1400-luvun lopun ja 1500-luvun ajan Hahkialan tilat ovat olleet läänitettynä Tawasteille. Näistä on mainittu muun muassa Gertrud Jaakobintytär 1500-luvun puolivälissä. Hänen jälkeensä Juhana III antoi kolme savua Hahkialan kylästä muutamien muiden hauholaisten tilojen lisäksi rälssinä Venäjän sodissa kunnostautuneelle Arvid Henrikinpoika Tawastille. Tämä kuitenkin teloitettiin Kaarle herttuan, sittemmin Kaarle IX:nnen määräyksestä vuonna 1599. Arvid Henrikinpoika oli ollut Sigismundin puolella Kaarle herttuaa vastaan ja sai maksaa tämän hengellään valtakiistan ja samalla myös Nuijasodan päätösselvittelyissä. Samassa yhteydessä teloitettiin viitisenkymmentä suomalaista aatelismiestä. Läänitys palautui kruunulle.
Arvid Henrikinpojan leski, Margareta Maununtytär Kurjalasta sai kuitenkin pitää perintöosansa läänityksestä. Hahkialan kylä joutui komissaari, sittemmin Raaseporin tuomiokunnan tuomari Adam Skreffarelle vuonna 1602. Kustaa II Adolf puolestaan palautti Hahkialan Margareta Maununtyttärelle 1614. Margareta kuoli pian tämän jälkeen ja maaomaisuus palautui kruunulle.
Turun hovioikeuden asessori, ratsumestari Olof Dufva sai vuonna 1618 rälssinä muiden muassa kolme tilaa Hahkialan kylästä. Sitten hänen omistukseensa lisättiin niinikään rälssinä Ajoranta, Tuittula ja Eteläinen. Hänen kuoltuaan vuonna 1632 tilojen osuudet siirrettiin hänen leskelleen Kristina Wildemanille, jolla ne olivat ainakin vuoteen 1638. Kristina Wildeman kuoli 1651. Samana vuonna Hahkiala annettiin lahjoitusmaana Normandiasta kotoisin olevalle, 30-vuotisessa sodassa Ruotsin armeijassa ansiokkaasti palvelleelle Toussaint Charpentierille. (Lainaus MMM Risto Lampisen artikkelista.)
Arvid Henrikinpojan leski, Margareta Maununtytär Kurjalasta sai kuitenkin pitää perintöosansa läänityksestä. Hahkialan kylä joutui komissaari, sittemmin Raaseporin tuomiokunnan tuomari Adam Skreffarelle vuonna 1602. Kustaa II Adolf puolestaan palautti Hahkialan Margareta Maununtyttärelle 1614. Margareta kuoli pian tämän jälkeen ja maaomaisuus palautui kruunulle.
Turun hovioikeuden asessori, ratsumestari Olof Dufva sai vuonna 1618 rälssinä muiden muassa kolme tilaa Hahkialan kylästä. Sitten hänen omistukseensa lisättiin niinikään rälssinä Ajoranta, Tuittula ja Eteläinen. Hänen kuoltuaan vuonna 1632 tilojen osuudet siirrettiin hänen leskelleen Kristina Wildemanille, jolla ne olivat ainakin vuoteen 1638. Kristina Wildeman kuoli 1651. Samana vuonna Hahkiala annettiin lahjoitusmaana Normandiasta kotoisin olevalle, 30-vuotisessa sodassa Ruotsin armeijassa ansiokkaasti palvelleelle Toussaint Charpentierille. (Lainaus MMM Risto Lampisen artikkelista.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lähdekin on hyvä saada vai mitä?
http://www.hahkiala.com/fi/voimanlahde-video
Kautta historiamme ruotsalaiset ovat ryöstänet suomalaisia. Olivatpa nuo ruotsalaiset kummalla puolella pohjanlahtea tahansa.