Ajokortti vain kirjoitti:
Ja pitäisihän tuohon tietysti laskea päälle maapallon aiheuttama gravitaatio, joten jos G-voima lentäjälle olisi 8G, niin kaarrokseen voi käyttää silloin 7G, eli säteeksi tulisi 1388 m.
Gravitaatiota ei lasketa "päälle".
Ympyräliikkeen aikaansaava kiihtyvyys (a) vaikuttaa vaakasuoraan, G pystysuoraan. Niiden resultantti on 9g.
G toiseen a toiseen = 9g toiseen, eli a = neliöjuuri(81 - 1), eli a = pikkuista vajaa 9g. - Kuormitus
Sohvatiikeri2 kirjoitti:
900kmh ja 8g tekisi kaartosäteeksi 7,8km.
Puhtaasti kaartava kone tekee ilmakoordinaatistossa täysin pyöreää ympyrärataa. Jos sen radan projisoi maahan, se näyttää soikealta.
Painovoimalla ei ole asiaan merkitystä. Painovoima vaikuttaa pystysuoraan alas. Kaarto tapahtuu vaakatasossa.R= v^2 / ( g * neliöjuuri nz ^2 - 1 ) = 802,67 metrin kaartosäde.
900km/3,6=250m/s - Sohvatiikeri2
Kuormitus kirjoitti:
R= v^2 / ( g * neliöjuuri nz ^2 - 1 ) = 802,67 metrin kaartosäde.
900km/3,6=250m/sMistäs tuo -1 tulee?
(Enpä päivystänyt puoltatoista vuotta turhaan!)
- syöksyvierre
Sen kaarron voi tehdä myös pystytasossa. Liikkeen nimet Immelman ja alakauttaveto.
- Darwin awards
Onhan se vaarallinen. Varsinkin jos lentokorkeus on hyvin matala.
Jos kaveri ruorissa arvioi lentonopeuden maaston mukaan.
Mutta hölmöilyllä on hintansa, ilmailussakin, - Kuormitus
Mistä tämä 1
Nopeus 900 km/h.
Kuormitus kerta nz = 8
Mikä on kaarronsäde R metreinä
nz = Kuormitus kerroin.G-voima.
v = Koneen nopeus esim. 900km/h. 900 / 3,6 = 250 m/s.
^ 2 = toiseenpotenssiin.
v^ 2 = nopeus m/s toiseenpotenssiin.
R = kaarron säde metriä.
g = Maan putoamiskiihtyvyys 9,81m/s toiseenpotenssiin.
1 = Suhdeluku Vaakalennossa. Nostovoima/Koneen paino
R = v^2 / g* neliöjuuri ( nz^2 - 1 ) - Sohvatiikeri2
Joo, nyt on sulut paikoillaan, ok.
- Kuormitus
Kirotus vire kaavssa :)
- forceofspirit
Hillary Clinton lupaa paljastaa tiedot ufoista. Muuten spitfire oli nätein kone aikanaan.
- lallinpamaus
Alkuperäiseen avaukseen noista Kuopion vierailijatiikereistä.
Windshear tai tuuligradientti voi toki olla ongelma jos ja kun laskukierroskuviossa kaarrossa pudotellaan korkoja ja puikoissa urpo. - hyväniin
Oikeat ihmiset voisivat kertoa näkemästään. Hengellisesti viisaat tosin eivät kerro.
- visionääripuikoissa
Sen verra kyytii, jot pyssyy käsis.
Voisko olla; ilmanopeus tuulen nopeus (ilmamassan nopeus) vähä pääle?
Oisko tuo vaaraalist ?
Tietys jos tehot ei riitä, ni hätähä siin tulloo. - SanginApinat
Kun happi loppuu siiven alta kaarrossa myötä tuuleen, ni puttoohan lento kone taivaalt. Tää on Sangil nähty monta kertaa. Monissa maissa kaarto myötätuuleen on kiälletty. Jos lentää myötä tuleen ni aina täysil tehoil. Vasta tuuleen pääsee vähemmil tehoil. Tääl Sangil myö tiijetää ilmailu asjat.
- Liberaali-sääntely
Sangilla myötätuulen kaarto on kielletty, sen opetti lennuveli Erkki, jo aikoinaan
- ilimanoppeus
En jaksanu lukea kaikkia juttuja, mutta ite ainakin lisään tehoja kaarrossa ja varon, että kaarronpuolenen siipe ei menetä nostovoimaa :), siiis sakkaa.
Puuskaisessa tuulessa on pidettävävielä vielä lisävara.
Kattelin tuossa vesiultran alaskeikahdusta sillä silmällä, että periaatteessa siinä lähettiin syöksykierteen matalalla. Pappia siis. Moottori vielä siiven yläpuolella.
Utua siis putkeen laskukierroksessa vähän yli käsikirjan, niin käsissä pyssyy.- SänkiPilotti
Ei pijä paekkoonsa. Tolla oo mittää tekemist lentohommis. Myätä tuuleen täysillä tehoilla ja vasta tuuleen pärjää osa tehoilkii. Tuuli on se kun pudottaa lento koneet taivaalt. Ja rahan puute.
- PiperSeneca
Ton tiätää lapsikin. Aurinko kiertää maapalloo, joten maanopeus ratkasee. Ainaski Antonovilla. Tai millä vaan.
Tosi hauskoja laskelmia, sääli vain, että ksikään vastaaja ei ymmärrä itse asiaa!
Kone kulkee ilamassan mukana, eli mitään massan hitautta ei tarvitse huomioida. Kun laskette noita lentokoneen nopeuksia, niin unohdatte maan kokonaan. Lentokone ei kiihdytä, eikä hidastele maan suhteen, vaan noustessaan ja laskeutuessaan nostaa tai hidastaa nopeuttaan. Nopeus itsessään ei edes ole mikään kriteeri, vaan kohtasukulma (lentokoneen siipi sakkaa eri nopeuksilla, mutta aina samalla kohtauskulmalla).- MopoKesna
Elä höpäjä. Ku happi loppuu siiven alt ni kone puttoo ku kivi taivaalt. Ainaki Anttonovi.
- mu2pic
tais putoo jo, ku vitsit on loppu Antonov-pelleilt. hyvä niin, kaikki voittivat.
- sama_itellä
mu2pic kirjoitti:
tais putoo jo, ku vitsit on loppu Antonov-pelleilt. hyvä niin, kaikki voittivat.
oliko sulla jotakin sanottavaakin. Vai...
Sama itellä, eli känniä pukkaa... - himpshamps
Apina, imetkö?
- mihin_mennään_vielä
"Kun laskette noita lentokoneen nopeuksia,"...Et kai ole liikennelentäjä ? Tosin ihmejuttuja tapahtuu jokseenkin päivittäin.
- qwertyu.iuytre
Jos laskette koneen nopeuden riittävän alas niin kone tulee alas. Jos se ei ennestään ole alhaalla.
- mu2pic
Mie lasken Sankinjoel aina nopeuksii, etenki polkupyöräl ja Anttonoovilla. Ja sit tärisee taas.
- Ultralaittipelle
Mie lasken sissään, lupa tai ei.
- Opettajax
Tämän lukeminen on huvittavaa. Tässä on osoitus siitä mihin on tultu kun enää ei ole lennonopettajia vaan lennättäjiä. Ammatti-ilamailusta on apinoitu se ettei enää tarvitse edes osata sakkauksen oikaisua kun on tarkoitus välttää sitä. Niinpä koulutuksessa pääpaino sen välttämisessä. Voi ressukoita sitten kun välttäminen ei onnistukkaan. Se on usein sitten menoa. Uudet nopealla siipiprofiililla olevat koneet sakkaavat huomattavasti rajummin kuin vanhat paksuprofiiliset. Usein etenkin laskuasussa kaatuvat sakkauksessa alkavaan kierteeseen. Kaikki jotka eivät osaa lentää voivat ihan rauhassa jatkaa myös pienellä nopeudella kaartoja myötätuuleen koska DI:t ovat selittäneet ettei sillä ole merkitystä ja välttäkää sakkausta koska niin on opetettu.
- Okluusio
Jännä juttu tämä ketju... Aina pomppaa uudestaan esille ja aina samat jutut. Kuitenkaan sillä mihin päin milloinkin tuulee jne ei ole mitään tekemistä kaarron kanssa vaan aina kone lentää omassa kuplassaan niin kuin nykykielellä sanotaan. Kupla sitten menee johonkin suuntaan mutta ei koneen siipi siitä mitään tiedä... Windshear on eri juttu mutta se ei liity tähän mysteeriin. Ensimmäisen kerran väännettiin tästä mysteeristä rautalankaa jo seittemänkymmentäluvun alussa EFPU:n laidalla pursikurssilla iltanuotion ratoksi. Mietippä asiaa vaikka niin, ettäkurvaat tasaisen pilvikaton päällä tasaisella vedolla miniminopeudella justiinsa sakkausnopeuden rajalla, sakkaatko vai ei ja mistä tiedät tuuleeko johonkin eli ei ..?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä491857Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1651658Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on701388Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2391333Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2111252Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3321147- 1281145
- 781096
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3141067Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2271057