"Erottelu on Suomen kielilakien perusta. Kansalliskielet on eroteltu yhteiskunnassa. Kieliryhmien kulttuurit oevat erilaisia ja ryhmät elävät rinta rinnan. Ruotsinkieliset ovat yhtä hyviä kuin suomenkieliset ja miksi joku haluaisi sekoittaa ruotsinkieliset suomenkieliseen massaan. He elävät ruotsiksi, muut elävät suomeksi, ja Suomessa on miljoonia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tavanneet ruotsinkielistä, tai kuulleet ruotsia muualla kuin luokkahuoneessa.
V. 2004 kielilaki on melkein samanlainen kuin sen edeltäjä ja lainsäädäntö on aivan sama kuin 90 vuotta sitten, eli erottelu, segregaatio, eikä ole mitään yritystä yhdistämiseen, integraatioon. Folktingetin ja muiden jotka vaativat ruotsinkielistä palvelua, pitäisi ajatella toisen kerran kuinka palvelu voitaisiin järjestää. Suomenkieliset voivat antaa sympatiaa, mutta ruotsinkielisten asia Suomessa ei kuulu heille."
(Segretationen är basen för Finlands språklagar. Våra nationalspråk är finska och svenska, och samhället är delat i tu, det finska och det svenska. Språkgruppernas kulturer är separata och grupperna lever sida vid sida. De svenskspråkiga är lika bra medborgare som alla andra och varför ville någon integrera svenskarna i den finska massan, om de inte vill. De lever på svenska, de andra lever på finska och det finns miljoner människor i Finland som aldrig har träffat en svenskspråkig person, eller hört svenska talas utanför klassrummet. Språlagen från 2004(?) är nästan likadan som den tidigare lagen, och lagstiftningen är densamma som 90 år sedan dvs. segregation och inga försök till integration.
Folktinget och alla andra som kräver svensk service borde tänka över, hur servicen kan arrangeras. Finnarna kan ge sympati, men svenskans sak i Finland är inte deras.")
V. 2004 kielilaki on melkein samanlainen kuin sen edeltäjä ja lainsäädäntö on aivan sama kuin 90 vuotta sitten, eli erottelu, segregaatio, eikä ole mitään yritystä yhdistämiseen, integraatioon. Folktingetin ja muiden jotka vaativat ruotsinkielistä palvelua, pitäisi ajatella toisen kerran kuinka palvelu voitaisiin järjestää. Suomenkieliset voivat antaa sympatiaa, mutta ruotsinkielisten asia Suomessa ei kuulu heille."
(Segretationen är basen för Finlands språklagar. Våra nationalspråk är finska och svenska, och samhället är delat i tu, det finska och det svenska. Språkgruppernas kulturer är separata och grupperna lever sida vid sida. De svenskspråkiga är lika bra medborgare som alla andra och varför ville någon integrera svenskarna i den finska massan, om de inte vill. De lever på svenska, de andra lever på finska och det finns miljoner människor i Finland som aldrig har träffat en svenskspråkig person, eller hört svenska talas utanför klassrummet. Språlagen från 2004(?) är nästan likadan som den tidigare lagen, och lagstiftningen är densamma som 90 år sedan dvs. segregation och inga försök till integration.
Folktinget och alla andra som kräver svensk service borde tänka över, hur servicen kan arrangeras. Finnarna kan ge sympati, men svenskans sak i Finland är inte deras.")
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kirjoittaja, nimimerkki Gäst, osoittaa realiteetin, eli erottelu on laissa.
Koululaitos on myös eroteltu kahtia.
Kaikki ovat kuitenkin kuulleet ruotsia TV:ssä ja radiossa.
Ryhmien kulttuurit eivät kuitenkaan ole erilaisia, vaan hyvin pitkälle samanlaisia. Vain joitain pieniä eroja voi löytyä.
Kieli on erottelun syy.
Olennaista, miksi suomenkielisiltä ei tule vaatia ruotsinpalvelua, on se, että ruotsinkieliset ovat tosiasiallisesti vähemmistö, eivätkä tasavertainen kieliryhmä.
Suomenkieliset eivät myöskään koskaan ole antaneet sitä palvelua, vaan vastustavat sitä.
Vähemmistön pakkokieli on enemmistön edun ja mielipiteen vastaista.
Ja vaikka enemmistöstä yksikään ei sitä vastustaisi, on se silti demokratian vastaista ja siksi väärin. etunsa ja mielipiteensä vastaista.
Folktimgetin sanalista konduktööreille on irvokasta.
"Folktimgetin sanalista konduktööreille on irvokasta."
Onko kaikki muukin kielten opiskelu ja asiakaspalvelu irvokasta, vaiko pelkästään maan toisen virallisen kielen opiskelu ja ruotsinkielisten maanmiesten palvelu?
Irvokasta on, ei kukko käskien laula. Muun kielisten palvelu on palvelua ja surun palvelu yleensä passaamista. Sinäkin nenä pystyssä esittelit suomenkieliselle konnarille lippuasi, vaan eipä nöyrtynyt.
Arvelet, että on ylpeyttä kun asiakaspalvelija hoitaa työnsä huonosti? Olisko se sama ollut sitten siellä kaupan kassalla, missä myyjä oli jonkun mielen vast'ikään pahoittanut? Kassatäti tapin makuun!
Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Et kieltänyt sussusi kulkeneen nenä pystyssä ja pikkurilli ojossa, mitäs sitä epäilemään...
Arvelet siis, että kaupankassalle oli menty herrakansan elkein nenä pystyssä?
Ei kai turaani sentään sellaista, eikö herraskansa ole aivan erikseen? Ankkahan on sitä syntyjään, mutta yritätkö itse reittä pitkin?
Tapio Rautalapio 15.7.2013 17:15: " Olisko se sama ollut sitten siellä kaupan kassalla, missä myyjä oli jonkun mielen vast'ikään pahoittanut? "
tapio-rautalapio 15.7.2013 17:44: "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa."
Tuossa kerroit miesystäväsi saamasta kohtelusta.
Kysymyksessä on sananlasku ja liittyi sussuusi.
Surujen tapauksessa metsän vastaukseen vaikuttaa paljon kieli, että joskus voi olla sama mitä sinne huutaa jos sen tekee suomeksi.
Vastasit sananlaskulla miesystävääsi koskeneeseen tiedusteluun ja varmaankin ihan totuudenmukaisesti. Tällä kertaa.
Eikö Folktinget nyt enää mitään muuta keksinyt kuin sanalistan konduktööreille ? Mikä hätä ruotsinkielisillä on junassa matkustaa, kun kuulutuksetkin ovat kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Varmaan tulee selväksi.
Präntätystä aikataulusa voi katsella loput. Numerot eli junien saapumis- ja lähtöajat
ovat samat kaikilla kielillä.
Sitäpaitsi, surujen kannattaa suosia suomenkielen opiskelua. Sillä pärjää aina ja
kaikkialla kaikkialla Suomessa - ja saa vastauksen kaikkiin asiallisiin kysymyksiin. Sama neuvo kaikille muille kielivähemmistöille.
On hyvä, että fiksut surut nousevat RKP:n ja Folktingetin kiihkolinjaa vastaan. He ymmärtävät noiden sveko-organisaatioiden haitalisuuden väestönosalleen.
Ankkamatami ei kuulu niihin fiksuihin, ankka pakkoruotsittaa.
Minäkin olen kuullut kautta rantain, että kaikkien fiksuimmat surut ovat jo ymmärtäneet, että ruotsin kieli on ilman muuta poistuva luonnonvara Suomessa ja mieluusti hyväksyvät vaihtoehdon puhua suomea. Tämä tietysti myös tarkoittaa sitä, että nämä fiksut surut osaavat suomea, vieläpä hyvin.
Kielitalibanit tulevat hävämään taistelunsa ja kohta kansa puhuu yhä vähemmän ruotsia. Ruotsi joutaa hyvin perheiden yksityiskieleksi, harrastusten ja kaverikieleksi ja koulukieleksi.