Pahuuden kello soi? Onko sillä tarkoitus?

Ei välttämättä oikea palsta, mutta:

Jonkun aikaa sitten heräsin yöllä seinäkellon lyönteihin, jotka olivat pahoja. Kuin tavalliset lyönnit, mutta niissä oli pahuus. Ne loppuivat aikansa soituaan.
Tuollaista voi käydä unihalvauksessa, mutta silloin ei voi liikkua. Minä nousin puoli istuvaan asentoon ja käännyin alakerrasta tulevaa ääntä kohti. Samanlainen ääni oli tainnut tulla, oliko aikaisemmin vai myöhemmin, mutta silloin en liikkunut. Seinäkelloja ei ole kummassakaan talossa. Perheeni oli rakennuksissa, eivät kuulleet. En taida olla erityisen psykoottinen. OCD saattaa olla. Tätini näkee, joskus näkyjä kuten kukkakimpun. Taisin olla jossain määrin masentunut ja koin itse pahaksi, olinkin. Taisin kokea, että elämäni on pilalla ja koen vieläkin, mutta ei kellot ei soi. En silloin ollut juuri uskossa.

Jos ei ole psykologista, niin voiko olla, että se johtuu hengistä sisälläni tai/ja on merkki Herralta? Taannon näin unen, jossa Jeesus jotenkin osoitti ettei minulla ole häneen luokseen enää asiaa. Se ei tainnut olla mitään takoittava, mutta kurjaa.

Mitä siis?