Stalingradin taistelu
Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista. Se oli aikanaan suurin koskaan käyty taistelu (osallisena noin viisi miljoonaa sotilasta), jossa vastakkain olivat akselivallat ja Neuvostoliitto. Taistelussa Saksa liittolaisineen valtasi liki kokonaan etelävenäläisen Stalingradin (nykyisen Volgogradin) kaupungin, mutta puna-armeija onnistui saartamaan noin 250 000 akselivaltojen sotilasta mottiin ja tuhoamaan joukot torjuttuaan saksalaisten vastahyökkäyksen. Akselivallat menettivät 850 000 sotilasta, noin neljänneksen itärintaman miesvahvuudestaan, eivätkä enää toipuneet menetyksestä. Neuvostoliiton voitto aloitti pian saksalaisten perääntymisen itärintamalla, mikä lopulta johti natsi-Saksan häviöön keväällä 1945.
Stalingradin piiritetyt saksalaiset liittolaisineen joutuivat kohtaamaan Venäjän talven kesävarusteissa. Miehiä kuoli punatautiin, pilkkukuumeeseen ja nälkään. Rotat järsivät nukkuvien sotilaiden paleltuneita jalkoja. Armeijan 4 000 hevosta syötiin, ja lihan loputtua sotilaan päiväannos oli määräyksen mukaan kulhollinen keittoa ja 60 grammaa leipää. Stalingradista hävisivät nopeasti myös koirat ja kissat, ja lopulta osa epätoivoisista sotilaista päätyi veistämään lihaa jäätyneistä ruumiista.
Kun puna-armeija lähestyi, Paulus joutui hylkäämään 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta Gumrakissa olleen päämajansa. Hitler ei kuitenkaan vieläkään antanut lupaa antautumiseen. Lopulta sotamarsalkaksi ylennetty (arvomerkit pudotettiin lentokoneesta) Paulus päätti antautua ilman johtajansa lupaa. 31. tammikuuta 1943 neuvostoliittolaiset saapuivat hänen Univermagin varastorakennuksessa sijainneeseen päämajaansa. Tuolloin hän tervehti sotilaita sanomalla ”Hyvää päivää” kohottamatta kättään natsitervehdykseen.
(Historian kiehtovin asia)
Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista. Se oli aikanaan suurin koskaan käyty taistelu (osallisena noin viisi miljoonaa sotilasta), jossa vastakkain olivat akselivallat ja Neuvostoliitto. Taistelussa Saksa liittolaisineen valtasi liki kokonaan etelävenäläisen Stalingradin (nykyisen Volgogradin) kaupungin, mutta puna-armeija onnistui saartamaan noin 250 000 akselivaltojen sotilasta mottiin ja tuhoamaan joukot torjuttuaan saksalaisten vastahyökkäyksen. Akselivallat menettivät 850 000 sotilasta, noin neljänneksen itärintaman miesvahvuudestaan, eivätkä enää toipuneet menetyksestä. Neuvostoliiton voitto aloitti pian saksalaisten perääntymisen itärintamalla, mikä lopulta johti natsi-Saksan häviöön keväällä 1945.
Stalingradin piiritetyt saksalaiset liittolaisineen joutuivat kohtaamaan Venäjän talven kesävarusteissa. Miehiä kuoli punatautiin, pilkkukuumeeseen ja nälkään. Rotat järsivät nukkuvien sotilaiden paleltuneita jalkoja. Armeijan 4 000 hevosta syötiin, ja lihan loputtua sotilaan päiväannos oli määräyksen mukaan kulhollinen keittoa ja 60 grammaa leipää. Stalingradista hävisivät nopeasti myös koirat ja kissat, ja lopulta osa epätoivoisista sotilaista päätyi veistämään lihaa jäätyneistä ruumiista.
Kun puna-armeija lähestyi, Paulus joutui hylkäämään 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta Gumrakissa olleen päämajansa. Hitler ei kuitenkaan vieläkään antanut lupaa antautumiseen. Lopulta sotamarsalkaksi ylennetty (arvomerkit pudotettiin lentokoneesta) Paulus päätti antautua ilman johtajansa lupaa. 31. tammikuuta 1943 neuvostoliittolaiset saapuivat hänen Univermagin varastorakennuksessa sijainneeseen päämajaansa. Tuolloin hän tervehti sotilaita sanomalla ”Hyvää päivää” kohottamatta kättään natsitervehdykseen.
(Historian kiehtovin asia)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voidaan sanoa, että Stalingardin voitosta alkoi maailman puhdistaminen fasismista. Samalla sai siipeensä suomalainen fasismi.
Juu...ja hilkulla oli, ettei Suomeen saapunut Stalinin fasismi ja terrori. Onneksi isämme pistivät Tali-ihantalassa niin hyvin hanttiin.
Toisin jos olisi käynyt, niin parhaimmillaan olisimme nyt kuin Eesti ja pahimmillaan kuin Tsetsenia.
"Onneksi isämme pistivät Tali-ihantalassa niin hyvin hanttiin."
Kyseisen taistelun lopputuloksesta huolimatta Suomi joutui syyskuussa 1944 antautumaan de facto ja luovuttamaan satamansa ja Porkkalan tukikohdan Neuvostoliiton käyttöön, mikä merkitsi käytännössä Suomen miehittämistä (vrt. Baltian maat v. 1939). Neuvostoliitto ei kuitenkaan muuttanut Suomea kansandemokratiaksi, koska Paasikiven kaltaiset porvarillisetkin suomalaispoliitikot kannattivat hyvien suhteiden muodostamista Neuvostoliittoon 25 vuoden väärän politiikan veristen virheiden jälkeen. Suomen sovjetisointi ei ollut Neuvostoliiton turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Ja näin kävi myös ilmi, että Neuvostoliiton intressit Suomen suunnalla olivat koko ajan olleet ensisijaisesti turvallisuuspoliittisia eikä ideologisia.
"Voidaan sanoa, että Stalingardin voitosta alkoi maailman puhdistaminen fasismista."
Saksa oli marraskuussa 1942 jännittänyt voimansa äärimmilleen enkä käsitä miten natsien Stalingradissa kokema katastrofi olisi enää siinä vaiheessa ollut estettävissä. Saksalaisten ratkaiseva erehdys oli hyökätä loppukesästä 1942 yhtä aikaa Stalingradia ja Kaukasuksen öljykenttiä kohti. Riittämättömien voimien hajottaminen sisälsi myöhemmän tuhon siemenet. Voi kuvitella saarroksiin jääneen Pauluksen katkeruutta, sillä hän ymmärsi tämän kaiken. Eikä edes saartorenkaasta murtautumista hänelle sallittu. Göring lupasi huoltaa kuudennen armeijan ilmasta käsin! No, annokset jäivät murto-osaan tarpeellisesta.
"Samalla sai siipeensä suomalainen fasismi."
Helsingissä ja Mikkelissä tutisivat monet housut, kun tieto Stalingradin saksalaisten kohtalosta alkoi levitä... Suomalainen kansalliskonservatiivinen oikeisto joutui heräämään julmaan todellisuuteen. Kesän 1941 kiihkoisänmaallisen humalan tilalle tuli lopullisesti talven 1943 katkera kohmelo.
Niinpä. Mutta ei miehitetty, eikä yhteiskuntajärjestystä muutettu. Ei - vaikka valtiopetokselliset porukat ( lue: kommunistit ) kaikkensa tekivät.
Stalingradin perintöä tulee vaalia. Ei koskaan enää fasismia.
Suomessakin on jälleen voimia, jotka hakevat lohtua kapitalismin ongelmiin fasismista.
Emme lankea enää. Emme salli sen toistuvan.
"Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista."
Mielestäni käännekohtaa edustivat jo v:n 1941 torjuntavoitot, jotka merkitsivät Saksan ja sen liittolaisten (mukaan lukien Suomi) yhteisen Barbarossa-suunitelman epäonnistumista: Leningrad, Rostov, Moskova. Vaikka puna-armeija kärsikin suuria menetyksiä v:n 1942 aikana ja saksalaiset pääsivät tunkeutumaan Volgalle ja Kaukasukselle saakka, oli Wehmachtin hyökkäyskyky ratkaisevasti heikentynyt. Parasta miesvoimaansa v. 1941 menettäneet saksalaiset joutuivat paikkaamaan monia rintamanosia toisen luokan italialaisilla ja romanialaisilla osastoilla. Juuri nuo kaistat neuvostojoukkojen oli helppo murskata talven 1942-1943 taisteluissa.
Toisen maailmansodan ja natsien sotaonnen ratkaiseva käännekohta oli puna-armeijan vastahyökkäys Moskovan edustalla joulukuussa 1941. Hitlerin toive Neuvostoliiton murskaamisesta v:n 1941 loppuun mennessä tehtiin tyhjäksi. Saman kuukauden aikana Yhdysvallat liittyi sotaan Saksaa vastaan. Sen jälkeen natsien tappio saattoi olla ainoastaan ajan kysymys. Heidän lähtölaskentansa oli jo alkanut. Saksan kesähyökkäys v. 1942 oli kuolinansaan joutuneen pedon epätoivoista tempoilua. Sama pätee vielä enemmän Kurskin taisteluun v. 1943.
Tietysti voidaan sanoa niinkin, että jo kolmas natsien sotapäivä osoitti NL:n kestävän. Siis jo ennen kuin Suomi liitti armeijansa fasistien palvelukseen.
Stalingrad oli siten merkittävä, että se osoitti peruuttamattomasti Saksan salamasodan vararikon. Stalingradin voitto osoitti maailmalle käänteen tapahtuneen.
Voimme hyvällä omalla tunnolla antaa kiitokset Neuvostoliiton uhrautuvalle sotaponnistelulle fasismin lyömisessä. II maailmansodassa fasismin lyöminen oli oikeutettua sotaa.
>>...kiitokset Neuvostoliiton uhrautuvalle sotaponnistelulle...
"Samaan aikaan Suomen ylipäällikkö kielsi suomalaisten hyökkäyksen Kiestingin suunnalla. "
Jos kirjoittaja tietää Mannerheimin olleen Neuvostoliiton puolella ja toimineen sen hyväksi ja todisteet löytyvät, otamme sen ilolla vastaan. Mannerheimista tulee leipoa fasismin vastaisen sodan sankari. Mannerheim olisi muuttanut kantaansa 1918 jälkeen mutta ei olisi rohjennut julkisesti puolustaa neuvotomaata.
Mielenkiintoista, että hän teki sen ovelasti.
USA:n ja Englannin aseapu Neuvostoliitolle on historiallinen tosiasia. NL-lähteiden mukaan se oli n. 4 % armeijan menoista. Entäpä jos Suomen puolen miljoonan miehen armeija olisi kääntänyt heti alussa pistimet natseja vastaan, liittoutuneet olisivat voittaneet jos ei paljon niin kuitenkin.
NL:n uhrit olivat valtavat. Ne olivat ihmiskunnan edistyksen puolesta.
>> Jos kirjoittaja tietää...>... Suomen puolen miljoonan miehen armeija...> NL-lähteiden mukaan se..