Mielestäni kristinuskon suurin epäuskottavuus on ajatus täydellisestä jumalasta, aina puhtaasta ja synnittömästä. Tästä syntyy paradoksi: Onko jumala vain robotti joka toimii valmiiksi syötetyn koodin mukaan? Eikö täydellisyys tarkoittaisi myös vapautta rajoittavista koodeista? Jumala jonka jokainen sana on syvintä totuutta ja jokainen teko ehdottoman oipersoonallinen sinänsä jo kuin lasten sadusta. Tähän kun lisätään vaikapa ero vanhan ja uudent testamentin välillä, paradoksi on valmis.
Jumala on persoonallinen entiteetti jolla on tieto hyvästä ja pahasta. Kristinuskon asemaa mielikuvitususkontona lisää inhimillisten piirteiden siivoaminen jumalasta. Eikö täydellisella hyvän ja pahan erottavalla olennolla ole pakko olla vapaa tahto? Jotta tahto olisi oikeasti vapaa, on jumalan täytynyt myös välillä olla tehnyt syntiä. Ollakseen aidosti persoonallinen, täytyy olennon miettiä tekojaan ja antaa persoonansa ailahteluiden vaikuttaa päätökseen. Muuten olento on yhtä persoonallinen kuin tietokone-ohjelma tai vietteihinsä sidottu eläin.
Miten voi tuntea hyvän ja pahan jollei ole oppinut kantapään kautta? Tästä pääsisimme miettimään ovatko kaikki raamatussa synniksi asetetut asiat oikeasti pahoja, aihe olisi kokonaan uuden ketjun arvoinen. Veisikö esim. seksuaaliset hurjastelut jumalan uskottavuutta? Mitä jos jumalalla olikin kerran miehen pippeli pyllyssään? Miksi Jumala ei voisi näin toimia?
Itse palvoisin mielummin jumalaa joka on tehnyt myös virheitä niistä oppien ja viisautta ammentaen. Täydellinen jumala tuntuu saavuttamattomalta. Mytologioiden munailevat ja vähän väliä selvää vääryyttä tekevät jumalat ovat paljon pidettävämpiä .ja uskottavampia. Jos olisi jumala, tähän ei olisi sidottu täydellisen hyvyyden ja puhtauden ehtoja. Välillä jumala juopuisi vallastaan, käyttäisi voimiaan väärin ja kehittyisi henkisesti samalla tavalla kuin ihmisetkin. Kristinuskon Jumala muistuttaa lähinnä Mikki Hiirtä, hahmoa josta on hankala pitää liian täydellisyyden vuoksi.
Jumala on persoonallinen entiteetti jolla on tieto hyvästä ja pahasta. Kristinuskon asemaa mielikuvitususkontona lisää inhimillisten piirteiden siivoaminen jumalasta. Eikö täydellisella hyvän ja pahan erottavalla olennolla ole pakko olla vapaa tahto? Jotta tahto olisi oikeasti vapaa, on jumalan täytynyt myös välillä olla tehnyt syntiä. Ollakseen aidosti persoonallinen, täytyy olennon miettiä tekojaan ja antaa persoonansa ailahteluiden vaikuttaa päätökseen. Muuten olento on yhtä persoonallinen kuin tietokone-ohjelma tai vietteihinsä sidottu eläin.
Miten voi tuntea hyvän ja pahan jollei ole oppinut kantapään kautta? Tästä pääsisimme miettimään ovatko kaikki raamatussa synniksi asetetut asiat oikeasti pahoja, aihe olisi kokonaan uuden ketjun arvoinen. Veisikö esim. seksuaaliset hurjastelut jumalan uskottavuutta? Mitä jos jumalalla olikin kerran miehen pippeli pyllyssään? Miksi Jumala ei voisi näin toimia?
Itse palvoisin mielummin jumalaa joka on tehnyt myös virheitä niistä oppien ja viisautta ammentaen. Täydellinen jumala tuntuu saavuttamattomalta. Mytologioiden munailevat ja vähän väliä selvää vääryyttä tekevät jumalat ovat paljon pidettävämpiä .ja uskottavampia. Jos olisi jumala, tähän ei olisi sidottu täydellisen hyvyyden ja puhtauden ehtoja. Välillä jumala juopuisi vallastaan, käyttäisi voimiaan väärin ja kehittyisi henkisesti samalla tavalla kuin ihmisetkin. Kristinuskon Jumala muistuttaa lähinnä Mikki Hiirtä, hahmoa josta on hankala pitää liian täydellisyyden vuoksi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Puhelin paskoo sanat :(
Oipersoonallinen onyhtäkuin oikeamielinen
Täydellisyys on mahdotonta. Millainen on täydellinen koko? muoto? entä lämpötila?
Jos on hyvä ilman pahuutta, niin on kuin kolikko jossa on vain yksi puoli, eli epätäydellinen.
Vedenpaisumus kertomuksessa Jumala lahtasi lähes koko ihmiskunnan ja katui sen jälkeen tekemäänsä, eli raamatussa seikkaileva Jumala on kaukana täydellisestä.
Koko 'Jumala on täydellinen' juttu on vain yksi uskovaisten aivopieruista, aivan kuten muutkin Jumalan ominaisuudet, kuten kaikkitietävyys ja kaikkivoipaisuus.
Suuresta ahdingosta:
Matteus 24 luku.
21. Jae: Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan.
22. Jae: Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
Eli Jumala on jollain tavalla etukäteen testannut suunnitelmiaan.
Uskovaiset hakkaavat villisti hanskaansa, kun he kuvittelevat kuinka heidän 'rakastava' Jumalansa tuhoaa maapalloa ja kiduttaa ihmiskuntaa ihan tässä kohta lähitulevaisuudessa.
Itse uskon tekojen mukaiseen tuomioon.
Usko mitä uskot, mutta joka tapauksessa kuolet muiden tapaan.
"Itse uskon tekojen mukaiseen tuomioon. "
Niinpä niin, siksi onkin outoa, että joku pitää Jumalaa oikeudenmukaisena.
Sellainen kuin me olemme nyt, on Jumala joskus ollut. Tämä on palautetun kirkon kautta saatua viisautta. Jumala ei ole meidän kuvitteluidemme mukainen eivätkä Hänen ajatuksensa ole meidän ajatuksiamme. Hän on saavuttanut täydellisyyden, jota kohti meidän on aika nyt kulkea.
Tutki: www.mormonit. fi
Korjaus osoitteeseen:
www.mormonit.fi
Etsivä ei löydä muuta kuin pelkkää kuvitelmaansa.
Miksi sinun määritelmä siitä minkälainen täydellisen Jumalan tulisi olla, olisi oikea? Pystytkö edes epätäydellisenä käisttämään mitä taydellinen on?
"Itse palvoisin mielummin jumalaa joka on tehnyt myös virheitä niistä oppien ja viisautta ammentaen. "
Ei virheitä tarvitse itse tehdä, että voi ymmärtää mikä on järkevää ja mikä ei. Yhtä hyvin voisit palvoa jonkun naapuirin Eskoa, jos mikä tahansa käy. Mielestäni se ei olisi mitenkään perusteltavissa järkeväksi toiminnaksi.
Täydellisyys ja persoonallisuus ovat toisensa pois sulkevat vaihtoehdot. Täydellinen jumala olisi lähinnä panteismia, kaikkialla läsnä oleva persoonaton energia, josta kaikki koostuu. Persoonallisella jumalalla ei olisi persoonaa jollei tällä olisi vapaata tahtoa, kykyä tehdä myös huonoja valintoja ja selkeää eroa oman olemuksen ja kaiken muun välillä.
Mielestäni palvominen ylipäätänsä on vammaista. Millainen narsisti Jumala on, kun häneen uskomattomuudestaan rangaistaan ikuisella kidutuksella
Mielestäni hyvä Jumala olisi enemmän kuin opettaja tai isällisyyteen kallellaan oleva hahmo kuin abstrakti ajatus mahdottomasta, samaan aikaan kolmiyhteinen, persoonallinen, täydellinen, kaikkivoipa ja kaikkitietävä olento.
Jumala voisi ilman täydellisyyttäkin olla seuraamisen arvoinen. Kuin hyvä yliluonnollisella tasolla toimiva opettaja, joka täyttää oppilaansa innolla ja opastaa tätä hyvän elämän tielle. Tai kuin kaikkien olevien isä joka kasvattaa lapsestaan kunniallisen ja omillaan pärjäävän yksilön. Tällainen ei raamatun Jumala nimistään kuten "paimen" tai "taivaan isä" huolimatta ole.
Kristinuskon Jumala on kuin teräsmies, joka nyt vaan on paras ja täydellinen, vaikka itse rikkookin asettamiaan lakeja vastaan ja pakottaa kaikki palvomaan itseään helvetin uhalla. Tällainen Jumala on selkeän olemattomuutensa lisäksi myös vastenmielinen seurata.
Eipä se Raamatun Jumala kovin täydelliseltä kyllä vaikuta. Katuu ja suuttuu ja leppyy vihastuu taas. On pikkumainen, ja kaikkea muuta kuin armahtava.
Raamtun Jumala on itämaisen tyrannin peilikuva.
Määrittele täydellinen
Hel.vetin pelkoa on hyvä lievittää kaikilla keinoin.
Uskiksella on sillai helppo olla ettei ole tätä pelkoa vaan toivo paremmasta.
Kyllä käy uskiksia kateeksi. Ei maha mittää...