Uskonnonvapauden ei tulisi koskea uskonlahkoja

Uskonnonvapaus tulisi säätää kytkeytyväksi valtiokirkon viralliseen asemaan ja siihen, että seurakunnalla on evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen uskontotieteellisen pappiskoulutuksen saaneet papit ja seurakunnan johto. Vain näin voidaan varmistaa se, että seurakuntatoimintaan ei liity niitä kielteisiä ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä kaikille uskonlahkoille.

Uskonlahkojen varainkeruu on asia, joka ei kyllä mitenkään kestä päivänvaloa. Muita asiattomuuksia uskonlahkoissa ovat hengellinen väkivalta, painostaminen, häirintä, uhkailu, eristäminen, aivopesu ja ihmisten hyväksikäyttö (jopa seksuaalisesti ja alaikäisiin ja puolustuskyvyttömiin vammaisiin kohdistuvana, mutta josta niin visusti vaietaan "uskonveljien" kaveripiirissä). Tällaisia asioita harjoittavat uskonlahkot eivät kyllä mitenkään ansaitse nauttia lain suomasta uskonvapaudesta. Kysymys kun on uskonnon nimellisen kilven suojassa harjoitettavasta rikollisuudesta.

Uskonnonvapauden tulisikin kuulua vain luterilaisille ja ortodokseille. Vain nämä kirkkokunnat tulisi luokitella hyväksytyiksi uskonnoiksi, joita uskonnonvapaus koskee.