Loikkasi Venäjältä silloin kun työnantaja eli tsaari olisi lojaalia armeijaa kipeimmin tarvinnut. Ulkomailla sitten huuhaili kaikkien ihan höpöksi tietämiä "hyökätään Pietariin tsaarin avuksi" ajatuksiaan, eli että joku muu eli Suomi menisi ja tekisi hänen hommansa.
Marski oli
sotilaskarkuri?
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Läksi ja jätti kaverinsa ja hyväntekijänsä pulaan, täysi opportunisti kun oli. Taisi tosin suunnitella hyökkäävänsä Pietariin keväällä -18 mutta Suomen punakaarti sen esti. Haaveili todennäköisesti itse pääsevänsä sitä kautta Venäjän uudeksi tsaariksi. Sen takia kosto Suomen työväelle oli niin järkyttävä kun se esti m-heimin kuningastien.
vasta tappion jälkeen. Tosin kesäkuussa 44 oli jo pakoonlähtö lähellä.
Rytin olisi pitänyt järkimiehenä perustaa oikeuskansleria vastaava sotakanslerin armeijan hierarkioista riippumaton korkea virka valvomaan Mannerheimin toimia. Silloin olisi ajoissa tullut ilmi mm. puolustuksen järjestelyjen vakavat laiminlyönnit, asia jonka alemmat esikunnat kyllä tiesivät mutteivät uskaltaneet ottaa esiin.
kunniasotilasarvoja, ehrenfuhrer, aina kenraalieverstin tasoon asti. Ehkäpä Rytin olisi kannattanut perustaa kunniamarsalkan vakanssi ja siirtää sodanjohto muuaalle.
työntävät punikit taas kerran.
"Loikkasi Venäjältä silloin kun työnantaja eli tsaari olisi lojaalia armeijaa kipeimmin tarvinnut."
Silkkaa valetta. Tsaari erosi maaliskun alussa -17 kenraaliensa kehoituksesta.
Armeija vannoi valan väliaikaiselle hallitukselle.
Mannerheim siirrettiin reserviin 3. lokakuuta -17. Hän lähti palaamaan Suomeen 3. joulukuuta, siis bolsevikkikumouksen jälkeen. Pietarissa hän ilmoittautui Suomen kansalaisena Venäjän yleisesikunnassa ja ilmoitti, ettei katsonut minkään sitovan itseään Venäjään.
"Taisi tosin suunnitella hyökkäävänsä Pietariin keväällä -18 mutta Suomen punakaarti sen esti. Haaveili todennäköisesti itse pääsevänsä sitä kautta Venäjän uudeksi tsaariksi. Sen takia kosto Suomen työväelle oli niin järkyttävä kun se esti m-heimin kuningastien. "
Täyttä puppua taas.
"Suomen sentään jätti vasta tappion jälkeen. Tosin kesäkuussa 44 oli jo pakoonlähtö lähellä."
Valetta tuokin. Mm. lähti Suomesta talveksi Sveitsiin vasta -47 presidenttikauden jälkeen.
"Silloin olisi ajoissa tullut ilmi mm. puolustuksen järjestelyjen vakavat laiminlyönnit, asia jonka alemmat esikunnat kyllä tiesivät mutteivät uskaltaneet ottaa esiin."
Puolustus järjestettiin hyvin asiallisesti. Laiminlyöntejävoidaan todeta lähinnä Kannaksen alemmissa esikunnissa. Ne eivät korjanneet esim. ryhmityksen ja linnoitustöiden virheitä, eivätkä valmistautunet suurhyökkäyksen torjuntaan annettujen ohjeiden mukaisesti.
Mannerheim oli kesällä -44 korvaamaton sodanjohtajana.