Jopa Suomen lääkäriliitto ottaa selkeän kannan ydinvoiman puolesta. Ehkäpä viherpiipertäjillä on paremmat edellytykset arvoida terveysvaikutuksia kuin SLL:la
http://www.laakariliitto.fi/julkaisut/ymparisto/s45.html
ENERGIANTUOTANTO
| Energian tuotantovaihtoehdot | Energiantuotannon terveysvaikutukset | Ilmastonmuutos |
Energian tuotantovaihtoehdot
Energiantuotanto on 1900-luvun aikana lisääntynyt monikymmenkertaisesti. Vastoin yleisiä käsityksiä puuhun perustuva energiantuotanto on pysynyt melko vakaana koko vuosisadan ajan. Puun käyttö halkoina on tosin vähentynyt, mutta teollisuus käyttää puujätettä ja muita jätteitä kuten mustalipeää tehokkaasti omaan energiantuotantoonsa. Teollisuuden ensimmäinen merkittävä energianlähde oli vesivoima, jonka osuus on vesivarojen rajallisuuden takia vähitellen pienentynyt. Kivihiilen tulo 1920-luvulla ja öljyn käytön voimakas lisääntyminen 1940-luvun lopulta alkaen nostivat ne nopeasti keskeiseen asemaan, kunnes ydinvoiman rakentaminen pysäytti niiden osuuden kasvun vuodesta 1977 alkaen.
Uuden vuosituhannen alkaessa kokonaisenergiasta tuotetaan Suomessa öljyillä 28 %, puulla ja puunjalostusteollisuuden jätteillä 19 %, ydinvoimalla 18 %, kivihiilellä 11 %, maakaasulla 11 %, turpeella 6 %, vesivoimalla 4 %. Sähkön nettotuonti on noin 3 %. Muilla energian tuotantomuodoilla on hyvin vähäinen merkitys. Tuulivoiman osuus on toistaiseksi alle 1 % energiantuotannosta.
Eri energiantuotantomuotojen aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten vertaaminen on hyvin vaikeaa, koska haitat ovat erilaisia. Keskeistä on se, että otetaan huomioon koko elinkaari eikä vain välitöntä energiantuotantovaihetta.
Vesivoimaa ja tuulivoimaa sanotaan täysin päästöttömiksi energiantuotantomuodoiksi, mutta ne ovat sitä vasta sen jälkeen, kun voimalaitos on rakennettu. Laitoksen rakentamiseen sitoutuu suuri määrä materiaalia, jonka tuottamiseen on tarvittu energiaa ja raaka-aineita. Siten laitos on aiheuttanut merkittäviä ympäristövaikutuksia, ennen kuin se on tuottanut yhtään energiaa. Esimerkiksi tuulivoimala on hyvin investointivaltainen energiantuotantomuoto, eli rakennettava laitos on varsin massiivinen verrattuna siihen energiamäärään, jonka se tuottaa. Siksi sen tuottama energia on myös kallista.
Toisaalta esim. maakaasu tai puulämmitys tarvitsevat varsin kevyet investoinnit tuottamaansa energiamäärään nähden. Siksi niiden haitatkin ovat pääasiassa käytöstä eivätkä rakentamisesta aiheutuvia haittoja. Kivihiilen louhintaan liittyy kuitenkin suuri onnettomuusriski, samoin maakaasun siirtoon.
Polttoon perustuva energiantuotanto
Polttoon perustuvat energiantuotantomuodot ovat terveysvaikutuksiltaan selvästi oma ryhmänsä. Luontovaikutusten suhteen niissä on suuria keskinäisiä eroja, etenkin jos tekniikka ei ole nykyaikainen. Kaikki palaminen tuottaa hiilidioksidia, häkää, hiukkasia, typen oksideja, ja näiden lisäksi kivihiili ja puhdistamattomat öljyt tuottavat rikkidioksidia. Sekä hiukkasissa että haihtuvissa fraktioissa on runsaasti syöpää aiheuttavia aineita.
Perushavainto on, että pienimittakaavainen polttaminen tuottaa erittäin runsaasti häkää, hiukkasia ja syöpää aiheuttavia aineita. Isossa laitoksessa näiden päästöt pystytään hallitsemaan polttoprosessilla ja savukaasujen puhdistuksella. Siksi pieni ei ole koskaan kaunista polttoon perustuvassa energiantuotannossa. Terveyteen vaikuttavien päästöjen kannalta laitoksen laatu on tärkeämpi kuin polttoaine. Tämä koskee myös puun käyttöä. Puun pienpolton hiukkaspäästöt ovat erittäin suuret, eikä se siksi sovellu taajamiin.
Poikkeuksen ison laitoksen eduista muodostavat typen oksidit, joita syntyy ilman typen palaessa ennen muuta polttolämpötilan ollessa hyvin korkea. Niitä on vaikea saada suodattamalla tai pesureilla poistetuksi, koska ne eivät ole vesiliukoisia. Siten isoissakin laitoksissa joudutaan hakemaan optimiolosuhteet, joissa häkä ja syöpää aiheuttavat aromaattiset hiilivedyt palavat mahdollisimman hyvin pois, mutta toisaalta typen oksidien määrä ei vielä kohtuuttomasti lisäänny. Myös maakaasun poltto tuottaa typen oksideja.
Rikkidioksidin päästöt riippuvat suuresti myös polttoaineesta. Eniten rikkidioksidia tuottavat kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttö. Maakaasu ei tuota rikkidioksidia polttolaitoksessa, mutta saattaa tuottaa sitä kaasukentällä maakaasua tuotettaessa. Turpeen rikkipäästöt ovat pienemmän rikkipitoisuuden takia vähäisemmät kuin kivihiilen. Isossa uudenaikaisessa laitoksessa rikkipäästöt kyetään hallitsemaan, joten ongelmat koskevat lähinnä vanhoja, pieniä laitoksia.
Kivihiilessä on myös runsaasti raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita. Etenkin elohopeapäästöjä on vaikea hallita ja kivihiilivoimalan radioaktiivisuuspäästöt ovat suuremmat kuin ydinvoimalan suurimmat sallitut radioaktiivisuuden päästöt.
Polttoon perustuvassa energiantuotannossa ilmaan pääsee hiilidioksidia. Maakaasu tuottaa sitä noin 60 % verrattuna kivihiileen, koska osa palavasta aineesta on vetyä. Tulevaisuudessa saatetaan polttaa vetyä, joka tuotantotavastaan riippuen saattaa olla hiilidioksidipäästöjen suhteen puhdasta, ei tosin silloin, jos vety tuotetaan maakaasusta.
Koska puun ja biomassan katsotaan olevan hiilen suhteen tasapainossa eli niitä poltetaan enintään yhtä paljon kuin niitä kasvaa, niiden hiilidioksidipäästöjä ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen vaatimia toimenpiteitä arvioitaessa. Turve on tässä suhteessa kiistanalainen. Toisten mukaan myöskin turpeeseen sitoutuu vuosittain yhtä paljon tai itse asiassa enemmänkin hiilidioksidia kuin mitä poltettaessa vapautuu. Toisten mukaan turve on verrattavissa fossiilisiin polttoaineisiin, koska se on muodostunut tuhansien vuosien kuluessa, ja energiantuotanto käyttää uusiutumatonta varastoa.
Jätteiden poltto
Jätteiden poltto on muuta polttoa vaativampaa. Erityisesti yhdyskuntien sekajätteessä voi olla metalleja (mukaan lukien helposti haihtuvaa elohopeaa), polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteitä), kloorifenoleita ja muita myrkyllisiä yhdisteitä. Jos palotilassa on klooria (esim. PVC-muoveista) ja metalleja katalyyteiksi, poltossa syntyy polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja ja polykloorattuja dibentsofuraaneja. Näitä supermyrkyllisiä kestäviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä on epäilty syöpävaarallisiksi ja ne voivat aiheuttaa kehityshäiriöitä. Etenkin Keski-Euroopassa on äidinmaidossa ollut melko suuria pitoisuuksia näitä "dioksiineja", joskin niiden pitoisuudet ovat nyt vähenemässä, kun jätteenpolttolaitoksien laatuvaatimuksia on kiristetty ja eräät kemikaalit, kuten PCB-yhdisteet ja kloorifenolit, on kielletty useissa maissa.
Jätteiden polttamisessa pätee sama kuin muussakin poltossa: olennaisempaa kuin poltettava materiaali on laitoksen tekninen laatu, ja jätettä polttavalle laitokselle on asetettava erityisen ankarat normit. Tulevaisuudessa joudutaankin miettimään, onko järkevämpää lajitella palava kuiva jäte (rakennusmateriaalit, pakkausmateriaalit, paperi) poltettavaksi paikallisessa energialaitoksessa ja kasvattaa vastaava määrä puuta pikemminkin uuden paperin kuin energian tuotantoon. Pitkät kuljetukset joko erityiseen jätteenpolttolaitokseen tai uusiotuotantoon aiheuttavat merkittävän osan toiminnan ympäristöhaitoista.
Vesivoima
Vesivoiman olennaisen lisäämisen estävät ennen muuta luonnonsuojelunäkökohdat. Jo rakennetulla vesivoimalla ei ole muita olennaisia terveysvaikutuksia kuin onnettomuudet. Patojen rakentamiseen liittyvät onnettomuudet ja materiaaleihin sitoutunut rasite ovat merkittäviä, mutta toisaalta vesivoimalaitoksen käyttöikä on erittäin pitkä, jopa yli sata vuotta. Siten raskaankin investoinnin kompensoi suuri tuotettu sähkömäärä pitkän ajan kuluessa. Suurimmat energiantuotannon aiheuttamat välittömät kuolemiin johtaneet katastrofit ovat aiheutuneet patojen murtumisista.
Ydinvoima
Ydinvoiman keskeiset riskit ovat polttoaineen louhimiseen, ydinvoimalaonnettomuuteen ja käytetyn ydinjätteen hävittämiseen liittyvät riskit. Kuten Neuvostoliitosta paljastuneet seikat kaikissa näissä vaiheissa ovat osoittaneet, ydinvoiman riskit ovat hyvin suuret, jos laatujärjestelmät eivät toimi. Toisaalta teollistuneissa länsimaissa ydinvoiman käyttö on lainsäädännöllä pitemmälle säännöstelty kuin minkään muun energiamuodon käyttö. Siten mm. jätekysymys on kallis ja vaikea juuri tämän tiukan säätelyn takia. Voidaan perustellusti väittää, että myös kivihiilen poltosta aiheutuvat jätteet (joissa on myös radioaktiivisia ja syöpävaarallisia aineita), pitäisi hävittää ihmisen ulottumattomiin yhtä tehokkaasti eikä päästää yhdyskuntailmaan. Tähän ei kuitenkaan ole syntynyt poliittista tahtoa eikä kansalaispainostusta.
Ydinvoiman riskit ovat ensi sijassa terveysriskejä eivätkä luontoympäristön riskejä. Tämä johtuu siitä, että ns. stokastiset riskit kuten syöpä ovat melko pieninäkin riskeinä (esim. 1 syöpä 10 000 hengen väestössä) ihmiselle tärkeitä. Tämän suuruinen syöpäriski luonnoneläimellä taas olisi sen riskeistä vähäisimpiä eikä vaikuttaisi eläinpopulaation ekologiaan mitään.
Uraanin kaivostoimintaan liittyvät riskit ovat samantapaiset ja samansuuruiset kuin muun kaivostoiminnan riskit ja perustuvat osaltaan samaan asiaan eli kaivosten radonpitoisuuteen.
Merkittävin ydinvoiman aiheuttama riski lienee voimalaonnettomuuden riski. Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuudessa vuonna 1979 suojakupu esti radioaktiivisten aineiden leviämisen ympäristöön. Tshernobylin laitoksessa ei ollut suojakupua, ja hidastimena olevan grafiitin syttyminen aiheutti suuren tulipalon, joka levitti ilmaan suuren osan reaktorin niistä radioaktiivisista aineista, jotka eivät vielä räjähdyksessä olleet sinne levinneet. Tästä aiheutui Suomeen kaksi laskeumaa, ensin kuumia hiukkasia sisältänyt räjähdyksestä peräisin oleva laskeuma ja muutamaa päivää myöhemmin tulipalon aiheuttama haihtuvien radioaktiivisten aineiden laskeuma.
Merkittävimmän radioaktiivisen isotoopin caesium-137:n laskeuma lisääntyi Suomessa moninkertaisesti normaalia suuremmaksi Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Ihmisten saama säteilyaltistus jäi siitä silti pienemmäksi kuin normaali luonnon lähteistä tuleva säteilyaltistus. Ensimmäisen vuoden aikana onnettomuuden aiheuttama altistus oli noin 5 % kokonaisaltistuksesta. 10 vuoden kuluttua altistus oli vähentynyt alle 1 %:iin ympäristön tavanomaisesta säteilyaltistuksesta.
Ydinvoima on hyvin kiistanalainen energiantuotantomuoto, eikä Yhdysvalloissa tai Länsi-Euroopassa ole viime vuosina rakennettu uutta tuotantoa. Yhdysvalloissa on runsaasti ylimääräistä tuotantokapasiteettia ja jos siellä edistytään energian säästössä, ei uuden tuotannon rakentamiseen ole pitkään aikaan tarvetta. Euroopassa asia on toisin, koska energian käyttötehokkuus on jo parempi ja säästöjen mahdollisuus pienempi. Siksi on esitetty huoli siitä, että Länsi-Euroopan ehkä kieltäytyessä ydinvoimasta Ranskaa lukuun ottamatta Venäjä pyrkii hyödyntämään maakaasunsa mahdollisimman tehokkaasti myymällä sen Eurooppaan ja turvautumalla itse ensi sijassa ydinvoimaan ja kivihiileen. Tällöin turvallisemmin tuotettu ydinvoima korvattaisiin vähemmän turvallisella. Myös Kiinan pelätään perustavan teollistumisensa kivihiileen ja sen tasoisiin ydinvoimaloihin, joita ei lännessä hyväksyttäisi.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Energiantuotantoon tulee käyttää vähäpäästöisiä tuotantomenetelmiä.
Energiantuotannon terveysvaikutukset
Energiantuotanto on keskeinen teollistuneen maailman elintason ylläpitämisessä. Terveys taas riippuu elintasosta, joten energiantuotanto on välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi. Siten terveysvaikutusten arvioinnissa joudutaan väistämättä ottamaan huomioon monia keskenään ristiriitaisia tekijöitä, ja täsmällisen tiedon usein puuttuessa erilaiset käsitykset ovat ymmärrettäviä. Terveysvaikutuksien arviointi on kuitenkin perustettava niin hyvään tieteelliseen tietoon kuin mahdollista, ja silloin on pyrittävä ennakkoluulottomaan ja asenteista vapaaseen arviointiin.
Energiantuotannon terveysvaikutukset riippuvat paitsi primaarienergialähteestä, hyvin ratkaisevasti sen tekniikan tasosta, jolla energiaa tuotetaan. Siten hyvän ja huonon kivihiilivoimalan ero voi olla suurempi kuin kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan ero. Samoin hyvän ja huonon ydinvoimalan ero voi olla suurempi kuin kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan ero. Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että eräitä olennaisia riskejä ei ole vielä pystytty teknisesti ratkaisemaan. Esimerkki näistä on fossiilisen energiantuotannon väistämättä aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ja siitä seuraava ilmaston muuttuminen.
Polttoon perustuva energiantuotanto
Fossiilisen energiantuotannon terveysriskit ovat samoja, joita on jo edellä käsitelty liikenteen päästöjen yhteydessä. Merkittävimmät terveyteen vaikuttavat päästöt näyttäisivät olevan pienet hiukkaset ja typen oksidit. Merkitys liikenteen päästöihin verrattuna riippuu suuresti alueesta. Eräillä kivihiili- ja terästeollisuusalueilla Euroopassa kivihiilen polton osuus on vallitseva, mutta Suomessa liikenne arvioidaan tärkeämmäksi päästöjen aiheuttajaksi.
Maakaasun terveysvaikutuksia pidetään selvästi vähäisempinä kuin kivihiilen ja öljy asettuu niiden väliin. Laitoksen koko ja laatu ovat kuitenkin keskeisiä päästöjen kannalta, joten myös iso nykyaikainen kivihiiltä käyttävä energiantuotantolaitos on suorien terveysvaikutusten suhteen varsin hyvä. Suurimmaksi ongelmaksi tekniikan parantuessa jäävätkin hiilidioksidipäästöt ja niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen, sekä ainakin toistaiseksi typenoksidien päästöt.
Puun ja biomassan poltolle on asetettava aivan samat vaatimukset kuin fossiilisen polttoaineen poltolle. Ellei laitoksen tekniikka ole hyvä, puun poltosta aiheutuu erittäin suuria hiukkaspäästöjä, joiden vaikutusta hengityselin- ja sydänkuolemiin ja sairastuvuuteen voidaan pitää merkittävänä.
Jätteiden polttoa on etenkin dioksiinipäästöjen takia pidetty pahempana kuin varsinaisten polttoaineiden polttoa. Dioksiinien riskiryhmä on erityisesti imeväiset, koska nämä kestävät ja rasvaliukoiset yhdisteet kertyvät laiduntavien eläinten lihaan ja maitoon, siirtyvät ravinnosta äidin rasvakudokseen ja imetyksen aikana maidon rasvassa lapseen. Pitkän imetyksen aikana äiti voi siirtää jopa neljänneksen omasta dioksiinikuormastaan kymmenkiloiseen lapseen. Dioksiinille altistuminen on melko lähellä riskirajoja, ja herkimpänä vaikutuksena pidetään erilaisia kehityshäiriöitä, joista Suomessa on tutkittu mm. hampaiden mineralisaatiohäiriöitä. Dioksiinien on myös epäilty aiheuttavan syöpää. Keski-Euroopassa onkin jätteiden polttotekniikkaan kiinnitetty erityistä huomiota ja dioksiinipitoisuudet väestössä ovat merkittävästi pienentyneet.
Ydinvoima
Ydinvoiman turvallisuuden keskeinen kysymys on se, mikä on onnettomuuden todennäköisyys. Venäjän reaktoreissa se katsotaan edelleenkin varsin suureksi. Sen sijaan länsimaisissa reaktoreissa rakenne tekee Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden mahdottomaksi. Muunlaisenkin onnettomuuden riski on arvioitu hyvin pieneksi eikä onnettomuus aiheuttaisi ympäristöön vastaavia päästöjä. Ero polttoon perustuvaan energiantuotantoon on se, että poltto tuottaa normaalistikin toimiessaan syöpää aiheuttavia ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavia aineita, kun taas ydinvoimalasta niitä leviää vain mahdollisen suuronnettomuuden jälkeen.
Radioaktiivinen säteily aiheuttaa epämuodostumia ja myös perinnöllisiä muutoksia. Niiden esiintymistodennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin syövän lisääntymisen todennäköisyys eikä perinnöllisiä muutoksia ole varmuudella pystytty osoittamaan ihmisellä. Niiden riski on kuitenkin olemassa, vaikka pieni todennäköisyys ja ilmiön mutkikkuus tekevät sen osoittamisen vaikeaksi. Sama riski on fossiilisen energiantuotannon mutaatioita aiheuttavien aineiden päästöjen seurauksena.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot
Vesivoima, tuulivoima ja aurinkovoima luetaan uusiutuviin energiamuotoihin, koska auringon säteily tuottaa niitä jatkuvasti eivätkä ne vähene käytössä. Kaikille näille on tyypillistä, että niistä ei aiheudu päästöjä sen jälkeen, kun laitokset on rakennettu. Vesivoiman panos-hyötysuhde on lisäksi hyvä eli laitoksen rakentamiseen ei kulu kohtuuttomasti materiaalia eikä energiaa. Tuulivoiman ja aurinkovoiman kohdalla tekniikka ei toistaiseksi ole pystynyt ratkaisemaan heikkoa hyötysuhdetta, mistä aiheutuu toisaalta riskien keskittyminen laitoksen rakentamiseen ja toisaalta tuotetun energian kallis hinta. Koska tällöin myös terveysvaikutukset ovat epäsuoria, niiden arviointi on hyvin epävarmaa. Parhaissa arvioissa terveyshaitat asettuvat järjestykseen:
kivihiili >> öljy >> uusiutuvat energiantuotantomuodot > maakaasu ja ydinvoima.
Näissä arvioissa eivät ilmastonmuutoksen aiheuttamat mahdolliset terveysriskit ole vielä mukana ja muutoinkin niiden historiallinen näkökulma aiheuttaa sen, että teknisiä parannuksia ei välttämättä ole otettu huomioon.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Suuronnettomuuksiin energiantuotannossa tulee valmistautua nykyistä paremmin.
Suomen tulee tukea toimia, joilla lähialueiden ydinvoimatuotannon turvallisuutta parannetaan.
Kirjallisuus
Beck PW. Nuclear energy in the twenty-first century: examination of a contentious subject. Annu Rev Energy Environ 1999;24:113-137.
Energiakomitea. Energiantuotannon ja -käytön ympäristö-, luonto- ja terveysvaikutukset. Helsinki 1989: Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto, sarja C:22.
Rosenfeld AH. The art of energy efficiency: protecting the environment with better technology. Annu Rev Energy Environ 1999;24:33-82.
Ilmastonmuutos
Maan pintalämpötila on yli 30 °C korkeampi kuin sen auringon säteilyenergian perusteella pitäisi olla. Tämä johtuu siitä, että osa valosta ja ultraviolettisäteilystä muuttuu infrapunasäteilyksi, joka läpäisee ilmakehän takaisin avaruuteen huonommin kuin tuleva valo. Siten osa energiaa jää "loukkuun" alailmakehään ja lämmittää maapallon pintaa. Tämän "kasvihuoneen katon" ilmakehässä muodostavat ennen muuta vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.
Taulukko 1. Tärkeimmät kasvihuonekaasut
Kaasu
Suhteellinen merkitys ilmastonmuutoksessa, %
Hiilidioksidi
60
Metaani
15
Typpioksiduuli
5
Kloorifluorihiilivedyt (freonit)
10
Alailmakehän otsoni
n. 10
Kasvihuoneilmiön voimistuminen
Kasvihuoneilmiö on siis luonnollinen elämää ylläpitävä ilmiö ja ongelmaksi koituvat vasta sen muutokset, jotka horjuttavat elämän stabiilisuutta. Etenkin hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt selvästi fossiilisten polttoaineiden käytön takia. Kasvihuonekaasuihin kuuluu myös metaani, jota vapautuu maakaasun pumppauksessa ja siirrossa, kaatopaikoilla jätteiden mädäntyessä, soissa ja tekojärvissä ja märehtijöiden ruoansulatuskanavassa.
Toisaalta mm. palamisen rikkipäästöistä samaan aikaan syntyvät sulfaattiaerosolit vaikuttavat ilmakehässä päinvastaiseen suuntaan. Ne heijastavat auringon valoa takaisin avaruuteen ja siten vähentävät maapallon lämpenemistä. Kun lämpeneminen muuttaa lisäksi pilvisyyttä ja ilman kosteutta, ilmastonmuutoksen tarkka ennustaminen varsinkin alueellisella tasolla on erittäin vaikeaa.
Ilmastonmuutoksen fysikaalinen perusta on kuitenkin selvä. Lisääntyvät kasvihuonekaasut vähentävät lämmön karkaamista riippumatta siitä, pystyvätkö meteorologit vielä varmistamaan tulosta mittauksin. Myös historiallinen aineisto mm. napajäätiköistä osoittaa, että lähes 200 000 vuoden aikana maapallon historiassa hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila ovat kulkeneet käsi kädessä. Todistusaineisto on siis täysin riittävä toimenpiteiden aloittamiselle nopeiden muutosten estämiseksi. Mitattu lämpeneminen on noin 0,6 °C 150 vuoden aikana. Erimielisyyttä on siitä, kuinka suuri osa tästä on luonnollista vaihtelua ja kuinka suuri osa on ihmisen aiheuttamaa.
IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) arvioi, että ilmakehän hiilidioksidin kaksinkertaistuminen noin vuoteen 2100 mennessä aiheuttaa noin 2 °C lämpötilan kohoamisen (epävarmuusrajat 1 - 3,5 °C). Näin suurta muutosta ei ole tapahtunut 10 000 vuoteen, mutta viimeiset 10 000 vuotta ovatkin olleet aivan poikkeuksellisen vakaata aikaa maapallon historiassa. Ongelma onkin enemmän ilmiön nopeus kuin itse ilmiö sinänsä.
Ennustaminen on sitä epävarmempaa, mitä pienempien alueiden tulevaa ilmastoa pyritään ennustamaan. Jopa Euroopan kokoisten alueiden ilmaston tulevaisuudesta on hyvin epävarma kuva, mutta perussääntö on, että lämpeneminen on pienintä päiväntasaajalla ja suurinta napoja lähestyttäessä. Siten lämpeneminen Suomessa voisi olla jopa 5 °C. Tämä tarkoittaisi suunnilleen Keski-Euroopan ilmastoa eli yli 1000 km:n ilmastollista muutosta.
Euroopan kannalta ratkaisevaa on Golfvirran käyttäytyminen. Golfvirran on Grönlannin jääkairausten perusteella tulkittu olleen epävakaa ilmaston muuttuessa, ja sillä olisi vaihtoehtoinen suunta kääntyä etelään jo ennen Eurooppaan ehtimistään. Sen aiheuttaisi napajäätiköstä sulava makea vesi, joka jäisi kevyempänä suolaisen valtameren pintaan ja Golfvirta sukeltaisi sen alle. Tämä aiheuttaisi dramaattisen keskilämpötilan laskun etenkin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi tämä ilmiö voisi olla niin epävakaa, että siitä aiheutuisi jopa 5 - 10 °C heilahteluja muutamien vuosikymmenien kuluessa. Tässä luonnon mukautuminen ei enää pysyisi mukana ja myös monien elinkeinojen harjoittaminen tulisi mahdottomaksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutus ympäristöön
Ilmaston muuttuminen nopeasti lämpimämmäksi aiheuttaa kasvillisuudelle uuden kilpailutilanteen. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että edellytykset eivät olekaan enää parhaat havumetsille vaan keskieurooppalaisen tyyppisille lehtimetsille. Kokonaisten metsätyyppien siirtymiseen kuluu kuitenkin tuhansia vuosia, mikä aiheuttaa jatkuvan epävakaan tilanteen. Puiden tuholaisten ja tautien on arveltu yleistyvän. Myös sateisuus saattaa muuttua olennaisesti, ja on jo arveltu, että pohjoisen Afrikan kuivuusongelmat liittyisivät ilmastonmuutokseen. Suomessa ennustetaan sateisuuden lisääntyvän talvella, mutta samanaikainen lämpeneminen aiheuttaa sen, että lumipeite kuitenkin vähenee.
Napajäätikköjen sulamisen ennustetaan aiheuttavan suuria muutoksia arktisten alueiden luonnossa. Sekä jäätiköiden sulaminen että varsinkin valtamerien lämpölaajeneminen aiheuttavat merenpinnan nousua. Tämän ennustetaan olevan noin puoli metriä vuoteen 2100 mennessä. Se lisää tulvia etenkin matalissa jokisuistoissa (esim. Bangladesh) ja aiheuttaa myöhemmin matalien korallisaarien häviämisen kartalta.
Maatalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa kahdella tavalla. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa tietyillä alueilla kuivuutta, jolloin satoisuus vähenee absoluuttisesti. Toisaalta kasvilajien edullisimmat kasvuolosuhteet siirtyvät maapallolla eri paikkaan. Tämä aiheuttaa suuria taloudellisia mukautumisvaikeuksia, jossa maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.
Satoisuuden muutoksien vaikutus ravitsemukseen ja terveyteen on merkittävä, mutta hyvin vaikeasti arvioitava tekijä. Vuosikymmeniä kestänyt ravinnon tuotannon lisääntyminen asukasta kohti on 1980-luvulla pysähtynyt, ja väestön lisääntyessä elintarvikkeiden tuotanto on joka tapauksessa suurissa vaikeuksissa. Koko maailman keskimuutos ei välttämättä ole kovin suuri, koska toisilla alueilla sadot huononevat ja toisilla paranevat. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä edistää kasvien kasvua, joten tämä ilmiö kompensoi kuivuuden ja muiden epäedullisten tekijöiden aiheuttamaa tuotannon vähenemistä.
Nykyarvioiden mukaan odotetaan 1 - 7 %:n vähennystä viljantuotannossa. Kaikkein huolestuttavinta on se, että monet nyt nälänhädästä kärsivät trooppiset ja subtrooppiset alueet kuuluvat pahimpiin häviäjiin, mahdollisesti myös Yhdysvaltain ja Venäjän vilja-alueet. Toiset alueet kuten Siperia ilmeisesti hyötyisivät, mutta suuri kysymys on se, millä aikataululla näitä etuja pystyttäisiin siellä hyödyntämään.
Ilmasto ja terveys
Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset terveyteen riippuvat olennaisesti yhteiskunnan kehittyneisyydestä. Vaikutukset ovat todennäköisesti melko vähäisiä teollistuneissa maissa, joissa ihmiset ovat suuren osan ajastaan sisällä. Kuitenkin esimerkiksi Etelä-Euroopan helleaalloissa kuolee joka vuosi paljon ihmisiä, ja tämä määrä tulisi todennäköisesti lisääntymään. Kylmillä alueilla tilanne kehittyy terveydelle parempaan suuntaan, mutta sen ei ole arvioitu riittävän kompensoimaan kuumien alueiden terveyshaittoja.
Paljon suurempi merkitys terveyteen on monilla epäsuorilla vaikutuksilla kuten ilmaston epävakaudella myrskyineen ja tulvineen, elintarvikkeiden tuotannon häiriöillä ja siitä seuraavalla nälänhädällä sekä vektorien kuten hyttysen levittämien tautien leviämisellä uusille alueille.
Vakuutusyhtiöt ovat todenneet myrskyjen, pyörremyrskyjen ja tulvien lisääntyneen selvästi viime vuosina. Niiden liittymistä ilmastonmuutokseen on vaikea osoittaa, mutta säätilojen epävakautta on pidetty yhtenä siihen liittyvänä tekijänä.
Maataloustuotannon väheneminen aiheuttaa suuren terveysseuraamusten riskin. Todennäköinen seuraus on viljan hinnan nousu ja pahentuvat pakolaisongelmat esim. Sahelin alueella sekundaarisine terveysvaikutuksineen. Koska monet kuivuuden vaivaamat alueet ovat kehitysmaissa, joissa mahdollisuudet reagoida muutoksiin ovat huonot, on nälänhädän todennäköisyys suuri näillä alueilla. Tästä saattaa seurata paitsi suoraa kuolleisuuden lisääntymistä myös pakolaisuutta, suoranaisia kansainvaelluksia, sotia ja kansainvälisiä vaikeuksia. Näistä seuraavat terveysvaikutukset voivat olla arvaamattoman suuria.
Vektoritaudit
Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden lisääntyminen monilla alueilla lisää infektiotautien riskiä eri tavoin. Suurinta huomiota on saanut vektoritautien potentiaalinen lisääntyminen, joka pääasiassa perustuu väli-isäntiä suosivaan ekologiseen muutokseen. Myös muiden mikrobien leviämisedellytykset voivat parantua.
Keskeisin vektoritauti, jonka levinneisyyteen ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan, on malaria. Vuosittain malarian saa tätä nykyä noin 350 miljoonaa ihmistä ja kuolleisuus on 2-3 miljoonaa. Malarialoisioita kuljettavien hyttysten leviäminen riippuu lämpötilasta ja kosteudesta. Malarian endeemisen alueen arvioidaan leviävän huomattavaan osaan Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama lisäys voisi olla 50-80 miljoonaa malariatapausta vuodessa.
Useiden muiden trooppisten mikrobi- ja loistautien oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta vaikeudet arvioida muutoksen suuruutta ovat niiden kohdalla huomattavasti suuremmat. Vektoritautien ohella myös useiden muiden ympäristöstä riippuvien infektioiden kuten ripulitautien leviämisedellytysten oletetaan muuttuvan. Vesistöjen rehevöityminen edistää mm. koleran leviämistä.
Ilmastonmuutoksen estäminen
Monet ilmastonmuutoksen seuraukset ovat sellaisia, että varakas ja järjestynyt yhteiskunta pystyy selviytymään niiden aiheuttamista haitoista. Nälänhätä tai laajamittaiset epidemiat ovat teollistuneissa länsimaissa epätodennäköisempiä kuin yhteiskunnissa, jotka jo nyt ponnistelevat kapasiteettinsa äärirajoilla. Ympäristökatastrofien ehkäisy vaatiikin globaalista vastuuta.
Ilmastonmuutoksen ehkäisy perustuu kansainvälisiin sopimuksiin hiilidioksidin päästöjen vähentämiseksi. Täsmällisimmin nämä määritellään ns. Kioton sopimuksessa. Suomen tulee sen mukaan vähentää päästönsä vuoteen 2010 mennessä vuoden 1990 tasolle. Toistaiseksi ilmastotavoitteiden toteutuminen ei näytä hyvältä ja sopimus on myös kansainvälisesti ongelmissa, kun monet keskeiset valtiot (ennen muuta USA) eivät ole suostuneet sitä ratifioimaan.
Kioton sopimus on kuitenkin vain vaatimaton alku eikä hiilidioksidin päästöjen vakiinnuttaminen ole läheskään riittävä keino ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. On arvioitu, että fossiilisten polttoaineiden käyttö tulisi vähentää neljännekseen tai kolmannekseen nykyisestä. Tämä vaatisi toteutuakseen joko radikaalia länsimaisen elämäntavan uudelleenarviointia tai aivan uudenlaista teknistä kehitystä.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Suomen tulee nykyistä selkeämmin sitoutua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Ihmisten mahdollisuuksia vähentää energian kulutusta tulee tukea mm. veropoliittisin toimin.
Kirjallisuus
Davis DL, Kjellstrom T, Slooff R, ym. Short-term improvements in public health from global-climate policies on fossil-fuel combustion - an interim report. Lancet 1997;350:1341-1349.
Jantunen M, Nevanlinna L. Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja Suomi. Teknillistieteelliset Akatemiat 1990:1.
IPCC. Climate change 1995. The science of climate change. New York: Cambridge University Press, 1996.
Khalil MAK. Non-CO2 greenhouse gases in the atmosphere. Annu Rev Energy Environ 1999;24:645-661.
McMichael AJ, Haines A, Slooff R, Kovats S (toim). Climate change and health. Geneve: WHO, 1996.
Pirilä P (toim.). Climate Change. Socioeconomic dimensions and consequences of mitigation measures. Helsinki: Edita Ltd, 2000.
Tuomisto J. Lääkäri kasvihuoneessa. Duodecim 1998;114:2437-2448.
Takaisin sisällysluetteloon
© Suomen Lääkäriliitto, 1998-2004
http://www.laakariliitto.fi/julkaisut/ymparisto/s45.html
ENERGIANTUOTANTO
| Energian tuotantovaihtoehdot | Energiantuotannon terveysvaikutukset | Ilmastonmuutos |
Energian tuotantovaihtoehdot
Energiantuotanto on 1900-luvun aikana lisääntynyt monikymmenkertaisesti. Vastoin yleisiä käsityksiä puuhun perustuva energiantuotanto on pysynyt melko vakaana koko vuosisadan ajan. Puun käyttö halkoina on tosin vähentynyt, mutta teollisuus käyttää puujätettä ja muita jätteitä kuten mustalipeää tehokkaasti omaan energiantuotantoonsa. Teollisuuden ensimmäinen merkittävä energianlähde oli vesivoima, jonka osuus on vesivarojen rajallisuuden takia vähitellen pienentynyt. Kivihiilen tulo 1920-luvulla ja öljyn käytön voimakas lisääntyminen 1940-luvun lopulta alkaen nostivat ne nopeasti keskeiseen asemaan, kunnes ydinvoiman rakentaminen pysäytti niiden osuuden kasvun vuodesta 1977 alkaen.
Uuden vuosituhannen alkaessa kokonaisenergiasta tuotetaan Suomessa öljyillä 28 %, puulla ja puunjalostusteollisuuden jätteillä 19 %, ydinvoimalla 18 %, kivihiilellä 11 %, maakaasulla 11 %, turpeella 6 %, vesivoimalla 4 %. Sähkön nettotuonti on noin 3 %. Muilla energian tuotantomuodoilla on hyvin vähäinen merkitys. Tuulivoiman osuus on toistaiseksi alle 1 % energiantuotannosta.
Eri energiantuotantomuotojen aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten vertaaminen on hyvin vaikeaa, koska haitat ovat erilaisia. Keskeistä on se, että otetaan huomioon koko elinkaari eikä vain välitöntä energiantuotantovaihetta.
Vesivoimaa ja tuulivoimaa sanotaan täysin päästöttömiksi energiantuotantomuodoiksi, mutta ne ovat sitä vasta sen jälkeen, kun voimalaitos on rakennettu. Laitoksen rakentamiseen sitoutuu suuri määrä materiaalia, jonka tuottamiseen on tarvittu energiaa ja raaka-aineita. Siten laitos on aiheuttanut merkittäviä ympäristövaikutuksia, ennen kuin se on tuottanut yhtään energiaa. Esimerkiksi tuulivoimala on hyvin investointivaltainen energiantuotantomuoto, eli rakennettava laitos on varsin massiivinen verrattuna siihen energiamäärään, jonka se tuottaa. Siksi sen tuottama energia on myös kallista.
Toisaalta esim. maakaasu tai puulämmitys tarvitsevat varsin kevyet investoinnit tuottamaansa energiamäärään nähden. Siksi niiden haitatkin ovat pääasiassa käytöstä eivätkä rakentamisesta aiheutuvia haittoja. Kivihiilen louhintaan liittyy kuitenkin suuri onnettomuusriski, samoin maakaasun siirtoon.
Polttoon perustuva energiantuotanto
Polttoon perustuvat energiantuotantomuodot ovat terveysvaikutuksiltaan selvästi oma ryhmänsä. Luontovaikutusten suhteen niissä on suuria keskinäisiä eroja, etenkin jos tekniikka ei ole nykyaikainen. Kaikki palaminen tuottaa hiilidioksidia, häkää, hiukkasia, typen oksideja, ja näiden lisäksi kivihiili ja puhdistamattomat öljyt tuottavat rikkidioksidia. Sekä hiukkasissa että haihtuvissa fraktioissa on runsaasti syöpää aiheuttavia aineita.
Perushavainto on, että pienimittakaavainen polttaminen tuottaa erittäin runsaasti häkää, hiukkasia ja syöpää aiheuttavia aineita. Isossa laitoksessa näiden päästöt pystytään hallitsemaan polttoprosessilla ja savukaasujen puhdistuksella. Siksi pieni ei ole koskaan kaunista polttoon perustuvassa energiantuotannossa. Terveyteen vaikuttavien päästöjen kannalta laitoksen laatu on tärkeämpi kuin polttoaine. Tämä koskee myös puun käyttöä. Puun pienpolton hiukkaspäästöt ovat erittäin suuret, eikä se siksi sovellu taajamiin.
Poikkeuksen ison laitoksen eduista muodostavat typen oksidit, joita syntyy ilman typen palaessa ennen muuta polttolämpötilan ollessa hyvin korkea. Niitä on vaikea saada suodattamalla tai pesureilla poistetuksi, koska ne eivät ole vesiliukoisia. Siten isoissakin laitoksissa joudutaan hakemaan optimiolosuhteet, joissa häkä ja syöpää aiheuttavat aromaattiset hiilivedyt palavat mahdollisimman hyvin pois, mutta toisaalta typen oksidien määrä ei vielä kohtuuttomasti lisäänny. Myös maakaasun poltto tuottaa typen oksideja.
Rikkidioksidin päästöt riippuvat suuresti myös polttoaineesta. Eniten rikkidioksidia tuottavat kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttö. Maakaasu ei tuota rikkidioksidia polttolaitoksessa, mutta saattaa tuottaa sitä kaasukentällä maakaasua tuotettaessa. Turpeen rikkipäästöt ovat pienemmän rikkipitoisuuden takia vähäisemmät kuin kivihiilen. Isossa uudenaikaisessa laitoksessa rikkipäästöt kyetään hallitsemaan, joten ongelmat koskevat lähinnä vanhoja, pieniä laitoksia.
Kivihiilessä on myös runsaasti raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita. Etenkin elohopeapäästöjä on vaikea hallita ja kivihiilivoimalan radioaktiivisuuspäästöt ovat suuremmat kuin ydinvoimalan suurimmat sallitut radioaktiivisuuden päästöt.
Polttoon perustuvassa energiantuotannossa ilmaan pääsee hiilidioksidia. Maakaasu tuottaa sitä noin 60 % verrattuna kivihiileen, koska osa palavasta aineesta on vetyä. Tulevaisuudessa saatetaan polttaa vetyä, joka tuotantotavastaan riippuen saattaa olla hiilidioksidipäästöjen suhteen puhdasta, ei tosin silloin, jos vety tuotetaan maakaasusta.
Koska puun ja biomassan katsotaan olevan hiilen suhteen tasapainossa eli niitä poltetaan enintään yhtä paljon kuin niitä kasvaa, niiden hiilidioksidipäästöjä ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen vaatimia toimenpiteitä arvioitaessa. Turve on tässä suhteessa kiistanalainen. Toisten mukaan myöskin turpeeseen sitoutuu vuosittain yhtä paljon tai itse asiassa enemmänkin hiilidioksidia kuin mitä poltettaessa vapautuu. Toisten mukaan turve on verrattavissa fossiilisiin polttoaineisiin, koska se on muodostunut tuhansien vuosien kuluessa, ja energiantuotanto käyttää uusiutumatonta varastoa.
Jätteiden poltto
Jätteiden poltto on muuta polttoa vaativampaa. Erityisesti yhdyskuntien sekajätteessä voi olla metalleja (mukaan lukien helposti haihtuvaa elohopeaa), polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteitä), kloorifenoleita ja muita myrkyllisiä yhdisteitä. Jos palotilassa on klooria (esim. PVC-muoveista) ja metalleja katalyyteiksi, poltossa syntyy polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja ja polykloorattuja dibentsofuraaneja. Näitä supermyrkyllisiä kestäviä ja ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä on epäilty syöpävaarallisiksi ja ne voivat aiheuttaa kehityshäiriöitä. Etenkin Keski-Euroopassa on äidinmaidossa ollut melko suuria pitoisuuksia näitä "dioksiineja", joskin niiden pitoisuudet ovat nyt vähenemässä, kun jätteenpolttolaitoksien laatuvaatimuksia on kiristetty ja eräät kemikaalit, kuten PCB-yhdisteet ja kloorifenolit, on kielletty useissa maissa.
Jätteiden polttamisessa pätee sama kuin muussakin poltossa: olennaisempaa kuin poltettava materiaali on laitoksen tekninen laatu, ja jätettä polttavalle laitokselle on asetettava erityisen ankarat normit. Tulevaisuudessa joudutaankin miettimään, onko järkevämpää lajitella palava kuiva jäte (rakennusmateriaalit, pakkausmateriaalit, paperi) poltettavaksi paikallisessa energialaitoksessa ja kasvattaa vastaava määrä puuta pikemminkin uuden paperin kuin energian tuotantoon. Pitkät kuljetukset joko erityiseen jätteenpolttolaitokseen tai uusiotuotantoon aiheuttavat merkittävän osan toiminnan ympäristöhaitoista.
Vesivoima
Vesivoiman olennaisen lisäämisen estävät ennen muuta luonnonsuojelunäkökohdat. Jo rakennetulla vesivoimalla ei ole muita olennaisia terveysvaikutuksia kuin onnettomuudet. Patojen rakentamiseen liittyvät onnettomuudet ja materiaaleihin sitoutunut rasite ovat merkittäviä, mutta toisaalta vesivoimalaitoksen käyttöikä on erittäin pitkä, jopa yli sata vuotta. Siten raskaankin investoinnin kompensoi suuri tuotettu sähkömäärä pitkän ajan kuluessa. Suurimmat energiantuotannon aiheuttamat välittömät kuolemiin johtaneet katastrofit ovat aiheutuneet patojen murtumisista.
Ydinvoima
Ydinvoiman keskeiset riskit ovat polttoaineen louhimiseen, ydinvoimalaonnettomuuteen ja käytetyn ydinjätteen hävittämiseen liittyvät riskit. Kuten Neuvostoliitosta paljastuneet seikat kaikissa näissä vaiheissa ovat osoittaneet, ydinvoiman riskit ovat hyvin suuret, jos laatujärjestelmät eivät toimi. Toisaalta teollistuneissa länsimaissa ydinvoiman käyttö on lainsäädännöllä pitemmälle säännöstelty kuin minkään muun energiamuodon käyttö. Siten mm. jätekysymys on kallis ja vaikea juuri tämän tiukan säätelyn takia. Voidaan perustellusti väittää, että myös kivihiilen poltosta aiheutuvat jätteet (joissa on myös radioaktiivisia ja syöpävaarallisia aineita), pitäisi hävittää ihmisen ulottumattomiin yhtä tehokkaasti eikä päästää yhdyskuntailmaan. Tähän ei kuitenkaan ole syntynyt poliittista tahtoa eikä kansalaispainostusta.
Ydinvoiman riskit ovat ensi sijassa terveysriskejä eivätkä luontoympäristön riskejä. Tämä johtuu siitä, että ns. stokastiset riskit kuten syöpä ovat melko pieninäkin riskeinä (esim. 1 syöpä 10 000 hengen väestössä) ihmiselle tärkeitä. Tämän suuruinen syöpäriski luonnoneläimellä taas olisi sen riskeistä vähäisimpiä eikä vaikuttaisi eläinpopulaation ekologiaan mitään.
Uraanin kaivostoimintaan liittyvät riskit ovat samantapaiset ja samansuuruiset kuin muun kaivostoiminnan riskit ja perustuvat osaltaan samaan asiaan eli kaivosten radonpitoisuuteen.
Merkittävin ydinvoiman aiheuttama riski lienee voimalaonnettomuuden riski. Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuudessa vuonna 1979 suojakupu esti radioaktiivisten aineiden leviämisen ympäristöön. Tshernobylin laitoksessa ei ollut suojakupua, ja hidastimena olevan grafiitin syttyminen aiheutti suuren tulipalon, joka levitti ilmaan suuren osan reaktorin niistä radioaktiivisista aineista, jotka eivät vielä räjähdyksessä olleet sinne levinneet. Tästä aiheutui Suomeen kaksi laskeumaa, ensin kuumia hiukkasia sisältänyt räjähdyksestä peräisin oleva laskeuma ja muutamaa päivää myöhemmin tulipalon aiheuttama haihtuvien radioaktiivisten aineiden laskeuma.
Merkittävimmän radioaktiivisen isotoopin caesium-137:n laskeuma lisääntyi Suomessa moninkertaisesti normaalia suuremmaksi Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Ihmisten saama säteilyaltistus jäi siitä silti pienemmäksi kuin normaali luonnon lähteistä tuleva säteilyaltistus. Ensimmäisen vuoden aikana onnettomuuden aiheuttama altistus oli noin 5 % kokonaisaltistuksesta. 10 vuoden kuluttua altistus oli vähentynyt alle 1 %:iin ympäristön tavanomaisesta säteilyaltistuksesta.
Ydinvoima on hyvin kiistanalainen energiantuotantomuoto, eikä Yhdysvalloissa tai Länsi-Euroopassa ole viime vuosina rakennettu uutta tuotantoa. Yhdysvalloissa on runsaasti ylimääräistä tuotantokapasiteettia ja jos siellä edistytään energian säästössä, ei uuden tuotannon rakentamiseen ole pitkään aikaan tarvetta. Euroopassa asia on toisin, koska energian käyttötehokkuus on jo parempi ja säästöjen mahdollisuus pienempi. Siksi on esitetty huoli siitä, että Länsi-Euroopan ehkä kieltäytyessä ydinvoimasta Ranskaa lukuun ottamatta Venäjä pyrkii hyödyntämään maakaasunsa mahdollisimman tehokkaasti myymällä sen Eurooppaan ja turvautumalla itse ensi sijassa ydinvoimaan ja kivihiileen. Tällöin turvallisemmin tuotettu ydinvoima korvattaisiin vähemmän turvallisella. Myös Kiinan pelätään perustavan teollistumisensa kivihiileen ja sen tasoisiin ydinvoimaloihin, joita ei lännessä hyväksyttäisi.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Energiantuotantoon tulee käyttää vähäpäästöisiä tuotantomenetelmiä.
Energiantuotannon terveysvaikutukset
Energiantuotanto on keskeinen teollistuneen maailman elintason ylläpitämisessä. Terveys taas riippuu elintasosta, joten energiantuotanto on välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi. Siten terveysvaikutusten arvioinnissa joudutaan väistämättä ottamaan huomioon monia keskenään ristiriitaisia tekijöitä, ja täsmällisen tiedon usein puuttuessa erilaiset käsitykset ovat ymmärrettäviä. Terveysvaikutuksien arviointi on kuitenkin perustettava niin hyvään tieteelliseen tietoon kuin mahdollista, ja silloin on pyrittävä ennakkoluulottomaan ja asenteista vapaaseen arviointiin.
Energiantuotannon terveysvaikutukset riippuvat paitsi primaarienergialähteestä, hyvin ratkaisevasti sen tekniikan tasosta, jolla energiaa tuotetaan. Siten hyvän ja huonon kivihiilivoimalan ero voi olla suurempi kuin kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan ero. Samoin hyvän ja huonon ydinvoimalan ero voi olla suurempi kuin kivihiilivoimalan ja ydinvoimalan ero. Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että eräitä olennaisia riskejä ei ole vielä pystytty teknisesti ratkaisemaan. Esimerkki näistä on fossiilisen energiantuotannon väistämättä aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ja siitä seuraava ilmaston muuttuminen.
Polttoon perustuva energiantuotanto
Fossiilisen energiantuotannon terveysriskit ovat samoja, joita on jo edellä käsitelty liikenteen päästöjen yhteydessä. Merkittävimmät terveyteen vaikuttavat päästöt näyttäisivät olevan pienet hiukkaset ja typen oksidit. Merkitys liikenteen päästöihin verrattuna riippuu suuresti alueesta. Eräillä kivihiili- ja terästeollisuusalueilla Euroopassa kivihiilen polton osuus on vallitseva, mutta Suomessa liikenne arvioidaan tärkeämmäksi päästöjen aiheuttajaksi.
Maakaasun terveysvaikutuksia pidetään selvästi vähäisempinä kuin kivihiilen ja öljy asettuu niiden väliin. Laitoksen koko ja laatu ovat kuitenkin keskeisiä päästöjen kannalta, joten myös iso nykyaikainen kivihiiltä käyttävä energiantuotantolaitos on suorien terveysvaikutusten suhteen varsin hyvä. Suurimmaksi ongelmaksi tekniikan parantuessa jäävätkin hiilidioksidipäästöt ja niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen, sekä ainakin toistaiseksi typenoksidien päästöt.
Puun ja biomassan poltolle on asetettava aivan samat vaatimukset kuin fossiilisen polttoaineen poltolle. Ellei laitoksen tekniikka ole hyvä, puun poltosta aiheutuu erittäin suuria hiukkaspäästöjä, joiden vaikutusta hengityselin- ja sydänkuolemiin ja sairastuvuuteen voidaan pitää merkittävänä.
Jätteiden polttoa on etenkin dioksiinipäästöjen takia pidetty pahempana kuin varsinaisten polttoaineiden polttoa. Dioksiinien riskiryhmä on erityisesti imeväiset, koska nämä kestävät ja rasvaliukoiset yhdisteet kertyvät laiduntavien eläinten lihaan ja maitoon, siirtyvät ravinnosta äidin rasvakudokseen ja imetyksen aikana maidon rasvassa lapseen. Pitkän imetyksen aikana äiti voi siirtää jopa neljänneksen omasta dioksiinikuormastaan kymmenkiloiseen lapseen. Dioksiinille altistuminen on melko lähellä riskirajoja, ja herkimpänä vaikutuksena pidetään erilaisia kehityshäiriöitä, joista Suomessa on tutkittu mm. hampaiden mineralisaatiohäiriöitä. Dioksiinien on myös epäilty aiheuttavan syöpää. Keski-Euroopassa onkin jätteiden polttotekniikkaan kiinnitetty erityistä huomiota ja dioksiinipitoisuudet väestössä ovat merkittävästi pienentyneet.
Ydinvoima
Ydinvoiman turvallisuuden keskeinen kysymys on se, mikä on onnettomuuden todennäköisyys. Venäjän reaktoreissa se katsotaan edelleenkin varsin suureksi. Sen sijaan länsimaisissa reaktoreissa rakenne tekee Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden mahdottomaksi. Muunlaisenkin onnettomuuden riski on arvioitu hyvin pieneksi eikä onnettomuus aiheuttaisi ympäristöön vastaavia päästöjä. Ero polttoon perustuvaan energiantuotantoon on se, että poltto tuottaa normaalistikin toimiessaan syöpää aiheuttavia ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavia aineita, kun taas ydinvoimalasta niitä leviää vain mahdollisen suuronnettomuuden jälkeen.
Radioaktiivinen säteily aiheuttaa epämuodostumia ja myös perinnöllisiä muutoksia. Niiden esiintymistodennäköisyys ei ole yhtä suuri kuin syövän lisääntymisen todennäköisyys eikä perinnöllisiä muutoksia ole varmuudella pystytty osoittamaan ihmisellä. Niiden riski on kuitenkin olemassa, vaikka pieni todennäköisyys ja ilmiön mutkikkuus tekevät sen osoittamisen vaikeaksi. Sama riski on fossiilisen energiantuotannon mutaatioita aiheuttavien aineiden päästöjen seurauksena.
Uusiutuvat energiantuotantomuodot
Vesivoima, tuulivoima ja aurinkovoima luetaan uusiutuviin energiamuotoihin, koska auringon säteily tuottaa niitä jatkuvasti eivätkä ne vähene käytössä. Kaikille näille on tyypillistä, että niistä ei aiheudu päästöjä sen jälkeen, kun laitokset on rakennettu. Vesivoiman panos-hyötysuhde on lisäksi hyvä eli laitoksen rakentamiseen ei kulu kohtuuttomasti materiaalia eikä energiaa. Tuulivoiman ja aurinkovoiman kohdalla tekniikka ei toistaiseksi ole pystynyt ratkaisemaan heikkoa hyötysuhdetta, mistä aiheutuu toisaalta riskien keskittyminen laitoksen rakentamiseen ja toisaalta tuotetun energian kallis hinta. Koska tällöin myös terveysvaikutukset ovat epäsuoria, niiden arviointi on hyvin epävarmaa. Parhaissa arvioissa terveyshaitat asettuvat järjestykseen:
kivihiili >> öljy >> uusiutuvat energiantuotantomuodot > maakaasu ja ydinvoima.
Näissä arvioissa eivät ilmastonmuutoksen aiheuttamat mahdolliset terveysriskit ole vielä mukana ja muutoinkin niiden historiallinen näkökulma aiheuttaa sen, että teknisiä parannuksia ei välttämättä ole otettu huomioon.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Suuronnettomuuksiin energiantuotannossa tulee valmistautua nykyistä paremmin.
Suomen tulee tukea toimia, joilla lähialueiden ydinvoimatuotannon turvallisuutta parannetaan.
Kirjallisuus
Beck PW. Nuclear energy in the twenty-first century: examination of a contentious subject. Annu Rev Energy Environ 1999;24:113-137.
Energiakomitea. Energiantuotannon ja -käytön ympäristö-, luonto- ja terveysvaikutukset. Helsinki 1989: Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto, sarja C:22.
Rosenfeld AH. The art of energy efficiency: protecting the environment with better technology. Annu Rev Energy Environ 1999;24:33-82.
Ilmastonmuutos
Maan pintalämpötila on yli 30 °C korkeampi kuin sen auringon säteilyenergian perusteella pitäisi olla. Tämä johtuu siitä, että osa valosta ja ultraviolettisäteilystä muuttuu infrapunasäteilyksi, joka läpäisee ilmakehän takaisin avaruuteen huonommin kuin tuleva valo. Siten osa energiaa jää "loukkuun" alailmakehään ja lämmittää maapallon pintaa. Tämän "kasvihuoneen katon" ilmakehässä muodostavat ennen muuta vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani.
Taulukko 1. Tärkeimmät kasvihuonekaasut
Kaasu
Suhteellinen merkitys ilmastonmuutoksessa, %
Hiilidioksidi
60
Metaani
15
Typpioksiduuli
5
Kloorifluorihiilivedyt (freonit)
10
Alailmakehän otsoni
n. 10
Kasvihuoneilmiön voimistuminen
Kasvihuoneilmiö on siis luonnollinen elämää ylläpitävä ilmiö ja ongelmaksi koituvat vasta sen muutokset, jotka horjuttavat elämän stabiilisuutta. Etenkin hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt selvästi fossiilisten polttoaineiden käytön takia. Kasvihuonekaasuihin kuuluu myös metaani, jota vapautuu maakaasun pumppauksessa ja siirrossa, kaatopaikoilla jätteiden mädäntyessä, soissa ja tekojärvissä ja märehtijöiden ruoansulatuskanavassa.
Toisaalta mm. palamisen rikkipäästöistä samaan aikaan syntyvät sulfaattiaerosolit vaikuttavat ilmakehässä päinvastaiseen suuntaan. Ne heijastavat auringon valoa takaisin avaruuteen ja siten vähentävät maapallon lämpenemistä. Kun lämpeneminen muuttaa lisäksi pilvisyyttä ja ilman kosteutta, ilmastonmuutoksen tarkka ennustaminen varsinkin alueellisella tasolla on erittäin vaikeaa.
Ilmastonmuutoksen fysikaalinen perusta on kuitenkin selvä. Lisääntyvät kasvihuonekaasut vähentävät lämmön karkaamista riippumatta siitä, pystyvätkö meteorologit vielä varmistamaan tulosta mittauksin. Myös historiallinen aineisto mm. napajäätiköistä osoittaa, että lähes 200 000 vuoden aikana maapallon historiassa hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila ovat kulkeneet käsi kädessä. Todistusaineisto on siis täysin riittävä toimenpiteiden aloittamiselle nopeiden muutosten estämiseksi. Mitattu lämpeneminen on noin 0,6 °C 150 vuoden aikana. Erimielisyyttä on siitä, kuinka suuri osa tästä on luonnollista vaihtelua ja kuinka suuri osa on ihmisen aiheuttamaa.
IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) arvioi, että ilmakehän hiilidioksidin kaksinkertaistuminen noin vuoteen 2100 mennessä aiheuttaa noin 2 °C lämpötilan kohoamisen (epävarmuusrajat 1 - 3,5 °C). Näin suurta muutosta ei ole tapahtunut 10 000 vuoteen, mutta viimeiset 10 000 vuotta ovatkin olleet aivan poikkeuksellisen vakaata aikaa maapallon historiassa. Ongelma onkin enemmän ilmiön nopeus kuin itse ilmiö sinänsä.
Ennustaminen on sitä epävarmempaa, mitä pienempien alueiden tulevaa ilmastoa pyritään ennustamaan. Jopa Euroopan kokoisten alueiden ilmaston tulevaisuudesta on hyvin epävarma kuva, mutta perussääntö on, että lämpeneminen on pienintä päiväntasaajalla ja suurinta napoja lähestyttäessä. Siten lämpeneminen Suomessa voisi olla jopa 5 °C. Tämä tarkoittaisi suunnilleen Keski-Euroopan ilmastoa eli yli 1000 km:n ilmastollista muutosta.
Euroopan kannalta ratkaisevaa on Golfvirran käyttäytyminen. Golfvirran on Grönlannin jääkairausten perusteella tulkittu olleen epävakaa ilmaston muuttuessa, ja sillä olisi vaihtoehtoinen suunta kääntyä etelään jo ennen Eurooppaan ehtimistään. Sen aiheuttaisi napajäätiköstä sulava makea vesi, joka jäisi kevyempänä suolaisen valtameren pintaan ja Golfvirta sukeltaisi sen alle. Tämä aiheuttaisi dramaattisen keskilämpötilan laskun etenkin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi tämä ilmiö voisi olla niin epävakaa, että siitä aiheutuisi jopa 5 - 10 °C heilahteluja muutamien vuosikymmenien kuluessa. Tässä luonnon mukautuminen ei enää pysyisi mukana ja myös monien elinkeinojen harjoittaminen tulisi mahdottomaksi.
Ilmastonmuutoksen vaikutus ympäristöön
Ilmaston muuttuminen nopeasti lämpimämmäksi aiheuttaa kasvillisuudelle uuden kilpailutilanteen. Tämä tarkoittaa Suomessa sitä, että edellytykset eivät olekaan enää parhaat havumetsille vaan keskieurooppalaisen tyyppisille lehtimetsille. Kokonaisten metsätyyppien siirtymiseen kuluu kuitenkin tuhansia vuosia, mikä aiheuttaa jatkuvan epävakaan tilanteen. Puiden tuholaisten ja tautien on arveltu yleistyvän. Myös sateisuus saattaa muuttua olennaisesti, ja on jo arveltu, että pohjoisen Afrikan kuivuusongelmat liittyisivät ilmastonmuutokseen. Suomessa ennustetaan sateisuuden lisääntyvän talvella, mutta samanaikainen lämpeneminen aiheuttaa sen, että lumipeite kuitenkin vähenee.
Napajäätikköjen sulamisen ennustetaan aiheuttavan suuria muutoksia arktisten alueiden luonnossa. Sekä jäätiköiden sulaminen että varsinkin valtamerien lämpölaajeneminen aiheuttavat merenpinnan nousua. Tämän ennustetaan olevan noin puoli metriä vuoteen 2100 mennessä. Se lisää tulvia etenkin matalissa jokisuistoissa (esim. Bangladesh) ja aiheuttaa myöhemmin matalien korallisaarien häviämisen kartalta.
Maatalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa kahdella tavalla. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa tietyillä alueilla kuivuutta, jolloin satoisuus vähenee absoluuttisesti. Toisaalta kasvilajien edullisimmat kasvuolosuhteet siirtyvät maapallolla eri paikkaan. Tämä aiheuttaa suuria taloudellisia mukautumisvaikeuksia, jossa maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa.
Satoisuuden muutoksien vaikutus ravitsemukseen ja terveyteen on merkittävä, mutta hyvin vaikeasti arvioitava tekijä. Vuosikymmeniä kestänyt ravinnon tuotannon lisääntyminen asukasta kohti on 1980-luvulla pysähtynyt, ja väestön lisääntyessä elintarvikkeiden tuotanto on joka tapauksessa suurissa vaikeuksissa. Koko maailman keskimuutos ei välttämättä ole kovin suuri, koska toisilla alueilla sadot huononevat ja toisilla paranevat. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä edistää kasvien kasvua, joten tämä ilmiö kompensoi kuivuuden ja muiden epäedullisten tekijöiden aiheuttamaa tuotannon vähenemistä.
Nykyarvioiden mukaan odotetaan 1 - 7 %:n vähennystä viljantuotannossa. Kaikkein huolestuttavinta on se, että monet nyt nälänhädästä kärsivät trooppiset ja subtrooppiset alueet kuuluvat pahimpiin häviäjiin, mahdollisesti myös Yhdysvaltain ja Venäjän vilja-alueet. Toiset alueet kuten Siperia ilmeisesti hyötyisivät, mutta suuri kysymys on se, millä aikataululla näitä etuja pystyttäisiin siellä hyödyntämään.
Ilmasto ja terveys
Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset terveyteen riippuvat olennaisesti yhteiskunnan kehittyneisyydestä. Vaikutukset ovat todennäköisesti melko vähäisiä teollistuneissa maissa, joissa ihmiset ovat suuren osan ajastaan sisällä. Kuitenkin esimerkiksi Etelä-Euroopan helleaalloissa kuolee joka vuosi paljon ihmisiä, ja tämä määrä tulisi todennäköisesti lisääntymään. Kylmillä alueilla tilanne kehittyy terveydelle parempaan suuntaan, mutta sen ei ole arvioitu riittävän kompensoimaan kuumien alueiden terveyshaittoja.
Paljon suurempi merkitys terveyteen on monilla epäsuorilla vaikutuksilla kuten ilmaston epävakaudella myrskyineen ja tulvineen, elintarvikkeiden tuotannon häiriöillä ja siitä seuraavalla nälänhädällä sekä vektorien kuten hyttysen levittämien tautien leviämisellä uusille alueille.
Vakuutusyhtiöt ovat todenneet myrskyjen, pyörremyrskyjen ja tulvien lisääntyneen selvästi viime vuosina. Niiden liittymistä ilmastonmuutokseen on vaikea osoittaa, mutta säätilojen epävakautta on pidetty yhtenä siihen liittyvänä tekijänä.
Maataloustuotannon väheneminen aiheuttaa suuren terveysseuraamusten riskin. Todennäköinen seuraus on viljan hinnan nousu ja pahentuvat pakolaisongelmat esim. Sahelin alueella sekundaarisine terveysvaikutuksineen. Koska monet kuivuuden vaivaamat alueet ovat kehitysmaissa, joissa mahdollisuudet reagoida muutoksiin ovat huonot, on nälänhädän todennäköisyys suuri näillä alueilla. Tästä saattaa seurata paitsi suoraa kuolleisuuden lisääntymistä myös pakolaisuutta, suoranaisia kansainvaelluksia, sotia ja kansainvälisiä vaikeuksia. Näistä seuraavat terveysvaikutukset voivat olla arvaamattoman suuria.
Vektoritaudit
Ilmaston lämpeneminen ja sateisuuden lisääntyminen monilla alueilla lisää infektiotautien riskiä eri tavoin. Suurinta huomiota on saanut vektoritautien potentiaalinen lisääntyminen, joka pääasiassa perustuu väli-isäntiä suosivaan ekologiseen muutokseen. Myös muiden mikrobien leviämisedellytykset voivat parantua.
Keskeisin vektoritauti, jonka levinneisyyteen ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan, on malaria. Vuosittain malarian saa tätä nykyä noin 350 miljoonaa ihmistä ja kuolleisuus on 2-3 miljoonaa. Malarialoisioita kuljettavien hyttysten leviäminen riippuu lämpötilasta ja kosteudesta. Malarian endeemisen alueen arvioidaan leviävän huomattavaan osaan Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama lisäys voisi olla 50-80 miljoonaa malariatapausta vuodessa.
Useiden muiden trooppisten mikrobi- ja loistautien oletetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta vaikeudet arvioida muutoksen suuruutta ovat niiden kohdalla huomattavasti suuremmat. Vektoritautien ohella myös useiden muiden ympäristöstä riippuvien infektioiden kuten ripulitautien leviämisedellytysten oletetaan muuttuvan. Vesistöjen rehevöityminen edistää mm. koleran leviämistä.
Ilmastonmuutoksen estäminen
Monet ilmastonmuutoksen seuraukset ovat sellaisia, että varakas ja järjestynyt yhteiskunta pystyy selviytymään niiden aiheuttamista haitoista. Nälänhätä tai laajamittaiset epidemiat ovat teollistuneissa länsimaissa epätodennäköisempiä kuin yhteiskunnissa, jotka jo nyt ponnistelevat kapasiteettinsa äärirajoilla. Ympäristökatastrofien ehkäisy vaatiikin globaalista vastuuta.
Ilmastonmuutoksen ehkäisy perustuu kansainvälisiin sopimuksiin hiilidioksidin päästöjen vähentämiseksi. Täsmällisimmin nämä määritellään ns. Kioton sopimuksessa. Suomen tulee sen mukaan vähentää päästönsä vuoteen 2010 mennessä vuoden 1990 tasolle. Toistaiseksi ilmastotavoitteiden toteutuminen ei näytä hyvältä ja sopimus on myös kansainvälisesti ongelmissa, kun monet keskeiset valtiot (ennen muuta USA) eivät ole suostuneet sitä ratifioimaan.
Kioton sopimus on kuitenkin vain vaatimaton alku eikä hiilidioksidin päästöjen vakiinnuttaminen ole läheskään riittävä keino ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. On arvioitu, että fossiilisten polttoaineiden käyttö tulisi vähentää neljännekseen tai kolmannekseen nykyisestä. Tämä vaatisi toteutuakseen joko radikaalia länsimaisen elämäntavan uudelleenarviointia tai aivan uudenlaista teknistä kehitystä.
Tulevaisuuden kehitystarpeet
Suomen tulee nykyistä selkeämmin sitoutua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Ihmisten mahdollisuuksia vähentää energian kulutusta tulee tukea mm. veropoliittisin toimin.
Kirjallisuus
Davis DL, Kjellstrom T, Slooff R, ym. Short-term improvements in public health from global-climate policies on fossil-fuel combustion - an interim report. Lancet 1997;350:1341-1349.
Jantunen M, Nevanlinna L. Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja Suomi. Teknillistieteelliset Akatemiat 1990:1.
IPCC. Climate change 1995. The science of climate change. New York: Cambridge University Press, 1996.
Khalil MAK. Non-CO2 greenhouse gases in the atmosphere. Annu Rev Energy Environ 1999;24:645-661.
McMichael AJ, Haines A, Slooff R, Kovats S (toim). Climate change and health. Geneve: WHO, 1996.
Pirilä P (toim.). Climate Change. Socioeconomic dimensions and consequences of mitigation measures. Helsinki: Edita Ltd, 2000.
Tuomisto J. Lääkäri kasvihuoneessa. Duodecim 1998;114:2437-2448.
Takaisin sisällysluetteloon
© Suomen Lääkäriliitto, 1998-2004
Vastaukset 98
Vanhimmat
Tuskin sen kauempaa :)
enemmän tietämystä, osaamista ja arvovaltaa kuin mitä sinulla ja satuiluillasi.
Noloa sinulle
Tshernon jälkeenkin isolla metelillä oikein jenkeistä tuli huippukirurgeja moskovaan luuydinleikkauksiin tshernon uhreille.
tulos oli nolla. mitään ei ollu tehtävissä.
Ihan vaan yhtenä esimerkkinä.
Et ole voinut tarkistaa alkuperäislähteitä kun sinulla on näitä oppimisvaikeuksia...
Nolo juttu!
Mitään ei ollut tehtävissä, kun ei ollut potilaitakaan.
Piti tarkistaa tuo luuydinjuttu. Tämmönen löyty:
"...
Akuuttiin säteilysairauteen sairastuneet saivat parhaan mahdollisen hoidon, mitä senhetkisen tietämyksen perusteella oli saatavissa. Luuydinsiirroilla saatiin kuitenkin huono hoitotulos. Luuydinvaurio voidaan tulevaisuudessa hoitaa parhaiten hemopoeettisilla kasvutekijöillä. Nyt kymmenen vuoden kuluttua onnettomuudesta on todettavissa huomattava nousu lasten kilpirauhaskarsinooman insidenssissä Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän federaation saastuneimmilla alueilla. Karkea vertailu osoittaa esim. Valko-Venäjän Gomelin alueen insidenssin olevan 200-kertainen verrattuna Englannin ja Walesin insidensseihin. Raportoituja tapauksia 0-15 vuotiailla lapsilla on ollut yhteensä n. 800 vuoden 1995 loppuun mennessä, joista yli 400 on todettu Valko-Venäjän alueella. Diagnoosi on useimmissa tapauksissa varmistettu kansainvälisten asiantuntijoiden toimesta. Latenssiaika kilpirauhaskarsinooman ilmaantumisen ja onnettomuuden välillä on vaihdellut 4 ja 10 vuoden välillä ollen keskimäärin 6 vuotta, mikä on jonkin verran lyhyempi kuin mitä odotettiin aikaisemman kokemuksen perusteella.
Toteamishetkellä suurin osa lasten kilpirauhaskarsinoomista on ollut pitkälle edenneitäinfiltroiden kilpirauhasen ulkopuolisia kudoksia ja/tai ne ovat lähettäneet metastaaseja imusolmukkeisiin ja harvemmin muualle kehoon. Tämä löydös on vahva todiste siitä, ettei todettu insidenssin nousu johdu lisääntyneistä joukkotarkastuksista. Suurin osa lasten kilpirauhaskarsinoomista on todettu vaurioituneen reaktorin eniten saastuttamilla alueilla. Sekä ajallinen että maantieteellinen jakauma osoittavat selvästi niiden yhteyden Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen.
Onnettomuudella tulee olemaan myös huomattavat psyko-sosiaaliset vaikutukset, jotka saattavat kuulua sen tärkeimpiin jälkiseurauksiin. Stressiä ja ahdistuneisuutta ovat aiheuttaneet evakuoinnin jälkeiset sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, maankäytön rajoitukset ja "puhtaan" ruoan puute. Onnettomuudella on ollut negatiivinen vaikutus elämän laatuun, terveyteen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen. Ihmiset ovat erittäin huolissaan omasta ja lastensa terveydestä ja heidän tulevaisuudestaan. Tilannetta on vaikeuttanut alkuvuosien salailu onnettomuuden vakavuudesta. Väestö ei luota viralliseen informaatioon elintarvikkeiden kontaminoitumisesta. Toisaalta ei kuitenkaan välitetä annetuista rajoituksista koskien esim. sienien ja metsämarjojen käyttöä ravintona. Saastuneiden alueiden demografinen tilanne on huonontunut: syntyvyys on laskenut ja työikäinen väestö muuttaa sieltä pois. Sosiaaliset verkostot ovat hajonneet. Näillä alueilla asuva väestö on huomattavan riippuvainen valtion antamasta tuesta. Väestön keskuudessa esiintyy myös eräänlaista fatalismia. Usein tunnutaan myös ajateltavan, ettei onnettomuutta edeltäneeseen normaaliin elämään enää koskaan voida palata.
Syövän ilmaantumisen ja ionisoivalle säteilylle altistumisen välillä on yleensä 10-30 vuoden pituinen latenssiaika, eikä tähän asti tehtyjen epidemiologisten tutkimusten perusteella vielä voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä onnettomuuden aiheuttamien syöpätapauksien määrästä. Sen odotetaan aiheuttavan kaikkiaan 2000 syöpäkuolemaa niiden 200 000 likvidaattorin joukossa, jotka työskentelivät alueella vuosina 1986-87. Ensimmäisten viikkojen aikana evakuoitujen 135 000 henkilön joukossa onnettomuuden odotetaan aiheuttavan alle 200 syöpäkuolemaa ja kaikkien saastuneiden alueiden asukkaiden keskuudessa onnettomuuden oletetaan aiheuttavan alle 5000 syöpäkuolemaa tulevien 60 vuoden aikana. Suomessa onnettomuuden arvioidaan aiheuttavan 50 vuoden aikana kaikkiaan 450 syöpäkuolemaa.
Kilpirauhaskarsinoomaa tulee edelleen esiintymään varsinkin sillä väestönosalla, joka oli 0-14 vuotias onnettomuuden tapahtuessa. Miljoonan ihmisen oletetaan saaneen keskimäärin 500-1000 mGy:n annoksen kilpirauhaseen. Mikäli insidenssin nousu on pysyvää, odotetaan onnettomuuden aiheuttavan tässä väestönosassa 4000-8000 kilpirauhaskarsinoomaa. Varhaisdiagnostiikka ja todettujen tapausten asianmukainen hoito tulisi taata tarvittaessa myös kansainvälisen avun turvin ottaen huomioon lääketieteen niukat resurssit alueella.
Likvidaattoreiden ja eniten altistuneen väestön keskuudessa on raportoitu pientä mutta tilastollisesti merkitsevää nousua myös joidenkin muiden karsinoomien insidenssissä. Myös leukemianvoidaan olettaa tulevaisuudessa lisääntyvän eniten altistuneen väestön keskuudessa. On myös voitu havaita pientä nousua niiden lasten henkisessä jälkeenjääneisyydessä, jotka altistuivat kohdussa onnettomuuden aiheuttamalle ionisoivalle säteilylle.
...
"
http://www.kaapeli.fi/~lsv/tied596.html#3
LSV= Lääkärin Sosiaalinen Vastuu r.y.
Kyllä me jo tiedetään kuinka paljon sinuun voi uskoa :)
lälläs lää :)'
Miksi ei seuraavaan Three Mile Islandiin?
Ainiin, pääsi ihan unohtumaan... Tuohan sattui läntisessä maassa, eikä kenellekään käynyt mitenkään...
Hups... Pääsi lipsahtamaan... Unohtakaa äskeinen. Kaikki ydinvoima on ihan yhtä vaarallista kuin venäläinenkin. Uskokaa viherpiiperöiden propagandaa, siinä on totuus!
Jenkit lopetti ydinvoimaloiden rakentamisen siihen ;)
Miksi vedät Tsernobylin onnettomuutta tähän? Eikös tuossa tekstissä nimenomaan sanottu että Venäjän ja Kiinan ydinvoimalat, joista Länsi-Eurooppaankin nyt sähköä ostetaan, ovat riski. Sensijaan Länsi-Eurooppaan pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa, koska täällä Tsernobyl-tyyppinen onnettomuus ei olisi mahdollinen.
En usko että Vastaaja edes vaivautui lukemaan tekstin. Hänellä on vakiotekstinsä jotka hän liimailee sisään aina kun hän haluaa saada huomiota.
Sieltä on lääkärien kokemuksia ydintekniikasta aika runsaasti.
En tiedä oliko suomalaisia paljon.
Minun tietääkseni siellä meni suurinpiirtein kaikki mahdollinen vikaan...
Vaan säteily rajoittui suojarakennuksen sisäpuolelle... Jos se suojarakennus olisi ollut samanlainen säänsuoja kuin tsernobylissä, niin seuraukset olisivat olleet huomattavasti vakavammat... Joskaan eivät sittenkään yhtä pahat...
Mutta mitä rakentamisen lopettamiseen tulee, niin sehän on ihan turhaa... Ydinhysteriaa koko juttu, ihan niinkuin se sekoilu mikä seurasi, kun onnettomuus oli oikeastaan jo ohi, ja alettiin miettiä jo reaktorisalin siivoamista...
Ja aivan varmasti Tsernobyl vaikutti myös amerikkalaisten mielipiteisiin...
Ymmärtämättömyys saa aikaan noitavainoja... tämä on todistettu jo moneen kertaan...
Three Mile Island oli melkeimpä niin epäonnekas, kuin vain voi olla... En oikein ymmärrä, että mitä tarkoitat onnekkuudella... Mitään ei tapahtunut, koska kyseessä oli länsimainen laitos, eikä se ollut mitään onnea... Vaan sen suunnittelussa oli oikeasti kiinnitetty enemmän huomiota vikatilanteisiin...
itsekin sen totesit: kaikki meni vikaan ja mitään ei tapahtunut.
Pointti oli, että lääkäriliiton mielestä Länsi-Eurooppaan pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa, jottei sitä rakenneta Venäjälle, jossa riskit ydinvoimalaonnettomuuteen ovat suuremmat.
Lääkäriliitto nosti ydinvoiman tuotannon ihmisen terveydelle turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Yritit pudottaa pohjaa loistavalta tekstiltä vertaamalla Länsi-Euroopan ydinvoimaloita Tsernobyliin. Jospa nyt koitat tehdä sitä jollain muilla argumenteilla.
Niin, ja minusta oli aika loistava havainto että hiilivoimalat saavat työntää piipusta syöpää aiheuttavaa saastetta jatkuvasti, ilman että ympäristöjärjestöt siihen puuttuvat. Ydinvoimalat sensijaan aiheuttaisivat mahdollisten syöpää aiheuttavien hiukkasten leviämistä ympäristöön ainoastaan onnettomuuden seurauksena. Onko siis hiilivoima sinusta ydinvoimaa turvallisempaa??
Nimenomaan, ymmärsikö vastaajakin jo tämän?
Eli kaikki mahdollinen meni vikaan, silti vakava ydinvoimalaonnettomuus jäi seinien sisäpuolelle.
Länsi-Euroopassa Tsernobylin kaltainen onnettomuus olisi aiheuttanut ainoastaan yhden ydinviomalan sulkemisen. Ei mitään sen vakavampaa.
"Jenkit lopetti ydinvoimaloiden rakentamisen siihen ;)"
Totta sinänsä, ettei tapahtuman jälkeen aloitettua rakennusprojektia saatettu käynnistysasteelle. Muistaakseni kuitenkin kaksi on rakenteilla tällä hetkellä ja yksi odottaa käyttölupaa.
Vuonna 1980 reaktoreiden käyttöaste oli 54% ja sitä on pyritty nostamaan. Vuonna 2001 käyttöaste olikin noussut 90.7%:iin. Myös lämpöhyötysuhde on noussut vuoden 1980 32.49%:sta vuoden 1999 33.85%:iin
Varsinaista lisärakentamisen tarvetta ei siis kummemmin ole edes ollut.
"Jenkit lopetti ydinvoimaloiden rakentamisen siihen ;)"
Tuosta saa sellaisen käsityksen, ettei Yhdysvalloissa ole otettu ydinvoimaloita käyttöön vuoden 1979 jälkeen.
Three mile island sattui vuonna 1979. Tässä listaa reaktoreista, jotka on sen jälkeen otettu käyttöön jenkeissä (käyttöönottovuosi perässä). Näiden rakentaminen on aloitettu ennen vuotta 1979, mutta valtaosa on valmistunut vasta sen jälkeen:
Beaver Valley 2: 1987
BraidWood 1: 1987
Braidwood 2: 1988
Byron 1: 1985
Byron 2: 1987
Callaway: 1984
Catawba 1: 1985
Catawba 2: 1986
Clinton: 1987
Columbia Generating Station: 1984
Comanche Peak 1: 1990
Comanche Peak 2: 1993
Diablo Canyon 1: 1984
Diablo Canyon 2: 1985
Farley 2: 1981
Fermi 2: 1985
Grand Gulf 1: 1984
Harris 1: 1987
Hope Creek 1: 1986
La Salle 1: 1982
La Salle 2: 1983
Limerick 1: 1985
Limerick 2: 1989
McGuire 1: 1981
McGuire 2: 1983
Millstone 3: 1986
Monticello: 1981
Nine Mile Point 2: 1987
North Anna 2: 1980
Palo Verde 1: 1985
Palo Verde 2: 1986
Palo Verde 3: 1987
Perry 1: 1986
River Bend 1: 1985
Saint Lucie 2: 1983
Salem 2: 1981
San Onofre 2: 1982
San Onofre 3: 1983
Seabrook 1: 1990
Sequoyah 1: 1980
Sequoyah 2: 1981
South Texas 1: 1988
South Texas 2: 1989
Summer: 1982
Susquehanna 1: 1982
Susquehanna 2: 1984
Vogtle 1: 1987
Vogtle 2: 1989
Waterford 3: 1985
Watts Bar 1: 1996
Wolf Creek 1: 1985
Yhdysvalloissa on 104 käytössä olevaa reaktoria, joista siis 51 on otettu käyttöön Three Mile Island -tapahtuman jälkeen. 20% sähköntuotannosta tulee ydinvoimasta. (Browns Ferry 1 sammutettiin 1985, mutta käynnistettiin uudelleen 2003).
"Länsi-Euroopassa Tsernobylin kaltainen onnettomuus olisi aiheuttanut ainoastaan yhden ydinviomalan sulkemisen. Ei mitään sen vakavampaa."
Sori, ei se ihan noin mene. Väitän että Länsi-Euroopassa Tsernobylin kaltainen onnettomuus olisi aiheuttanut suurin piirtein saman kuin minkä se aiheutti Tshernobylissä. Muuten se ei olisi tshernobylin kaltainen onnettomuus.
*näkee unta viesteistä, joihin ei tarvitse vastata itsestäänselvyykillä*
pointti näköjään on, että stuk haluaa lekurit laiskanläksylle oppimaan säteilyn terveysvaikutusten alkeita.
Koitapa uudelleen. Yritätkö nyt väittää tosissasi että lääkärit eivät ymmärrä mitään säteilysairauksista. Tuo on jopa sinulta melkoinen rimanalitus.
Mutta koitapa palata takaisin ja vastata vaikka edelliseen viestiini.
"Väitän että Länsi-Euroopassa Tsernobylin kaltainen onnettomuus olisi aiheuttanut suurin piirtein saman kuin minkä se aiheutti Tshernobylissä. Muuten se ei olisi tshernobylin kaltainen onnettomuus. "
No sanotaanko sitten niin että Länsi-Euroopassa Tsernoblyin kaltainen onnettomuus ei olisi mahdollinen Länsi-Euroopassa, koska Länsi-Euroopassa voimaloiden rakenne olisi estänyt tuonkaltaisen onnettomuuden. Tarkoitin viestilläni sitä että Tseronobyl-onnettomuutta vastanneet reaktorin tapahtumat eivät Länsi-Eurooppalaisissa voimalatyypeissä olisi johtaneet radioaktiivisiin päästöihin voimalan ulkopuolelle.
Tämäkin on sinulle selitetty moneen kertaan.
ota selvää. kaikki on jo kerrottu
mitä hiton välii on millainen onnettomuus tapahtuu. vaikutus on pääasia. eli esimerkiksi montako kuolee missä ajassa.
Vaikutus on todellakin pääasia...
Ja on empiirisestikin todistettu, että jos länsimaisessa ydinvoimalassa tapahtuu suurinpiirtein sama kuin Tsernobylissäkin, niin vaikutukset rajoittuvat reaktorisalin sisäpuolelle...
Three Mile Islandin onnettomuus oli melkein samanlainen kuin Tsernobylin onnettomuus...
Vaikutuksilla on todellakin merkitystä, mutta sen takia juuri länsimainen ydinvoima onkin turvallista...
Siinä missä entisen neukkulan laitoksissa "reaktorisali" tarkoittaa lähinnä sateensuojaa tarkoitta "reaktorisali" länsimaisessa laitoksessa vahvaa ja pitävää suojaa, mikä pitää päästöt sisällään pahimmassakin tapauksessa... Säteily ja radioaktiiviset aineet pysyvät varmasti länsimaisen ydinvoimalan reaktorisalin sisäpuolella.
Ja tämän vuoksi säteilyvuodot laitoksen ulkopuolelle pysyvät vähäisinä, aivan kuten ihmisille aiheutuneet terveyshaitatkin.
Vaikutukset on väärä sana. Puhutaan seurauksista. Niitä katellaan yleensä muutaman kymmenen vuoden kuluttua onnettomuudesta. Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden seuraukset länsimaissa tapahtuvassa onnettomudessa ovat luonnollisesti samantapaiset kuin tshernobylissä.
joo. taas näitä itsestään selvyyksiä.
"Vaikutukset on väärä sana. Puhutaan seurauksista."
No tuosta en voi enää väittää, että onnettomuuden seuraukset jäisivät reaktorisalin sisälle...
Mutta koska onnettomuuden vaikutukset jäävät reaktori salin sisälle, niin seuraukset ovat, lähinnä taloudellisia (reaktorin vaurioituminen/tuhoutuminen)...
"Tshernobylin kaltaisen onnettomuuden seuraukset länsimaissa tapahtuvassa onnettomudessa ovat luonnollisesti samantapaiset kuin tshernobylissä."
Niin mutta, "Tsernobylin kaltainen onnettomuus" ei ole mahdollinen länsimaissa, ellei joku tuo länsimaihin neuvostoliittolaista ydinteknologiaa...
Sillä länsimaisissa laitoksissa saasteet jäävät todellakin laitoksen seinien sisäpuolelle. Miten vaikeaa se on käsittää?
Tietääkseni kukaan ei ole rakentamassa Suomeen mitään Tsernobylin laitosta, vaan jos ja kun Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, siis sen viidennen lisäksi... Niin se tulee olemaan kaikilta osiltaan ihan länsimaista tasoa... Ei mitään neukkulan tyylistä onnettomuus magneettia...
Tuolla sinun logiikallasi voisi väittää, että kaikki autot ovat epäluotettavia ja tuhlailevia, koska venäläisetkin autot ovat epäluotettavia ja tuhlailevia... Eikä sillä ole mitään merkitystä, että amerikkalaiset autot ovat ainakin luotettavia, jos eivät mitään muuta, ja japanilaiset ja eurooppalaiset autot ovat sekä luotettavia että vähän kuluttavia...
Sori, mutta kaikista ydinvoimaloista on mahdollista päässä oikein iso saastemäärä ulos. Ihan kaikista. Vieläpä niin, että uudemmista voimaloista suuremmat määrät.
Siitä sitten seuraukset.
Mihin nyt pyrit? Kiistätkö lääkäriliiton suosituksen perusteettomana sillä perusteella että STUK suosittaa lääkäriliitolle lisäoppia säteilysairauksien alalta?
"Sori, mutta kaikista ydinvoimaloista on mahdollista päässä oikein iso saastemäärä ulos. Ihan kaikista"
Miten?
Et mainitse mistä Lääkäriliiton suosituksesta puhut ja säteilysairaudestakaaan ei ole vielä tässä keskustelussa ollut mitään puhetta. Ja tartteeko sitä mihinkään edes pyrkiä, jutteluahan tää vaan on.
Voisi kyllä olla mielenkiintoista selvittää montako säteilysairauteen sairastunutta tässä maassa on. Ei ole juolahtanut mieleen että sellaisiakin voi olla. Mutta onko?
Varmasti niitä löytyy. Lääketieteessä kun säteilyä käytetään varsin yleisesti. Jo hoitomuotonakin.
Eri asia onkin taas että miten se liittyy ydinvoimaan. Tuskin löydät yhtään säteilysairautta joka olisi peräisin ydinvoimalasta.
"
Säteilysairaus
Jos koko keho altistuu hyvin suurelle (yli yhden sievertin eli 1000 millisievertin) säteilyannokselle lyhyessä ajassa, kehittyy säteilysairaus. Jokseenkin varma kuolema seuraa, jos ihminen saa lyhyessä ajassa 8 sievertin säteilyannoksen. Säteilysairaus johtuu laaja-alaisesta solutuhosta. Herkimpiä säteilylle ovat elimet, joissa on runsaasti jakautuvia soluja.
Heti altistuksen jälkeen ihminen ei havaitse mitään, koska säteilyä ei tunne aistein. Ensimmäinen oire on pahoinvointi, joka alkaa parin tunnin kuluessa. Vasta parin viikon jälkeen kehittyy varsinainen säteilysairaus. Oireena on luuytimen lamaantuminen. Kaikkien verisolujen määrä vähenee, mistä seuraa infektioita ja verenvuotoja. Myös suoliston limakalvo vaurioituu, mistä seuraa ripuli. Sairaus saattaa johtaa kuolemaan noin kuukaudessa. Korkeatasoisella hoidolla ennustetta voi parantaa.
Palovammaan, säteilysairauteen tai kuolemaan johtaneita säteilyannoksia tavalliset kansalaiset ovat saaneet ainoastaan ydinaseiden käytön seurauksena sekä tilanteissa, joissa he ovat tietämättään käsitelleet voimakkaita teolliseen tai lääketieteelliseen käyttöön valmistettuja säteilylähteitä.
"
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveyshaitat/fi_FI/sateilysairaus/
Vastasitkin jo itse:
"Palovammaan, säteilysairauteen tai kuolemaan johtaneita säteilyannoksia tavalliset kansalaiset ovat saaneet ainoastaan ydinaseiden käytön seurauksena sekä tilanteissa, joissa he ovat tietämättään käsitelleet voimakkaita teolliseen tai lääketieteelliseen käyttöön valmistettuja säteilylähteitä."
Mistä tulikin mieleeni; kun niin kiivaasti vastustat noita säteileviä materiaaleja, niin pitäisikö mielestäsi myös lääketieteellinen käyttö kieltää?
Niin ja onhan palovaroittimessakin alfasäteilijä ja se on määrätty pakolliseksi kaikkiin asuntoihin.
"Mistä tulikin mieleeni; kun niin kiivaasti vastustat noita säteileviä materiaaleja, niin pitäisikö mielestäsi myös lääketieteellinen käyttö kieltää? "
Ei.
"Niin ja onhan palovaroittimessakin alfasäteilijä ja se on määrätty pakolliseksi kaikkiin asuntoihin."
?
No miksi sitten muu ydinenergian rauhanomainen käyttö, ydinvoima, on mielestäsi niin pahaa, että sitä pitää vastustaa?
Palovaroittimissa käytetään Americium-241 isotooppia. Tätä syntyy muunmuassa PU241:sen hajoamistuotteena tai pommitettaessa Plutoniumia elektroneilla.
Radioaktiivisuus:
Americium-241 on alphasäteilijä (kuten PU239, PU240, PU241 tai Radon) ja se kykenee spontaaniin fissioon (kuten PU239, PU240, PU241 tai U239).
Hajoamisenergia 5.638MeV (suurempi, kuin PU239, PU240 tai PU241) ja puoliintumisaika 432.2 vuotta, jolloin se hajoaa toiseksi radioaktiiviseksi isotoopiksi Np237:ksi. Sen hajoamisaika onkin taas 2144000 vuotta.
Eli tiivistettynä kansankielellä: Se on radioaktiivisempaa, kuin Plutonium 239, 240 tai 241.
Ompa hyvä, että pikkuhiljaa alkaa järki voittaa ja pelottelun aikaansaama kauhun ilmapiiri hälvetä.
Pitkä tiedote, mutta asiaa.
Myönsivätten, että tekniikka saattaa muuttaa arvioita.
Tshernosta on jo 18 vuotta. uudet lääkärit... siinäpä se.
"Tshernosta on jo 18 vuotta. uudet lääkärit... siinäpä se."
Millähän koulutuksella ja lääketieteellisellä kokemuksella kyseenalaistat lääkäriliiton tutkimuksen?
haloo.... mistä tutkimuksesta puhut?
Esimerkiksi siitä Pitkästä jutusta (paljon kirjaimia peräkkäin ja allekkain) joka aloittaa tämän keskustelun
Vastaaja haluaa saivarrella. SLL ei tarkkaan sanoen itse tehnyt tutkimusta. Se teki kannanoton josta viitattiin eri tutkimuksiin.
Vihdoinkin jotain missä Vastaaja on hyvä: Saivartelu!
Esimerkiksi jos minä sanon, että ydinvoima on syvältä perseestä, se on kannanotto, mielipide.
eikös sekin ole tutkimus kun tutkii tutkimuksia? =)
onhan historian tutkiminen myös TUTKIMISTA ja siinä tutkitaan nimenomaan toisten ihmisten kirjoituksia, mielipiteitä, jne ja näistä tutkija muodostaa oman mielipiteensä. Aivan samalla lailla kuin SLL ko. aiheessa.
Mie oon seurannu siun pojan kirjotuksii aikani kuluks. Sie et pysty keskittymään asiaan vaan sie siirryt heti johonkin muuhun kommenttiin, kun et assiissa pärjee.
Sie vietät aikoosi myös liian paljon konneen iäressä. Sie kirjottelet myös öisin ja se vasta kummoo on miten ussei.
Oot sie hyvä poika ajatellut ittees ? Sie et tällä tavalla ommoo asioos edistä etkä toistenkaan. Sie vaa oikeastaan nollaat kaikki muut ketkä tekköövät työtä atomiasian vastustamiseks.
Siul on sellaisii piirteit että siun pitäs kiäntyy ammattiauttaja puolee. Siulta menöö koko elämä yhen asian ympäril pyöriis. Nämä atomiasiat tuntuuvat jiäneen siulle aika pahast pyörimmää. Jos siul tulloo joku oikein paha ajatus mielee jonnai yönä, hae appuu, elä tie mittää hullui.
Vai oot sie atomin tekijöijen asiilla ? Yrität suaha vastustajat hölmön näkösiks.
Mieki nuoren vastustelin atomipyttyi. Nyt mie oon ruvennu ajattellee vähän toisin. Hyvinhän nuo ovvaat pyörinneet ja paremp meijän omat kuin tuos nuapurissa. Ja kyllä täytyy arvostee liäkäreijen kirjoituksii, sie elä ruppee niitä repostelemaa.
Nuku sie poika yöt, kirjoottele vähemmä mut parempii juttuloit. Et oo nii väsynykkää, kun nukut kunnol.
Erinomainen kirjoitus ja paljon asiaa.
Luultavastikkin tulee aiheuttamaan suuren määrän perusteetonta vastaanväittämistä eräältä vastaaja -nimimerkillä kirjoittelevalta teinitrollilta.
Älkää välittäkö siitä. Olkaa kuin ette näkisikään hänen kirjoituksiaan. Hedelmättömämpää väittelyä tuskin voitte löytää.
hauska yhteensattuma, eikö vaan :)
Ihmiskunta on käyttänyt runsaasti energiaa noin sadan vuoden ajan. Jos katsotaan sama aika eteenpäin, on ilmeistä kulutuksen selvä jatkuminen. Tämän näyttävät ymmärtävän mm. lääkärit. Eli on ryhdyttävä tekemään kompromisseja. Kaikki energiamuodot tarvitaan. Sekin näkyy läpi lääkäreiden raportista. Mutta tulisi pikaisesti arvioida mitä raaka-ainetta käytetään mihinkin. Hyvinvoinnin mahdollistamiseksi mm. öljyä tarvitaan tärkeisiin eri tuotteisiin esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauksiin ja terveyden huoltoon. Ei polteta öljyä ilmaan harakoille. Puullakin on muita tarpeita kuin polttaminen. Ydinvoiman vastustajat eivät tätä energian niukkuuden ongelmaa ymmärrä pidemmässä aikaperspektiivissä. Maapallo tulee tarvitsemaan kaiken energian, myös ydinvoiman. Olisiko järkevää tehdä sitä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti ennakoiden niissä maissa missä se on parhaiten hallinnassa? Vaikka ydinvoimaan liittyy riskejä, kaikki taloudellisesti järkevät uraanivarat, kuin myös fossiiliset polttoaineet, tullaan vielä valjastamaan.
Joka ei historiaa tunne, ei voi tulevaisuuttakaan ymmärtää! Eli jos vuosisadan alussa silloinen maamme hallitus teki jonkun päätöksen, on se muutettu olosuhteiden muuttumisen takia ehkä montakin kertaa. Eli vielä keskustelemme rakkaassa Suomessa myös Vuotoksen altaasta ja käsittelemme KUUDENNEN YKSIKÖN lupaa, muu ajattelu on vastaajan naivismia. Kaikki tämä tulee tapahtumaan siitäkin huolimatta, että nk. ympäristön suojelijat sitä eivät käsitä. Olisi mukava asua vihreiden Onnelassa maalla ilman saastuttaen yhtään mitään….
Ydinvoimalla pelottelua aiheuttaa yhteiskunnassa tarpeettomia psykologisia ongelmia (psykosomaattisia ?) ja olen erittäin iloinen, että vastuuntuntoinen lääkäriammattikunta pohtii tätäkin asiaa ajatukset kirkkaana.
"Ydinvoimalla pelottelua aiheuttaa yhteiskunnassa tarpeettomia psykologisia ongelmia (psykosomaattisia ?) ja olen erittäin iloinen, että vastuuntuntoinen lääkäriammattikunta pohtii tätäkin asiaa ajatukset kirkkaana."
En nyt ihan ymmärrä tuota. Pitäisi miettiä mikä olisi tilanne, jos kukaan ei tietäisi säteilyn vaaroista mitään vaan ydinvoimaloita olisi kymmenen kilometrein välein. Ydinjätteitäkin kuljetettaisiin pitkin poikin maapalloa ilman että ihmiset tietäsivät millaista supermyrkkyä se on.
Jos ajatellaan että vakavan onnettomuuden riski yhdellä voimalalla on 1/miljoonasta vuodesta, tuhannen voimalan kohdalla se olisi jo 1/1000 vuotta. Tieto riskistä - se, jota sinä sanot pelotteluksi - on rajoittanut määrän noin 500 voimalaan, jolla onnettomuuden todennäköisyys olisi yllämainituin ehdoin 1/2000 vuotta.
Montako ydinvoimalaa olisit valmis hväksymään maapallolle?
Et ymmärrä.
Muille kuitenkin tiedoksi:
Miksi ei samalla tavalla toitoteta polttovoimaloiden riskeistä. Ne eivät ole todennäköisyyksiä vaan ne tosiasiassa tappavat jopa 400 000 henk vuodessa ainoastaan Euroopassa.
Eikä silloin mukaan ole laskettu kasvihuoneilmiön aiheuttamia tuhoja vaan ainoastaan suoraan aiheutuneet sairaudet.
Ydinvoman käyttö estäisi lisäpolttovoimaloiden rakentamisen ja korvaisi vanhat.
Yhtä hyvin kuin yv:llä pelotellaan voisi teoretisoida siitä mitä tapahtuu jos tuulivoimalan siipi törmää ihmiseen tai mitä tapahtuu jos ihminen jää makamaan aurinkoon liian kauaksi aikaa. Ajatelkaa mitä tapahtuisi ihmiselle joka olisi liian lähellä kivihiilivoimalan polttouunia! Tuhka on kuumaa. Siinäkin ihminen voi poltaa itsensä. Maakaaasu voi räjähtää kuljetuksen tai säilytyksen aikana. Kivihiilikasat syttyvät harva se viikko itsestään palamaan. Ajatelkaa jos joku ihminen juuri silloin on kasan päällä.
Nyt tosiallinen tilanne on se että polttovoimaloita on muutaman kymmenen kilometrin välein eikä kukaan tiedä vaaroista. Ihmiset jopa itse polttavat öljyä ja puuta tietämättä mitään vaaroista.
Ydinvoimalla pelottelu on aika kaukaa haettu!
Lisään itselleni jatkoksi, koska en periaatteessa vastaa kaikenlaiseen höpöttelyyn (vastaaja).
Ydinvoimasta tiedottaminen on pääsääntöisesti asiallista. Ydinvoimatuotannon valvonta ja ohjaaminen on hyvin organisoitu Suomessa. Silti on vielä kuppikuntia, jotka vaikuttavat monissa eri foorumeissa (KUTEN TÄÄLLÄ) käyttäen hienolta tuntuvia argumentteja nojaten vääriin tutkimuksiin tai jopa kehitellen niitä itse. (Nämä ovat keinoja, joilla ympäri maailmaa eri uskontokunnat pitävät otteissaan onnettomia uhreja.) Lisäksi luontevasti otetaan otoksia virallisista tutkimuksista ja vääristellään niillä oikeaa asiaa. En ryhdy kinaamaan todennäköisyyksillä, se tässä chatissä tehtiin jo joku aika sitten. Totean vain, että suurin onnettomuus kautta aikojen oli Tshernobyl ja sekin oli onnettomuutena harvinaisen lokaali. Liikenne tuottaa moninkertaisesti vastaavan määrän kuolleita golobaalisti (mainittuna esimerkin vuoksi). Ja totean myös sen, että eräiden pitäisi tutustua tarkemmin todennäköisyysmatematiikkaan ja sen soveltamiseen riskien arvioinneissa.
Järjettömyyksiä julkaisee koko ajan erilaiset ympäristöjärjestöt. Niitä löydät netistä vaikka kuinka paljon. Katsopa esimerkiksi Valtavirta-järjestöä ja niiden erilaisia alajärjestöjä (jäsenet). Moni äiti varmaan tahtomattaan vastustaa ydinvoimaa kuuluessaan alajärjestöön. Esimerkiksi ydinaseiden vastustamista ja energiantuotannon vastustamista ei pidä kytkeä yhteen. Ko. sivuilla kirjoitetaan kaikennäköisillä auktoriteettiin perustuvilla nimimerkeillä (uusin artikkeli taitaa olla IT-Toimitusjohtajan?!), jotka saattavat hämätä ihmisiä. Mitä IT-toimitusjohtaja tietää ydinenergiantuotannosta ?!
Eli lopuksi vastaus: kannatan ydinenergiatuotannon rakentamista enkä luota erään vastaajan todennäköisyysmatematiikkaan. Odotan edelleen kuudetta ja lapsilleni sekä lapsen lapsilleni puhtaampaa ja turvallisempaa huomista.
Siis montako ydinvoimalaa hyväksyisit maapallolle?
Itseäni ei ainakaan haittaisi yhtään jos naapurin savuttamon sijaan siinä seisoisi vaikka pieni ydinvoimala.
Minulla ei ole suunnittelun reunaehtoja arvioidakseni kuinka monta ydinvoimalaa lisää tarvitaan. Uskon, että niitä tarvitaan satoja, ennenkuin uraani raaka-aineet on kulutettu loppuun. Se on myös ihan sama mitä joku vastaaja sanoo tai kysyy tästä asiasta.
Myös nykyisten laitosten kapasitettia on pyrittävä kasvattamaan. Kuten Ruotsi tekee pikku hiljaa. Ottaa juuri käyttöön 30 MW uutta ydinsähköä (oliko Ruotsi se maa, jossa oli tehty alasajopäätös ?).
Eli en arvaa lukumääräää, minä uskon tahoihin, jotka asioita suunnittelevat ja rahoittavat(energiantuotannon eri intressiryhmät).
Edelleen olen sitä mieltä, mitä olen aiemmin kirjoittanut:Suomen kuudes valmisteille. Perusteina mm. kts. aloittamani otsikko: alkuperäinen kysymys.
En kysynyt voimaloiden määrää tarpeen mukaan vaan voimaloiden määrää sen mukaan mitä olisit valmis hyväksymään maapallolle. Vai onko vastauksesi ymmärrettävä niin, että ydinvoimaloita saa puolestasi tulla tarpeen mukaan?
"Se on myös ihan sama mitä joku vastaaja sanoo tai kysyy tästä asiasta."
Kysy sitten itseltäsi.
Minun mielestäni energian tuotantoa tulee säädellä energiapolitiikalla. Yksi näkökulma on siinä vastuullisuus alueen kansalaisia kohtaan. Suomessa ei saa syntyä tilanne, että tänne jäädytään pelkästään tietämättömyyden ja osaamattomuuden takia. Tällainen tilannehan on meinannut syntyä jo neljä kertaa, kun ydinvoimalupia on käsitelty. Vastaaja voisi kaivaa 70-luvun esim. EVY:n teesit. Silloin niillä kosiskeltiin sen ajan nuoria. Katsottuna taaksepäin, teesit ovat suurimmilta osin osoittautuneet täysin tyhjiksi.
Eli energiapolitiikan toteuttamiseksi tulee rakentaa riittävästi uutta kapasiteettia ja korvaamaan vanhaa. Uuden kapasiteetin rakentamiseksi hyväksyn rakennettavaksi uusia ydinvoimalaitoksia riittävän määrän.
Jos sanon jonkun luvun, sillä ei ole mitään pohjaa, minulla ei ole lukumäärän arviointiin riittäviä perusteita. Varsinkaan vastaajalle se ei merkitse yhtään mitään (sen olen ko. olion ammattitaidosta tässä viimeisen puolen vuoden aikana havainnut).
Ydinvoima työntää energiaa niin paljon kuin se pystyy. Ja kuluttaja sille on löydettävä, muuten bisnes kusee. Jos kuluttajaa ei muuten löydy, poljetaan hintaa. Pääasia on että KULUTAT!
Ydinvoima toteuttaa siten KULUTA TUOTANNON MUKAAN!
Jokainen yv:llä tuotettu kWh vähentää kiviilen polttoa yhtä paljon. Sen takia varavoimalana on Inkoo eikä Loviisa.
Kivihiilihän korvataan uusiutuvilla.
uusiutuvilla ei koskaan pysty korvaamaan kivihiiltä. Täytyy olla aika idiootti jos tätä ei ymmärrä! Tosin ymmärrän hyvin että sinä et sitä ymmärrä.
"Siksi että
Kirjoittanut: Koleta, 3.9.2004 klo 15.08
uusiutuvilla ei koskaan pysty korvaamaan kivihiiltä."
Hyvää yötä. Nuku hyvin ja sytytä kynttilä ku heräät. Maailma voi näyttää erilaiselta.
Hyvää yötä vaan.
Kun heräät voisit kertoa miten uusiutuvilla korvattaisiin Suomen kivihiilivoimalat. Numeroita kiitos!
Ps. Kysymys on perusvoimasta.
Et pysty vai?
Niinhän minä arvelinkin. Idiootti mikä idiootti.
muita lukuja ei tartte
Miksi ihmeessä en ole lainkaan yllättynyt?
Miten ihmeessä tuollaiselle idiootille annetaan tietokone?
Sulle ei näköjään niinkään yksinkertainen asia kuin sähkö ole oikein hanskassa. Katokku se on niinku semmonen standardoitu menetelmä siirtää energiaa. ja se standardointi tarkoittaa sitä, että energialähde voi vaihdella, sähkö on samanlaista. ja kun sitä sähköä kulutetaan, kulutetun energian määrä ilmoitetaan esim. kWh:na. ihan sama millä se sähkö on tuotettu, kWh on samat.
Et pysyny mukana?
hmm.. no tutustu vaikka tohon ensin:
http://www.wwf.fi/www/uploads/pdf/uep.pdf
Olisipa maailma noin yksinkertainen...
Ratkaisu siis on että poltetaan maakaasua ja kaikki ulos metsiin risusavottaan. Samalla tuettaisiin tuulivoimaloita verovaroin ja nostettaisiin sähkön hinta niin korkealle että kenelläkään ei olisi varaa siihen. Kaikkiin taloihin maalämpö!!!! Voi jeesus! Miksi näitä avohoitotapauksia saa liikkua vapaana?
En tiedä olenko sanonut tämän jo aikaisemmin: Olet I-D-I-O-O-T-T-I-!
Nähtävästi luit vain teoksen nimen. Voin kertoa salaisuuden: maailma on monimutkaisempi kuin luuletkaan.
...korvata kivihiiltä:
1: Inkoo-I: 250 MW
2: Inkoo-II: 250 MW
3: Inkoo-III: 250 MW
4: Inkoo-IV: 250 MW
Syynä on neljä myrkkypömpeliä, joita sanotaan ydinvoimaloiksi.
Lue ensin ennen kuin mainostat muille!
Että se siitä sitten.
Koleta hyvä!
On todella helppoa olla samaa mieltä kanssasi.
Tämä keskustelupalsta on ollut pitkään pilalla. Yletön ahkeruus ja täydellinen typeryys ovat karmea yhdistelmä.
Keskustelu ei ole mitään keskustelua silloin kun sen aktiivisimmalla osapuolella ei ole mitään tietoa keskusteltavista asioista eikä edes minkäänlaisia edellytyksiä tiedon omaksumiseen. On vain omat, tunteisiin perustuvat fanaattiset päähänpinttymät, joita hoetaan mantran lailla. Tarjolla olevasta tiedosta valikoidaan se, mikä parhaiten sopii omiin uskomuksiin – ja käsitetään sekin vähä väärin!
En ole tästä syystä viihtynyt aikoihin tällä palstalla keskustelijana. Silloin tällöin tulen vilkaisemaan, ja entinen meno täällä näkyy jatkuvan aina vaan...
Tismalleen noin.
Kävele sinne tuulimyllyllesi ja tee pöyhöset!
Jos et tiedä, mistä puhun (ja mistäpä tietäisit): Kylmä-Kalle Pöyhönen (kenraali) käveli helikopterin pyörivän lavan alitse kumartumatta tarpeeksi. Tämä tapahtui 1970.
Vai oliko se kuuro/sokea?
Ydinvoima on nimenomaan vaihtoehto hiilelle... Ja juuri ydinvoiman takia ovat yleensä nuo Inkoon III ja IV kylminä...
Jos ydinvoimaloita ei olisi, niin erittäin suurella todennäköisyydellä kaikki nuo Inkoon neljä yksikköä paahtaisivat lähes täydellä teholla kesät talvet...
Ongelma on siinä, että hiilivoimalla tuotetaan niin suuret määrät energiaa...
Jos ydinvoimaloita ei rakenneta enää, ja vanhatkin aiotaan sulkea, niin hiilivoimaa ei voida edes ajatella korvattavaksi pitkään aikaan...
Ydinvoima vaatii kivihiilivoimaloita. Kysy vaikka tvo:lta.
"Ydinvoima vaatii kivihiilivoimaloita."
Mihin muka?
Jos tarkoitat säätövoimaa, niin kai niistä sinun mainostamistasi uusiutuvista on sentään edes siihen hommaan, vai vaativatko uusiutuvatkin hiilivoimaa?
Heh.
Se siitä.
On siis aivan sama, että käytetäänkö uusiutuvia, vai ydinvoimaa, niin hiilivoima ei mene minnekään...
Hiilivoima on korvattavissa uusiutuvilla. Ei siihen ole muuta estettä kuin uusiutuvien hinta.
Uusiutuvien hintaa laskettaessa on unohdettu laskea työttömyydelle hinta. mutta sehän ei rahamiehiä kiinnosta.
Kivihiili tulee valitettavasti olemaan vielä pitkään merkittävä energian lähde. Viisasta olisi rajoittaa sitä aluksi CHP-laitosten käyttöön.
"Kivihiili tulee valitettavasti olemaan vielä pitkään merkittävä energian lähde. Viisasta olisi rajoittaa sitä aluksi CHP-laitosten käyttöön."
Näin se taitaa olla...
"Hiilivoima on korvattavissa uusiutuvilla."
Mutta noin pitkälle en kuitenkaan menisi, en ainakaan tässä vaiheessa... Hiilivoimaloita löytyy ihan gigawatti-luokkaan asti, niiden korvaaminen ilman ydinvoimaa on parhaimmassakin tapauksessa vaikeaa ja kallista...
Ja niitä korvattaessa tulee huomioida, että ei riitä, että esim. rakennetaan tuulivoimaa niin, että keskimääräinen toteutunut kapasiteetti vastaa purettavaa hiilivoimalaa, kapasiteetti pitää mitoittaa siten, että minimi tuotanto riittää kulutus huippujen aikana, jos sitä ehtoa ei voida täyttää, niin tuulivoimasta ei tule marginaalista suurempaa.
Toki esim. hakkeen käytöllä ei ole vastaavia esteitä, mutta hakkeen energia tiheys on suhteellisen matala, eikä sitä kannata kuljettaa kovin pitkiä matkoja... Hakkeen käyttö sähkön tuottamiseksi vaatii (ainakin minun mielestäni) pieniä sarjavalmisteisiä yksiköitä.
SINÄ syytät ontuvasta logiikasta!! Kiitos että pelastit maanantai aamuni!
Anna minun kaikki kestää.
Toivottavasti viihtyisit pitempään. Ainoa tapa nostaa palstan tasoa on jos järkevät ihmiset pystyvät keskustelemaan keskenään ilman että antaa trollien häiritä.
Juttuhan onkin jo vanha, vuodelta 2002, eli mitä todennäköisimmin ydinvoiman lisarakentamiseen kannanotoksi kirjoitettu. Toisaalla mainitsemani 18 vuotta Tshernobylistä oli siis hätäinen arvio perustuen luulooni. jonka mukaan tänne tuodaan uusia juttuja ja vanhoista kerrotaan edes vuosi.
Jutun vanhuus selittää, miksi STUK hiljattain (maaliskuu 2004) vaati lääkäreitä täydennyskursseille - jotainhan sitä lääkärinkin on säteilyn terveyshaitoistakin tiedettävä. Ote STUKin tiedotteesta:
"Säteilylainsäädäntö edellyttää, että lähetteen antavan lääkärin pitää arvioida säteilylle altistavan toimenpiteen oikeutus. Hänellä tulee olla perustiedot ionisoivan säteilyn terveydellisistä vaikutuksista ja potilaan säteilyaltistuksesta."
Ilmiselvästi STUKin mielestä lääkärien perustiedot säteilyn terveysvaikutuksista ovat riittämättömät. Tässä esitetty lääkäreiden kannanotto saattoi hyvinkin olla tähän arviointiin johtaneen selvityksen alku.
STUKin tiedote on osoitteessa
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/news_317/
Ei
Ydinvoimalat eivät altista ihmisiä radioaktiiviselle säteilylle.
Röntgenhoitajat ovat säteilyn kannalta paljon vaarallisemmassa työssä kuin reaktorisalissa työskentelevät. Röntgensäteet aiheuttavat taustasäteilyn lisäksi ihmiselle huomattavasti suurempia säteilyannoksia kuin mikään mitä ydinvoimaloista voidaan saada.
Tätini, apteekkari, joutui kerran viikoksi eristykseen lapsistaan koska oli altistunut lääketieteellisessä tarkoituksessa käytetylle säteilylle. Tällainen ei ole lääketieteessä edes kovin tavatonta.
mitä Vastaaja oikein höpisee?
Tietenkin.
Vastaaja itse
Tuulivoimalan siipi on tainnut iskeä häneen.
Itekseenkö?
Pitäisi varmaan puhua kasvotusten. Siitä tulisikin mielenkiintoista..
Eiköhän asia ole päinvastoin.
Onkohan tämä ihan turhaa. Täällä vajaa kymmenen ihmistä yrittää takoa järkeä Vastaajan päähän, mutta eihän siinä mikään auta. Ihan sama kuin yrittäisi selittää koiralle miksei televisiota tarvitse pelätä mutta autoa ei kannattaisi jahdata..
Mitäpä jos rupeisit puhumaan enemmän asiaa ja vähemmän asian vierestä. Olo voi kummasti helpottua.
Mistähän nyt puhut? Ei tällaisessa ainakaan ole mitään järkeä. Eikö olisi parempi puhua asiasta eikä asian vierestä?
Sanopa muuta.