Outo juttu.

mulla on sama fiilis joskus!!! et se juttu tapahtuu nii tuntuu et "hei,tää on tapahtunu ennenki" se on sairaan outoo,en tiedä sit kuvittelenko vaa mut nyt alko mietityttää ku on kohtalotoveri...

Mulla on muuten kanssa toi ajattelutapa jotenkin outo tai en oikein osaa ees selittää miten, kun sitä tosiaan ei pysty sanoin kuvailemaan, mut se siis nimenomaan menee yli ihmisjärjen.. sit mulla on erityisen hyvä vaisto, ihmeen hyvä.. Huomasin sen joku aika sitten ja nyt aina melkein toimin sen mukana :) kun se on oudon tarkka ja aina oikeessa.. tai sillein.. TAI sitten mulla on vaa pahoja henkisiä ongelmia :D

Ok, eli nyt ihan ensimmäiseksi. Tuo tuttuuden tunne, tai siis se, että tuntuu että on kokenut saman jutun ennenkin on nimeltään Deja Vu. Deja Vu on tuttuuden tunne uusissa tilanteissa ja paikoissa. Eli tulee tunne, että on ollut samassa tilanteessa ennenkin. Se on muistin tilapäinen toiminnan häiriö, jolloin sama tapahtuma tallentuu muistiin kaksi kertaa, ja silloin tulee tunne, että "tämä on tapahtunut aikaisemminkin". Koskaan vain ei saa kaivettua muistiaan niin pitkälle, että sen tilanteen muistaisi. Lapsilla ja nuorilla Deja Vu on todella yleistä. Joten aivotoimintaan se liittyy, ei mitään yliluonnollista, ja varmasti jokainen ihminen sen kokee elämässään, jotkut kerran, jotkut tuhansia kertoja.

Tuohon en osaa sanoa mitään, siis tuohon että ajattelisit jotenkin yliluonnollisesti, sitä sun pitäis selittää vähän tarkemmin, mitä tarkoitat.

Älä popsi sieniä aamusella, kyllä se siitä...

Hmm...kandee miettii, kannattaisko jutella jonkun kaa...Onko oireesi kestäneet yli kuukauden? Harhaluulot, aistiharhat, pahasti hajanainen tai katatoninen käytös, jne? Rupeaako skitsofrenian diagnostiset kriteerit täyttymään?

Kyllä mäkin niinku tosi yliluonnollisesti mietiskelen. Ja aina yli ihmisjärjen, oon niinku yli- ja ohiajattelija. On se outoo, mut minkäs mahdat. Joka aamu tuntuu et ihan varppina moon heränny useesti aikaisemminkin ja niinku muutkin asiat, miettikää, ainakin kolmasti jo tuplannu ysin, siinä dejavuuta loppuelämäksi!

Toi "täsmälleen sama asia aikasemmin kokenut"- juttu on selitettävissä!
Eli ku jotain tapahtuu, esim. sä nostat tuolin ja näet teeveessä samalla Eric Forresterin ja äiskä vielä huutaa sulle "Tuu tänne!"...tapahtuman lopussa siis tuntuu, et just näin on käyny aikasemmin, mut selitys on siinä, et se juttu tapahtuu, mut sun aivot tulee myöhässä, tai se juttu tulee jälkeenpäin tuolta aivoista.....äh, no mut kuitenki, niin se on!
Ja se on ihan luonnollista!

se kait johtuu siitä että oon niin paljo yksin ja itteni kans että ajatukset ikäänkuin tulee pintaan.
mulla on myös monesti tullu tuo "deja vu" että yht'äkkiä alkaa tuntuun et oon ollu täsä tilanteesa joskus ennenkin. usein mulla käy sillee et en välttämättä heti tunne että tämä on tapahtunut joskus ennen, vaan vasta hieman myöhemmin rupee tunteen et "hei, mä oon tainnu kokee tän joskus ennenki". eikä sitä sit tietenkään muista vaikka kuinka haluais, sitä ei tiiä että onko sitä ees tapahtunu vai sekottaako sen johonki toiseen tapahtumaan vai onko mitään ylipäänsä tapahtunutkaan!
kai ne loputtomat ajatukset ja mietteet sillee vaikuttaa mielialaanki ku joskus oon aivan älyttömän masentunu ja haluun kuolla ku ei kestä sitä kaikkee ja sit taas välillä sitä on niin hyvä olla että kuolema ei käy mielessä ollenkaan.
se tosiaan on älyttömän sekavaa ja kummallista...
viime yönä pitkän mietinnän tuloksena sain selville kaksi asiaa jotka olen tavallaan tiennyt, mutta joita en ole tiedostanut:
1. maallista, todellista rakkautta ei ole. ei ole koskaan ollutkaan. ainoa todellinen on Jumalan ja ihmisen välinen rakkaus, joka on ainoaa rakkautta joka todella kestää
2. ikinä ei pidä tuomita ensivaikutelman tai ulkonäön tai minkään muunkaan toisarvoisen seikan takia = sisin on tärkein
olen miettinyt näitä pitkään ja punninnut eri näkökulmista. tiedän että varsinkin tuo ensimmäinen ajatelma aiheuttaa keskustelua, jos aiheuttaa, mutta koska mieli ja ajatukset ovat niin avaria ettei sieltä vaan pysty yksinkertaisesti erittelemään yksittäisiä perusteluja näille väitteille, pahoittelen...
ihmismieli on sekava ja samalla kaunis, suorastaan mysteeri jota ei edes itse hallitse ja sitä on turha yrittääkkään selittää muille...
ehkä onkin parempi että lopetan ettei tämä mene AIVAN sekavaksi.
ajatelkaa!

niinpä kun se olis vaan tuo dejavu ilmiö mutta kun.. onpahan sattunut useasti sellaistakin että luen lehdestä jonkin jutun, kerron siitä kavereille ja nämä on huuli pyöreenä asiasta.. palaan lehden ääreen enkä löydä siitä kyseistä juttua.. parin päivän päästä se sitten on lehdessä ja telkkarissa mainitaan samasta asiasta.. nykyisellään harkitsen hyvin pitkään ennekuin avaan suuni jostain jutusta ja usein teen vielä niin että otan kopion tosta jutusta ittelleni.. mutta on se piru vie kiusallista..