Nih täällä ei edes uni tule. Monta yötä valvonut ahdistuneena. Paljon epäselviä asioita, ei ketään ihmistä jolle puhua, ei yhtään ystävää. Haluan luottaa Jumalan huolenpitoon mutta en mahda mitään herkkyydelleni ahdistua. Rukoilen että pysyisin Jumalan tahdon tiellä, en omassani. Missä asun elokuun jälkeen? Vastaa Herra!
esirukousapua pls!
kurja
1177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voisitko kertoa täällä millaiset asiat sinua ovat ahdistaneet? Eihän henkilöllisyyttäsi kukaan tunnista. Sitten voimme yhdessä kantaa asioita Herran eteen. Kyllähän ihminen tarvitsee myös yhteyttä ja jakamista toisten matkaajien kanssa.
Kyllä Jumala avaasinulle ovensa.
Hei 'ystävä palstalla'
Niin, ei minua kukaan ihminen voi näissä ahdistavissa asioissa auttaa, ne ovat miten ovat ja menevät miten menevät. Tänään sain torjuvan s-postin sulhaseltani, joka siis nyt on entinen. Se ovi on sulkeutunut lopullisesti. Tällaista olin aavistellutkin, mutta elin toivossa että asiat muuttuvat ja voin palata hänen luokseen. Minulla on yksi ainut ystävä, 4000km päässä, menen elokuussa viikoksi sinne. Minulla ei ole kotia Suomessa ja lamaannun jo ajatuksesta että joudun jäämään tänne kylmään ja pimeään, missä minulla ei ole mitään eikä ketään. Vaikka nyt pahimpana ja päällimmäisenä onkin tuo hylkääminen. Niitä elämäni on ollut täynnä, lapsesta asti.
Vanhat haavat on taas auki, itkettää vain. Ehkä se on parempi kuin mykkä ahdistus? Minulla on masennus-tausta ja pelkään että putoan uudelleen siihen hel*ettiin. Yksinolo ei nyt ole hyvä juttu ollenkaan vaikka yleensä pärjään sen kanssa.
Kiitos jos joku rukoilee puolestani.
Kun ystävä ja läheinen jättää, kuolee ja panee oven kiinni, niin sitä on tuskan kanssa vain yksin. Ymmärrän sinua, eti voi vierellä oleva hyväkään ystävä ottaa surua ja kaipausta pois.
Tuo tunne on nyt sinulla, mutta siinä suhteessa helpotus että ei ole enää sitä ristiriitaa: jatkuuko vai ei. Kummasti vain asian jakaminen jonkun kanssa tai asain työstäminen tunnetasolta sanoiksi auttaa ja on terapiaa. Kirjoita kipeitä tuntenteita vaikka päiväkirjaan. Varamasti hyvä juttu, jos pääset kaukomaille.
Sanon sinulle, että nyt on tuska pahin: ajan myötä helpottaa.
Lepäät nyt konkreettisesti Jumalan kämmenellä.
Kiitos että jaoit sydäntäsi kanssamme. Nyt voimme konkreettisemmin rukoilla.
Kiitos 'ystävä palstalla' ja kaikki jotka muistavat minua rukouksin. Olen ihan romuna, silti pitäisi tehdä isoja päätöksiä (mm. missä asun) ja vielä lähteä toteuttamaan niitä. Kunpa saisin sisäisen rauhan ja varmuuden, että olen tekemässä oikein. Mitä sitten eteen tuleekin.
:'-(((
Mieti ja rukoile rauhassa. Älä tee päätöstä todellakaan hetken mielijohteesta. Hän johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Mikäli mahdollista niin käy hengelllisissä tilaisuuksissa. Sinulla on nyt meneillään suru ja se on raskas kantaa. Kyllä palapelit loksahtelevat paikoilleen ja Herra avaa ovet. Ei tarvitse taisella ilmaan hosuen. Ja sitten tulet näkemeään, että tämä olikin se parhain tie. Jumala teitää myös tulvaisuuden.
Jos haluat jutella jonkun uskovaisen kanssa niin voit soittaa silelunhoitopuhelimeen ma- pe klo 10.00 - 15.00 ja ma - pe 18.00 - 22.00. Sielunhoitoon perehtyneet vastaavat. Betania ry.n toimintaa puh. 0444522300.
En tiedä miksi tuli tämä mieleen.
kiitos "muistan edelleen', laitan numeron puhelimen muistiin.
Mistä päin kirjoittelet "kurja"?
hei 'yks särkynyt',
en tähän halua laittaa tarkempia tietoja, jos voisit olla yhteyksissä, laita minulle postia osoitteeseen merijal(at)suomi24.fi
Joka tapauksessa Kiitos huomioimisesta. Äsken oli taas sellainen hetki, ettei pää meinannut kestää. Nyt olo on tyhjä ja turta. Ei jaksa rukoilla, olen itse surkea rukous.
(joku oli rekannut "kurjan" itselleen, niin tässä on nyt piste)
Noita typeryksiä on, että leikkivät toisen hädän kustannuskella. Ovat vihollisen renkejä itse. Kun ei jaksa rukoilla, niin huokauskin on rukousta ja saa vain olla.
Laita surisia takapuoleesi niin kyllä uni maittaa.