Mistä ruma sanonta Bättre folk ?

Koska osa väestöstä on puolimongooleja. Riittikö vastauksena?

En tiedä, mutta eiköhän se ole syntynyt kateellisten suomenkielisten sanontana, kun ovat katselleet kartanonherrojen tai professoreiden, tehtailijoiden ym elämää.

No kateelliset suomenkieliset opettelivat sen verran ruotsia,että osasivat keskenään käyttää ilmaisua "bättre folk" keskustellessaan kaunaisesti ruotsinkielisestä kansamme osasta.
Kenenkään ruotsinkielisen ei koskaan kuultu missään käyttävän sitä,se on täysi mahdottomuus!

Bättre folkilla tarkoitetaan suomenruotsalaisia ja heidän etuoikeuksiaan. Kiintiöiden ansiosta he pääsevät mm oikeus ja lääketieteelliseen huomattavasti helpommin kuin suomenkieliset. Suomalaiset pakotetaan koulussa lukemaan hyödytöntä ruotsinkieltä, moni lukisi mielummin jotain maailmankieltä. Virkamiehiltä vaadita ns. virkamiesruotsia, aivan turha ja tarpeeton vaatimus. Ruotsinkieliset virkamiehet palvelkoot omiaan, aivan hölmöä vaatia kaikilta virkamiesruotsia.

Minä en ole kateellinen suomenruotsalaisille mutta heidän etuoikeutensa suututtavat. Eivät he ole mikään sorrettu vähäosainen vähemmistö jota pitää positiivisesti syrjiä. Yliopistojen kiintiöt ovat aivan käsittämättömiä.

Yksi tärkeä syy miksi äänestän perussuomalaisia on heidän kriittinen suhtautuminen edellämainittuihin etuoikeuksiin. Kaikki muuta puolueet ovat ainakin tähän saakka olleet rähmällään pienen eliitin edessä mutta se alkaa muuttumaan. Ei suomenruotsalaisten vapaamatkustaminen tule enää pitkään jatkumaan.

Esimerkkinä ruotsinkielisen kauppakorkean käyneen ekonomin ymmärtämyksen tasosta yksinkertaisessa asiassa.
Arvonlisäverosta piti laskea nettohinta ilman alv:tä. Alv oli silloin 23%. Bruttohinnasta hän nykäisi 23% pois.
Jotkut täällä ehkä ymmärtävät miten poskelleen tuo meni, mutta sitä en ymmärrä, että tuohon toimenpiteeseen tarvittiin monivuotinen ruotsinkielinen koulutus.

Ryssän juutalainen se yrittää taas ruotsinkielistä leikkiä. Ootko yhtä ruma ku tää:
http://is12.snstatic.fi/img/978/1288533608797.jpg

Vain tyhmä mokomaa kyselee.

Mä sanoisin, et o dorgaa kunnostaa mitään! Jos se on vielä puuvene syvällä, niin eihä se liukaan - ei Suorilla Putkillakaan, sitä saa Kihtiselällä liikkeelle.
Sit jos kunnostja on suomenkielinen niin eihän seosaa mitään! Vain ruåttinmaalaiset paremmat ihmiset voi osata kansia bygaa, mut mä ja mun faija vain muovikippoja laitetaan liitää. Se on moottoriveneilyä ruåttiksi ja se on aito asia. mutu askot, auliset, Hannut ja Pekat ovat siis jotakin yrrerestare ikävii. mä välittäjä sen itse sanon

mistäs muuten sana "hurri" tulee?
Hur mycket

Asioille voi tehdä jotakin, se on jopa kansalaisvelvollisuus, ei anneta historian toistaa itseään.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

Kateellisten Siperian jäisistä puskista tulleiden puolimongolien kateellinen sanonta. Lie joku samojedin sukuinen poronpurija keksinyt.

Suomenruotsalaiset tahtovat Suomeen lisää pakolaisia ja vierastyöläisiä vaikka työttömiä on Suomessa vaikka millä mitalla. Vastenmielistä toimintaa, voisi rinnastaa maanpetokseen.

Wikipedia antaa aika villin selityksen "hurrille". Ei kuulosta hyvältä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hurri

No tulojen ja elämäntyylin puolesta? Juontaa niihin aikoihin, kun suomalaiset ei osannu esim. kirjoittaa, ja elivät torppareina ja talonpoikina. Ruotsalaisilla oli parempi koulutus, ja toimeentulo. Onhan Ruotsi vielä nykyäänkin kaikessa parempi kuin Suomi.

"Wikipedia antaa aika villin selityksen "hurrille". Ei kuulosta hyvältä." " "Palstan linkkisuodatin raiskasi linkin... "
Pienen etsimisen jälkeen se "hurtta" löytyi ja näköjään "huru"kin esiintyy joskin toisessa muodossa.
Kiitokset avusta.

Kukaan ei ole yhtään sen parempi kuin kukaan muukaan.Ruotsinkielisiä on vain 6% enään. Bättre folk voisi vaieta jo alkaa puhua lapsilleen Suomea, koska missään muuallakaan pohjois-maissa ei puhuta vieraita kieliä. Tosin Ruots norja ja tanska ovat niin lähellä kielinään toisia, että ovatko ne oikeasti samaa skandinavista kieltä.Suomi Suomalaisille ei Bättre folkeille. Anteeksi mutta tämä on lähinä puolustus isänmaata kohtaan. Ruotsinkielisten pitää hyväksyä itsensä Suomalaisiksi, koska kieli ei tee tteistä Ruotsalaaisia.

Mahtaisiko ilmaus poikia jostain 1850-luvulta? Siltä ajalta, kun alkoi se kansallisromantiikan ja suomalaisuuden aika, jolloin ruotsia puhuvat suomalaiset alkoivat puhua Suomesta omana, Venäjästä riippumattomana valtiona, so että poliittisesti olisi siirrytty entistä väljempään autonomiaan? Millä ei tavan ihmiselle olisi ollut kummoistakaan merkitystä. Tätä suomalaisuutta, nimittäin, tehtiin kohtalaisen kauan ihan vaan ruotsiksi, ja jospa siitä olisi tullut tämä että bättre folk kertoo kansanmiehelle miten pitää olla...
Itse Länsi-Uusimaalla ja Turunmaan saaristossa aika kauan asuneena umpisuomenkielisenä ruotsiaoppineena en osaa panna kovin paljon painoa tälle kielikysymykselle. Duunari on duunari vaikka mitä kieltä puhuisi, puhukoon jokainen omaansa ja opetellaan vähän lisää! Vennamon juuret oli Fennander, Paasikiven Hellsten, eikä kenrl Ehrnroothin tai Mannerheimin suomenkielessä juuri ollut kehumista, monesta muusta jääkäristä puhumatta.... ;)

"monesta muusta jääkäristä puhumattakaan"

En ole tiennytkään, että yllä olevan luettelon henkilöt olivat jääkäreitä!
Aina oppii uutta!

Jos olisit asunut ikäsi kaksikielisellä paikkakunnalla, jossa enemmistö bättretalandefolkia, niin et kummastelisi ollenkaan. Sillä suomalaisilla ei siellä ole mitään sananvaltaa, vaan hurrit jyrää kaiken matalaksi ja vain omia etujaan vaalien.

"Bättre folk? Mistä tuo sanonta on tullut ja kuka sitä levittää. Sillä häväistään meitä ruotsia äidinkielenään puhuvia tietoisesti"

RUOTSIA äidinkielenään puhuvia on todella vähän. Monet ilmoittavat äidinkielekseen ruotsin, vaikka se on "Närpiön murre". Va kostar kilo hauki? jne

Parhaat vitsit ovat tosi tarinoita, tässä yksi sellainen.

---------------------------------------------------------------------------------------

HS - Talous - 8.2.2008
Stockmann vaihtoi kieltä
Jos Stockmannin palisanterikerroksessa on tähän saakka kaikunut hillityn sivistynyt suomenruotsalaisnuotti, aitoruotsalaisen Lindexin lisääminen kauppataloon ei yllättäen lisännytkään svetisismiä, vaan anglismia. Vastaisuudessa Stockmannin valtakieli on maailman yleisin puheenparsi bad English.
Stockmann osti viime vuoden lopulla ruotsalaisen Lindex-vaateketjun, jonka seurauksena yhtiön johtoryhmän kieleksi vaihdettiin englanti. Suomen itsenäisyyspäivä tiesi Lindexille itsenäisyyden menoa, sillä 346 myymälän ja 4600 työntekijän ruotsalaisketju liitettiin osaksi Stockmannia tuolloin.
Lindex-hepeneillä oli dramaattinen vaikutus konsernikielen lisäksi yhtiön rakenteeseen ja taseeseen. Muotiketjun yli 700 miljoonan euron vuosimyynti lähes tuplaa Stockmannin liikevaihdon. Tämän vuoden myynniksi arvioidaan jopa 2,5 miljoonaa euroa. Stockmann on vastedes kahdeksassa maassa ja kuudella aikavyöhykkeellä Norjasta Novosibirskiin toimiva yli 16000 hengen kauppatalo.
Lindexin vetäjä Göran Bille ei ollut moksiskaan itsemääräämisoikeuden menetyksestä, vaan uskoi Stockmannin "muskeleiden" avittavan Lindexiäkin itämaiden valloituksessa. Lindex vetäytyi viime vuonna kokonaan Saksasta, mutta varsinkin naisten muotivaatteisiin keskittyviä myymälöitä avataan lisää Baltiaan, Tsekkiin ja Venäjälle.
Tähän saakka käytännössä velattoman setelipainon omavaraisuusaste romahti kaupan myötä 30 prosentin pintaan, mutta konsernin toimitusjohtajan Hannu Penttilän mukaan sen kanssa kyetään elämään ihan mukavasti. Velkaista pääomarakennetta vahvistetaan tänä vuonna osakeannilla.
Vaikka kauppatalolla on huomattavan raskas investointitahti päällä, Lindexin ostonkaan jälkeen avokätisenä osingonmaksajana tunnettu yhtiö ei tingi omistajien hyysäämisestä: osinkoja jaetaan entistäkin hövelimmin, peräti 85 prosenttia tuloksesta.
Kun koko konsernilla meni hyvin, ei sen osissakaan ole valittamista, mitä nyt Hobby Hall rämpii yhä it-ongelmien kiroissa. Yhtiö otti huhtikuussa käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän, jonka yskiminen rasitti tulosta ja hermoja asiakaspalvelussa. Uusi tekniikka aiheuttaa myös myynnin tuloutusten siirtymiä, minkä lisäksi loppuvuoteen venynyt Venäjän-kaupan avaaminen rasittivat tulosta.
Prosenteissa laskien konsernin kovinta kasvua pitänyt Terhi Okkosen vetämä Seppälä nakutti taas hyvää tulosta, vaikka se jäi viimevuotiselle noin 21 miljoonan euron tasolle. Liikevoittoprosentti on Seppälässä kuitenkin yhä kansainvälistä huippuluokkaa.
Oheisessa laskelmassa tuloksesta on siivottu vajaan kymmenen miljoonan euron myyntivoitto ja oikaistu veroja 26 prosentin verokannalla. HS:n tähtiluokitus notkahti yhtä jalkaa vakavaraisuuden kanssa.
Stockmannin nykykielellä yhtiön gaidanssi on sen suuntainen, että Lindexin akvisiition sulattelua jatketaan ja ekspansio Venäjälle etenee kakkoskvartaalilla, kaikki divisioonat kasvavat ja konsernin profitti jatkuvista operaatioista paranee, vaikka ensimmäinen kvartaali painunee daun Hullujen Päivien siirtyessä huhtikuulle.
Siinä sitä on distanssia, jääkiekkovalmentaja Juhani Tamminen sanoisi.

Romaniassa on pikku Pariisi (Bukarest) ja Suomessa on pikku juutalaiset (suomenruotsalaiset)

Kyllä ruotsinkieliset - siis ihan tavallinen kansa, eikä tehtaanpatruunat ja professorit- suhtautuivat suomenkeilsiin aika ylenkatseisesti.

Tämä asenne väistyi Uudellamaalla vasta sodan jälkeen.

Pampaksen hurrit luulevat vieläkin olevansa JOTAIN suhteessa suomalaisiin, vaikka ovat itse koko Suomen juntein kansanosa.

Alkuperäinen versio on "svenska talande bättre folk". Sehän kertoo kaiken.

Ajoivat ruotsin takaisin pakolliseksi yo-kirjoituksiin 14 vuoden tauon jälkeen. Ei sellaiseen temppuun kuka tahansa kykene, pitää olla narut käsissään joilla muuta yhteiskuntaa ohjaillaan. Ei sellaiseen temppuun kykene kukaan muu kuin bättre folk.

Sanonta ei siis ole ruma vaan totinen tosi.

Eikö täällä kukaan oikeasti tiedä mistä tuo Bättre folk sanonta juontaa juurensa..

Sanonta juontaa juurensa ajalta jolloin Suomi oli Ruotsin vallan alla ja Ruotsista tuli Suomeen aatelisia pelkkiin korkeisiin virkoihin. Suomalaiset eivät siis saaneet ollenkaan korkeita virkoja.

Rumaa on vain bättre folkin oma käytös.

Koska suomalainen kansa eli musikat huomasi ruotsinkielisten olevan heitä musikoita paljon fiksumpia.

Ruotsalaiset rotututkijat saivat kallonmittauksillaan selville, että suomalaiset ovat lyhytkalloisia mongooleja.

PöhveIiähän se niin kovasti kyrsii, kun on niin kova halu olla uljas germaani 😄

Vielä 60-luvulla stokkalla palveltiin ruotsia puhuvat jonon ohi.