R-vika

Puhe terapia tai leikkaus?

on: yritä unohtaa koko juttu!
Mut pistettiin jo kun hädin tuskin olin oppinut puhumaan niin puheterapeutille - eli ennen kouluikää, mikä mun mielestä pitäs kieltää lailla kun suurin osa kuitenkin oppii äänteet myöhemmin.

Mun puheopetus loppu vitosella, kun se opettaja totesi, että "sä olet toivoton tapaus et sä ikinä opi".

No, asiasta kukkaruukkuun, menin teatterikouluun, opin käyttämään ääntäni ja kappas! Se ärrä löytyi myös, mutta mikä huvittavinta, se suomen R-äänne löytyi ihan eri tavalla, ja eri puolelta suuta kuin mitä se "terapeutti" oli yritänyt opettaa!
Olin ihan turhaan pelännyt puhua, ettei kukaan kiinnittäisi huomiota "puhevikaani" kun oikeasti ainoa keino pois on puhua, löytää oma tapa puhua ja huutaa...

nyt osaan sanoa R varmaan sadalla eri tapaa... saksalaisittain, ranskalaisittain, kurkusta, kitalaelta, pärryttäen, jne. Ja kaikki sen ansiota, että lopetin yrittämästä sanoa sitä "oikein". Tähän ei ne pystykään, joilla ei oo koskaan ollut sitä pelättyä ärrävikaa...

Yksi iso juttu on myös se, että jo Suomessa on hurjasti eri tapoja sanoa r.. ja suurin osa ihmisistä ei kiinnitä toisten puhetyyliin huomiota. Mulla on esim. yks laulajakaveri, jonka puhetyyliin en kiinittäny mitään huomiota, ennen kuin se lauloi yhen biisin, jonka alkuperäisesittäjän ärrä oli tosi vahva, ja huomasin vasta silloin, että tällä mun kaverillahan on oikeastaan aika vahva ärrä"vika", jossa ärrät vääntyy lähemmäs ällää, mutta tosiaan ilman tarkkaa vertailukohtaa ei sitä todellakaan kukaan edes huomaa... Eli se voi monesti kuulostaa omassa korvassa pahemmalta.

ja matkijoista... voit vaan vittuilla niille takas, että siinähän yritätte, neroja on yleensä mahdoton matkia ;D

Pääsin noin 20:n vuoden jälkeen pari vuotta sitten eroon R-"viasta". Löysin suomalaisen muutaman sivun pituisen harjoituskoosteen, josta vain jankkasin sanoja iltaisin koneella ollessani. Materiaali on ilmeisesti tarkoitettu lapsille, mutta minua se ei ainakaan haitannut. Tässä linkki, josta harjoitukset löytyvät: http://www.salo.fi/attachements/2009-06-05T08-25-1470.pdf

Tein harjoituksia silloin kun huvitti ja sen verran mitä jaksoin (yleensä pari kertaa illassa muutama tehtävien läpiveto per kerta). Muistissa minulla oli vieläkin muutama perusharjoitus, joita opetettiin ala-asteen puheterapeutilla ("den den"-harjoitus yms.) ja niiden avulla löysin suustani kohdan, josta R-kirjain lausutaan.

Myöhemmin yritin kiinnittää huomiota puheeseeni ja yritin keskittyä jokaiseen R:n sisältävään sanaan sataprosenttisesti. En kehdannut puhua muille epätoivoisella ärrälläni, mutta yritin ajatella ääneen ja tehdä harjoitusta omassa rauhassani. Ymmärsin, että tämä oli erityisen tehokas tapa oppia ja nukuttujen öiden jälkeen usein huomasi osaavansa eilistä enemmän.

Meni pari viikkoa PDF:ää lukiessa, että sain kehitettyä lausunnan sille tasolle, että kykenin tosiaan puhumaan ajatuksiani kehittyvällä ärrälläni. Tämän jälkeen minulta meni toiset pari viikkoa itse itsekseen höpistessäni, että opin ärrän melko hyvin ja toinen kuukausi vielä vaikeampia äännähdyksiä ihmetellen ja yleensä lausuntaa tuunaillen (minulle vaikea sana oli mm. "infrastruktuuri").

Toivottavasti auttavat nämä vinkit!