ässä kirjoituksessa käyn aihetta läpi Raamatun todistuksen valossa sekä käsittelen yleisiä vääriä opetuksia koskien sukukirouksia. Kehotan sinua tutkimaan ja koettelemaan kirjoitukseni Jumalan sanan kautta Pyhässä Hengessä rukoillen. Kirjoitukseni tarkoitus ei ole parjata tai loukata ketään, vaan pyrkiä tuomaan esille totuus tästä aiheesta.
Sukukirous opetuksen yleisin puolustus sekä opin perustus löytyy 2 Moos 20:5 jakeesta.
2 Moos 20:
5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan (paqad) isien pahat teot (avon) lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Hepreankielen paqad sana tarkoittaa qal-verbivartalossa (jossa se on 2 Moos 20:5) kiinnittää huomiota, tarkkailla, etsiä, etsiä turhaan, rangaista.
2 Moos 20:5 ei opeta Jumalan kostavan isien pahoja tekoja lapsille aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti. Alkutekstin ja Raamatun kokonaisopetuksen valossa isien pahat teot siirtyvät niille lapsille, jotka vihaavat Jumalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että isät opettavat lapsillensa oman vihansa Jumalaa kohtaan. Kun lapset vastaanottavat opetuksen vihasta Jumalaa kohtaan, niin isien synnit ovat siirtyneet lapsille, jotka ovat vastaanottaneet viha-opetuksen Jumalaa kohtaan.
Jes 13:11 Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa (avon); minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.
Avon sana ei tarkoita sukukirous syntiä, vaan ihmisen omaa henkilökohtaista syntiä, kuten yllä olevat jakeet selkeästi osoittavat. 2 Moos 20:5 jakeessa ei ole missään kohtaan sanoja kirous tai sukukirous. Koko sukukirous opetus on epäraamatullinen ja väärä opetus.
2 Moos 20:6 jakeesta tulee hyvin esille se että on kyse valinnasta synnin ja Jumalan tahdon välillä, ei sukukirouksesta. Ne jotka pitävät Jumalan käskyt ja opetukset sekä rakastavat Jumalaa saavat kokea Jumalan laupeuden Jumalan tahdon mukaisen valintansa seurauksena. Ne jotka valitsevat synnin sydämessään vihaten Jumalaa saavat sen seurauksena synnin palkan, eli iankaikkisen kuoleman ja kadotuksen.
2 Moos 20:5,6 jakeet kertovat ihmisen valinnasta joko rakastaa Jumalaa tai vihata Jumalaa, eikä sukukirouksesta.
5 Moos 24:16 Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.
Matt 3:6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Matt 9:2 Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Luuk 7:48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
Apt 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
Edellä olevat Raamatun kohdat todistavat, että ihmisen tulee tunnustaa vain omat henkilökohtaiset syntinsä, eikä muiden syntejä. Jokainen ihminen joutuu tuomiolle omien syntiensä tähden, ei toisten syntien tähden. Ihmisen saa syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Herraan Jeesuksen omista synneistään, jotka hän tunnustaa ja joista hän tekee parannuksen.
Raamatussa ei ole missään kohtaa opetusta, jossa uskovan tulisi murtaa sukukirouksia tai vapautua sukukirouksesta. Raamattu ei myöskään opeta, että uskovan tulee tunnustaa sukunsa synnit ja pyytää niistä anteeksiantamusta ja sovitusta Jeesuksen nimessä.
http://www.kotipetripaavola.com/sukukirous.html
Sukukirous opetuksen yleisin puolustus sekä opin perustus löytyy 2 Moos 20:5 jakeesta.
2 Moos 20:
5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan (paqad) isien pahat teot (avon) lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Hepreankielen paqad sana tarkoittaa qal-verbivartalossa (jossa se on 2 Moos 20:5) kiinnittää huomiota, tarkkailla, etsiä, etsiä turhaan, rangaista.
2 Moos 20:5 ei opeta Jumalan kostavan isien pahoja tekoja lapsille aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti. Alkutekstin ja Raamatun kokonaisopetuksen valossa isien pahat teot siirtyvät niille lapsille, jotka vihaavat Jumalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että isät opettavat lapsillensa oman vihansa Jumalaa kohtaan. Kun lapset vastaanottavat opetuksen vihasta Jumalaa kohtaan, niin isien synnit ovat siirtyneet lapsille, jotka ovat vastaanottaneet viha-opetuksen Jumalaa kohtaan.
Jes 13:11 Minä kostan maanpiirille sen pahuuden ja jumalattomille heidän pahat tekonsa (avon); minä lopetan julkeitten kopeuden ja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.
Avon sana ei tarkoita sukukirous syntiä, vaan ihmisen omaa henkilökohtaista syntiä, kuten yllä olevat jakeet selkeästi osoittavat. 2 Moos 20:5 jakeessa ei ole missään kohtaan sanoja kirous tai sukukirous. Koko sukukirous opetus on epäraamatullinen ja väärä opetus.
2 Moos 20:6 jakeesta tulee hyvin esille se että on kyse valinnasta synnin ja Jumalan tahdon välillä, ei sukukirouksesta. Ne jotka pitävät Jumalan käskyt ja opetukset sekä rakastavat Jumalaa saavat kokea Jumalan laupeuden Jumalan tahdon mukaisen valintansa seurauksena. Ne jotka valitsevat synnin sydämessään vihaten Jumalaa saavat sen seurauksena synnin palkan, eli iankaikkisen kuoleman ja kadotuksen.
2 Moos 20:5,6 jakeet kertovat ihmisen valinnasta joko rakastaa Jumalaa tai vihata Jumalaa, eikä sukukirouksesta.
5 Moos 24:16 Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.
Matt 3:6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.
Matt 9:2 Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
Luuk 7:48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
Apt 3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
Edellä olevat Raamatun kohdat todistavat, että ihmisen tulee tunnustaa vain omat henkilökohtaiset syntinsä, eikä muiden syntejä. Jokainen ihminen joutuu tuomiolle omien syntiensä tähden, ei toisten syntien tähden. Ihmisen saa syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Herraan Jeesuksen omista synneistään, jotka hän tunnustaa ja joista hän tekee parannuksen.
Raamatussa ei ole missään kohtaa opetusta, jossa uskovan tulisi murtaa sukukirouksia tai vapautua sukukirouksesta. Raamattu ei myöskään opeta, että uskovan tulee tunnustaa sukunsa synnit ja pyytää niistä anteeksiantamusta ja sovitusta Jeesuksen nimessä.
http://www.kotipetripaavola.com/sukukirous.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mietipä, mitä usein tulee juopon lapsista, mitä tulee rikollisten lapsista, mitä tulee pettureiden lapsista. Vanhempiensa kaltaisia jopa monessa polvessa. Kurjuus periytyy monessa polvessa eteenpäin, kun lapsille annetaan huono esimerkki omilla toimilla.
Joo, silti jokainen joutuu vastaamaan vain omista teoistaan, synneistään ja uskostaankin. Mainitsemasi "sukukirouksen" katkaisee usein vain omakohtainen arvio syntisyydestään ja uskoon Vapahtajan löytäminen.
Tottakai syntiinlankeemuksen seuraus vaikuttaa myös kasvattuksessa ja vanhempien raadollisuuden kautta. On geenialttius esim. toisissa suvuissa alkoholiriippuvuuteen. Lapset omaksuvat tapoja, asenteita, minäkuvaansa kodin perintönä ja tavat kulkevat suvun perintönä. Tämä on synnillinen "luontaisetu" ei niinkään Jumalalta tuleva rangaistus ja tottakia henkivallat ja saatana ei jää sivusta seuraajaksi ihmisen luonttaista pahuutta ja taipumusta katsellessa.
Eiköhän olisi aiheellista jättää tuo Raamatun lukeminen ja siteeraaminen pappiskoulutuksen saaneiden luterilaisen ja ortodoksisen kirkon pappien jumalanpalveluksissa ja hartaustilaisuuksissa tekemäksi. Puoskareiden olisi syytä pysyä hiljaa. Raamatun sanan levittäminen ei todellakaan kuulu ilman virallista pappiskoulutusta olevien tehtäväksi. Koulutetut ja koulutuksensa perusteella eettisesti oikein toimivat papit huolehtivat kyllä siitä sanan levittämisestä, johon Raamattu kehottaa. Lahkokirkot ja itseoppineet puoskaripapit ovat aiheuttaneet kristinuskolle jo ihan tarpeeksi paljon vahinkoa. Kuinka paljon kristinuskosta onkaan erottu sen tahran takia, jonka kaiken maailman uskohölöttäjät ovat sille luoneet. Ja miten paljon ahdistuneisuutta ne typerät uskonasioita koskevat lausunnot luovatkaan. Nähtiinhän se ymmärtämättömien lausuntojen vaikutus taannoin Päivi Räsäsen tapauksessa. Kiihkouskovaiset ja lahkolaiset - lopettakaa kristinuskon vahingoittaminen ja pitäkää turpanne kiinni. Muutoin voiton korjaa Islam!!!
Päivi Räsänen pitäisi erottaa kirkosta hänen kristinuskolle aiheuttamansa vahingon takia. Valtion pitäisi myös kieltää lailla kaikkien uskonlahkojen toiminta yhhteiskunnalle haitallisena toimintana. Lahkojen varainkeruussa ja sen epäselvyyksissä sekä lahkojen harjoitamassa henkisessä terrorissa on enemmän kuin tarpeeksi perustetta lahkojen kieltämiselle.
Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät.
Totisesti teidän ei tule enää lausua tätä pilkkalausetta Israelin maassa.
Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.
Kyllä jotain on tehtävä, rukouksella voi ainakin vapautua hengen kahleesta.
Ihminen kärsii vanhempiensa takia, mutta saa itse silti armon.
Älykäskin henkilö voi hakea dramaattisia selityksiä, eikä yritäkään vapautua väärästä kunnioituksesta.
Vanhemmat- eivät ainakaan kaikki- tarkoita pahaa, vain haluavat suojella aikuisia lapsiaan, todella jos uskikset välittäisivät, he näkisivät sairaan riippuvuuden.