"Nettiviha ei yllätä ex-ministeri Haataista. Itse hän sai kokea uhkaa ennen kuin hävitti ylioppilasruotsin."
(jaaha, metodi siis toimi vielä 2003?)
10 vuotta mennyt siitä, kun pakkoruotsikeskustelu tapetoi etusivut ja ja keskustelu raivosi yleisönosastoissa. Hallitukset olivat alkaneet kokeilla vapaaehtoisuudella joissain kouluissa. Haatainen, opetusministeri, halusi yhtenäisen linja koko maahan. Joko lakkauttaa kokeilu tai vakinaistaa se.
Viesti rehtoreilta, ruotsinopettajilta, kieltenopettajilta ja Suomen Lukiolaisten liitolta oli selkeä, ja Haatainen koki ettei vaihtoehtoa ole; poistetaan.
– Tunsin että minulla ei ole oikeutta antaa toisenlaista lakiehdotusta. Kaikki kyselyt antoivat saman vastauksen.
Päätös ei ollut helppo.
– Päätin että valitsemme vapaaehtoisen tien, mutta ruotsin asemaa ja opetusta vahvistetaan.
Kiinnostus kirjoittaa on laskenut sitten vuoden 2005, kun uudistus tuli voimaan.
Tänä keväänä 40 % pojista kirjoitti ruotsin, tytöistä 70 %. Vuodesta 2006 on keskipitkän kirjoittaien määrä melkein puolittunut.
Onko ruotsin asemaa sitten onnistuttu vahvistamaa, siihen ei Haatainen osaa vastata, vaan sanoo, mitä voitaisiin tehdä. Itse hän matkusti Ahvenanmaalle töihin ja oppimaan ruotsia, saatuaan sairaanhoitajatutkintonsa.(Ilmeisesti n 30 vuotta sitten, koska Haatsinen on vähän päälle 50.)
(Siis pitää mennä Ahvenanmaalle siirtotyöläiseksi?)
Yo-ruotsin vapauttaminen ei ollut yritys saada pakkoruotsia pois.
– Mutta silloin jotkut luulivat että se tarkoitti sitä. . Ei todellakaan! on sellaista puhetta, joka minusta on tyhmää", painottaa Haatainen pontevasti.
(PAKKoruotsia vastustavat ovat siis tyhmiä?)
Hän näkee selviä etuja ruotsin kirjoittamisessa. Sanoi lapsilleen, että "siitä saa todistuksen ja sillä on merkitystä kun hakee töitä."
(Työnsaamisen edellytys on siis Suomessa vähemmistökielen osaaminen!)
Haatainen on huomannut kevään nettivihan. Myös hän on kokenut saman. Muistaa että netin avattuaan piti sulkea se kun oli täynnä kiihotusviestejä.
Väkivallan uhka ei loppunut kun hän jätti politiikan. Helsingin apul kaupunginjohtajana hän sanoi että somalit rikastuttavat suomalaista kulttuuria ja vihaa tuli. oli sokissa, että mitä mä nyt tein ja mistä tää tulee. Minusta oli itsestään selvää, että olemme monikulttuurisia ja nyt viha kohdistuu ruotsiin.
Yksittäistä syytä ei ole ´tähän ruotsia kohtaan tulevaan nettivihaan, sanoo Haatainen. (Hei, Tuula, oiskohan se PAKKOruotsi?
–Nyt on lama, mutta ruotsia vihataan myös kun menee paremmin. (Rkp:n yksi lumeteoriahan on, että nettiviha aiheutuu köyhyydestä.) Tykkään että se täytyy lopettaa ja sanoa, että me emme hyväksy sitä. se pitäisi sanoa selvästi. Jokainen itseään arvostava kansan valitsema tulee vetää raja.
(jaaha, metodi siis toimi vielä 2003?)
10 vuotta mennyt siitä, kun pakkoruotsikeskustelu tapetoi etusivut ja ja keskustelu raivosi yleisönosastoissa. Hallitukset olivat alkaneet kokeilla vapaaehtoisuudella joissain kouluissa. Haatainen, opetusministeri, halusi yhtenäisen linja koko maahan. Joko lakkauttaa kokeilu tai vakinaistaa se.
Viesti rehtoreilta, ruotsinopettajilta, kieltenopettajilta ja Suomen Lukiolaisten liitolta oli selkeä, ja Haatainen koki ettei vaihtoehtoa ole; poistetaan.
– Tunsin että minulla ei ole oikeutta antaa toisenlaista lakiehdotusta. Kaikki kyselyt antoivat saman vastauksen.
Päätös ei ollut helppo.
– Päätin että valitsemme vapaaehtoisen tien, mutta ruotsin asemaa ja opetusta vahvistetaan.
Kiinnostus kirjoittaa on laskenut sitten vuoden 2005, kun uudistus tuli voimaan.
Tänä keväänä 40 % pojista kirjoitti ruotsin, tytöistä 70 %. Vuodesta 2006 on keskipitkän kirjoittaien määrä melkein puolittunut.
Onko ruotsin asemaa sitten onnistuttu vahvistamaa, siihen ei Haatainen osaa vastata, vaan sanoo, mitä voitaisiin tehdä. Itse hän matkusti Ahvenanmaalle töihin ja oppimaan ruotsia, saatuaan sairaanhoitajatutkintonsa.(Ilmeisesti n 30 vuotta sitten, koska Haatsinen on vähän päälle 50.)
(Siis pitää mennä Ahvenanmaalle siirtotyöläiseksi?)
Yo-ruotsin vapauttaminen ei ollut yritys saada pakkoruotsia pois.
– Mutta silloin jotkut luulivat että se tarkoitti sitä. . Ei todellakaan! on sellaista puhetta, joka minusta on tyhmää", painottaa Haatainen pontevasti.
(PAKKoruotsia vastustavat ovat siis tyhmiä?)
Hän näkee selviä etuja ruotsin kirjoittamisessa. Sanoi lapsilleen, että "siitä saa todistuksen ja sillä on merkitystä kun hakee töitä."
(Työnsaamisen edellytys on siis Suomessa vähemmistökielen osaaminen!)
Haatainen on huomannut kevään nettivihan. Myös hän on kokenut saman. Muistaa että netin avattuaan piti sulkea se kun oli täynnä kiihotusviestejä.
Väkivallan uhka ei loppunut kun hän jätti politiikan. Helsingin apul kaupunginjohtajana hän sanoi että somalit rikastuttavat suomalaista kulttuuria ja vihaa tuli. oli sokissa, että mitä mä nyt tein ja mistä tää tulee. Minusta oli itsestään selvää, että olemme monikulttuurisia ja nyt viha kohdistuu ruotsiin.
Yksittäistä syytä ei ole ´tähän ruotsia kohtaan tulevaan nettivihaan, sanoo Haatainen. (Hei, Tuula, oiskohan se PAKKOruotsi?
–Nyt on lama, mutta ruotsia vihataan myös kun menee paremmin. (Rkp:n yksi lumeteoriahan on, että nettiviha aiheutuu köyhyydestä.) Tykkään että se täytyy lopettaa ja sanoa, että me emme hyväksy sitä. se pitäisi sanoa selvästi. Jokainen itseään arvostava kansan valitsema tulee vetää raja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.