Kuinka moni ihan oikeasti

Minulla ei ole mitään käsitystä mihin rahat menee. Ihmiset joskus kysyy että paljonko on sähkölasku ja minä joudun tosissani miettimään että eipä muuten ole hajuakaan. Sieltä tulee arviolaskuja ja muita laskuja ja ne maksetaan jos rahaa on eikä minulla ole tiedossa paljonko menee esim. puolessa vuodessa. Maksettava ne on joka tapauksesa tai kämppä pimenee enkä oikein voi sähköä nykyistä enempää säästääkään.

Olen vuoden 2008 kesästä lähtien merkinnyt taulukkolaskentatiedostoon tulot ja menot. Siinä on tulot eritelty ja menosta vain laskut ja käteisnostot. Noilla käteisnostoilla ostan ruuan ja muut käyttömenot. Kuukausittain teen laskelman jossa ensin laitan tulot ja sitten kaikki laskut, loput käyttömenoiksi jäävän rahan jaan neljään osaan ja siitä tulee viikottain nostettava summa jolla on pärjättävä. Joskus sillä pärjää, joskus jää vähän yli jotka rahat laitan "sukan varteen" joilla katan sitten alijäämät, aika hyvin toimii tuollainen. On se parempi olla päivä tai pari viikossa syömättä kun kokonainen viikko kuun lopussa.

Tulostin tuon Kukkaron Herraksi tilikirjan ja nyt tutustun siihen.
http://yle.fi/progressive/pdf/olotila/KukkaronHERRAKSI_TILIKIRJA_2013.pdf
Vahinko etten hallitse taulukon tekoa, tekisin oman, koska menoni ovat erilaiset.
Tarkemmallekin menot ovat yllätys tai siis niiden jakauma..

Hyvä tuo Kukkaron Herraksi tilikirjakin on. Sen voisi suoraan kopioida taulukkolaskenta ohjelmaan, ja siihen lisäisi vain yhteenlaskukaavat. Sitä olisi myös helppo muokata omaa käyttötarkoitusta vastaavaksi. Ei se kovin vaikeaa ole ettei sitä oppisi, osaathan näköjään linkinkin tehdä, ei se ole sen vaikeampaa.


Tuon LibreOfficen saa ilmaiseksi tuolta:
http://fi.libreoffice.org/

Minä kyllä pidän tarkkaa kirjanpitoa rahoistani. Se ei ole mitenkään vaikeaa, säilytän kuitit ja tiliotteet. Pysyn kartalla hyvin menoista ja tuloista. Tämä on kaiketi geeneissä, isoisäni piti aivan samalla lailla tarkan kirjanpidon ja isäni ei ihan niin tarkkaa, mutta riittävän tarkkaa, että pysyi hänkin asioistaan selvillä.
Kun aikoinaan aloitin seurustelemaan nykyisen vaimoni kanssa, kerroin hänelle isoisäni kirjanpidosta, joka on tietenkin tallella, hän epäili rajusti, ettei sellainen ole mahdollista. Hän kysyikin vähän ivallisesti, että mitä mahtaa olla merkittynä isoisäni tilikirjaan minun syntymäpäiväni kohdalla? No, otin tilikirjan kassakaapistani ja katsoin tuon toukokuisen päivän 1950-luvun lopulta, jolloin olen syntynyt ja siellä oli maininta; L....le 5000mk synnytyssairaalaan (taksiautoa varten, isäni tarkensi). Nykyinen vaimoni oli aivan sanaton tuon tekstin luettuaan!

Kaikille talousongelmiensa kanssa kamppaileville voin kertoa, että "kukkaron herraksi" pääsee helposti, kun tekee itselleen likvi-laskelman, jossa määritellään kotitalouden tulot ja menot. Ja kun laatii tuon laskelman sen verran väljäksi, että rahaa jää hieman säästöön yllättävien tilanteiden varalle, pärjää taatusti, jos vain sitten toteuttaa tuota laskelmaa. Tietysti tilanteet muuttuvat, mutta silloin on helppo tehdä korjauksia laskelmiin ja pysyy paljon paremmin selvillä tilanteestaan.

Tässähän on se että rikas tai kukaan jolla on mahkuja rikkaaksi tulla ja rikkaana pysyä on nuuka. Sitten on toisenlainen ihmistyyppi joka laittaa kaiken haisemaan. He pysyvät köyhinä vaikka saisivat välillä suuriakin summia.

En pidä kuluista kirjaa mitenkään fyysisesti, sen sijaan muistan ja ennustan kulutukseni melko hyvin. Tosin tämäkään asia ei enää ole niin tärkeä kun on omaksunut tietyt kulutustavat ja periaatteet. Ei tule kulutettua liikaa edes vahingossa. 700-1000€ jää säästöön melkein joka kuukausi. Pitää varmaan taas tässä vaiheessa päivitellä miten korkea Suomen köyhyysraja on.

Olen pitänyt kirjaa kuluistani lähes koko aikuisikäni. Tapa on omalta isältäni peräisin. Alussa kulujen seuraaminen oli lähinnä sitä, että vertasin tiliotteeseen kaikki säilyttämäni kuitit ja niiden pohjalta näin, että montako euroa on mennyt ruokaan, asumiseen jne.

Nykyisin pidän kirjaa kuluista vihkon muodossa. Säilytän kuitit, kirjaan ne vihkoon ja lasken kuukauden lopussa sarakkeet yhteen, jotta näen, paljonko menee rahaa ruokaan, asumiseen, työmatkoihin, kosmetiikkaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin sekä huvituksiin.

Itse pyrin siihen, että maksan laskut heti pois tililtä. Silloin näkee, että paljonko jää rahaa tilille, kun pakolliset laskut ja lainanlyhennys on vähennetty. Sen jälkeen vähennän summasta työmatkojen vaatimat polttoaineet. Jäljelle jäävän summan jaan neljällä, jotta näen, että montako euroa minulla on viikkoa varten käytössä. Jos on paljon menoja, niin jaan jäljelle jäävän summan ennen seuraavaa palkkapäivää olevien päivien määrällä, jolloin saan summan, että montako euroa minulla on yhtä päivää kohti käytettävissä ruokaa ym. varten.

Koska kulut eivät jakaannut tasaisesti, niin laitan väkisin säästöön löysempinä kuukausina max. 100 euroa toiselle tilille puskurirahastoksi. Myös auton huoltoa ja tulevia ostoja varten joudun säästämään. Tällä hetkellä varaudun pyykinpesukoneen hajoamiseen, koska se on jo vanha.

Välillä harmittaa ikuinen rahojen kanssa kikkailu, mutta se on pakollista, jotta rahat eivät lopu kesken. Eron jälkeen nimittäin rahat loppuivat kesken joka kuukausi, jonka jälkeen oli pakko kehitellä tällainen systeemi, että joudun laskemaan viikko- tai päiväkohtaisen budjetin.

Minulla rahaa menee myöskin ihan liikaa lahjoihin (kummilapset, tuliaiset jne). Ruoka on vakiokohde, josta tulee säästettyä.

ei o kokeiltu juuri tuossa muodossa mutta on ollut tapana ottaa määrätty summa 2kertaa/kk ja sillä pärjätään. Laskut siihen lisäksi tietysti maksetaan suoraan tililtä.Töissä ollessa otin aina 400e kerralla ja nyt työttömänä ollessa riittää 300e/kerta, kun ei ole niin paljon menojakaan kuin töissä käydessä. Summa on sen suuruinen jotta huoletta voi 'tuhlatakin' jos jotain kivaa sattuu kohdalle.

Sain asuntolainan maksettua. ,,
Olen paikkaillut, talouden hankinnoilla, säästön takia hyvin käytettyjä/kuluneita.
Syksyllä käyn matkalla, sitten asetan tuloni hieman uudenlaiseen marssijärjestykseen.

Sitä vähän väljempää rahaa jää n. 2-300 €/kk, jos sitä ei suunnittele ja tarkenna, hievahtaa se markkinatalouteen tai yhteisökerjäläisille, ennen kun huomaakaan.

Tosin tuo summa jää vain hyvin tarkalla kulutuksella, ihan kaikessa, jopa talous sähkö on "säästö" kohde.
Vaihtoehto kerskakulutukseen, on lähes joka asiassa. Kertakäyttötarvike / huono laatu on jäteongelma, rahan keruun/voiton tavoite.

"Ihmiset käyttävät rahoja,
joita heillä ei ole,
ostaakseen tavaroita,
joille heillä ei ole käyttöä,
tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin,
joita eivät voi sietää."

En osta ihmisiä ympärilläni.
Ensin se oli itse opittava, nyt se on opetettava lähimmäisille, uusillekin. Tuohon opettavien kastiin, on siirtynyt myös markkinatalous, puhelin myynnillään. Yhteisöt kerjäämisellään, yhteisöjen asialla hyppivät kerjäläiset jotka kiristävät "vähäisellä lahjoituksella" josta koituu muille niin SUURI APU. Asiamies ei edes tiedä/välitä mistä budjetista hän lahjoitusta kiristää.

Älä hanki kaikkea, jota tarvitset, vain sen, mitä ilman et voi elää.

Tuossa joutuu miettimään; millä tai minkä verran on mahdollisuus/valmius maksaa, sosiaalisesta elämästä/suhteista muihin ihmisiin. (kaiken karvaista kokemusta asiassa on)
.

Tulojen puolesta kuu on loppu.
Kirjanpito on yllättänyt täysin.
Ruokakuluista 1/3 ovat omaani.
Rahana, tavarana ja piffaan tili kasvoi niin että ihan hävettää.
Apteekkiin menee enemmän kuin olin tajunnut, .......
Huomasin myös, että pidetään itsestään selvänä, minä piffaan. Vastaavasi maksan ihan taksalla, sekä lapsilleni että lapsenlapsilleni, kaikesta "palvelusta".
Jotain on nyt siis tehtävä.