No niin juoppo-persut ja töppikset, kaivakaapa se jytkytappinne pois ja kommentoikaapa näitä uutisia.
Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi, sanoo romanityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta.
- Myydään erittäin hanakasti rihkamaa ja Isoa Numeroa tai tarjotaan kerjäyskuppia, Räihä kertoo.
Taskuvarkaudet ja muut omaisuusrikokset ovat kerjäämiseen liittyvä lieveilmiö. Esimerkiksi kaupittelutilanteiden yhteydessä on varastettu koruja ostajan kaulasta tai käsistä.
Räihän mukaan omaisuusrikoksien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Hänen
mukaansa Helsingin kaupungin on vaikea tehdä muuta kuin puuttua lieveilmiöihin.
- Tarvittaisiin EU-tason toimenpiteitä ja ongelmien korjaamista lähtömaissa, hän sanoo.
Räihä arvioi, että pääkaupunkiseudulla kerjäläisiä on 300–500. Määrää on aiempaa vaikeampi arvioida, koska he ovat siirtyneet Helsingistä lähikuntiin ja majoittuvat esimerkiksi moottoriteiden levähdyspaikoilla.
Kerjäläiset ovat pääasiassa romanialaisia ja bulgarialaisia. Räihän mukaan monet heistä ovat tulleet Suomeen jo useampana vuonna.
Aiemmin romaneilla oli Helsingin Kalasatamassa pysyvä leiri, joka kuitenkin purettiin pari vuotta sitten. Räihän mukaan kerjäläisillä ei ole ollut sen jälkeen pysyviä asutuksia, vaan he majoittuvat väliaikaisissa leireissä tai autoissa.
Kerjääminen on muuttunut aggressiivisemmaksi, sanoo romanityöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä Helsingin sosiaalivirastosta.
- Myydään erittäin hanakasti rihkamaa ja Isoa Numeroa tai tarjotaan kerjäyskuppia, Räihä kertoo.
Taskuvarkaudet ja muut omaisuusrikokset ovat kerjäämiseen liittyvä lieveilmiö. Esimerkiksi kaupittelutilanteiden yhteydessä on varastettu koruja ostajan kaulasta tai käsistä.
Räihän mukaan omaisuusrikoksien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut. Hänen
mukaansa Helsingin kaupungin on vaikea tehdä muuta kuin puuttua lieveilmiöihin.
- Tarvittaisiin EU-tason toimenpiteitä ja ongelmien korjaamista lähtömaissa, hän sanoo.
Räihä arvioi, että pääkaupunkiseudulla kerjäläisiä on 300–500. Määrää on aiempaa vaikeampi arvioida, koska he ovat siirtyneet Helsingistä lähikuntiin ja majoittuvat esimerkiksi moottoriteiden levähdyspaikoilla.
Kerjäläiset ovat pääasiassa romanialaisia ja bulgarialaisia. Räihän mukaan monet heistä ovat tulleet Suomeen jo useampana vuonna.
Aiemmin romaneilla oli Helsingin Kalasatamassa pysyvä leiri, joka kuitenkin purettiin pari vuotta sitten. Räihän mukaan kerjäläisillä ei ole ollut sen jälkeen pysyviä asutuksia, vaan he majoittuvat väliaikaisissa leireissä tai autoissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kerjäämisen tulot on ohjattava soinisäätiön pohjattomaan kassaan