Olen tutkinut asiaa ja hän oli sairas. Hän oli sotafanaattinen henkilö, ja halusi pienestä pitäen murtaa Venäjän keisarikunnan. Hänen päänsä oli lapsena selvästi isompi muuhun kroppaan verrattuna. Hän oli pelkuri ja hankki siksi rinnalleen "kovia jätkiä" kuten Stalinin. Hän pärjäsi koulussa hyvin ja oli suorastaan nero. Muutaman vuoden hän luki vain Marxia ja hänestä kehkeytyi sosialisti ja vallankumouksellinen. Hän suunnitteli, että valtio kuolisi itsestään pois, ja hän halusi rakentaa MARSIIN sosialistisen paratiisin. Hän kuitenkin tiesi ettei se olisi mahdollista ja hänen mielessään oli vain pettää lupauksensa utopiasta, ja rakentaa samanlainen riistokapitalistinen valtio kuin Venäjän keisarikunta. Hänen suurin idolinsa oli aina muuan Friedrich Engels. Hän ei pitänyt Marxista läheskään yhtä paljon. Hänellä oli myös pakottava tarve olla AINA oikeassa ja tuhota toisin ajattelijat. Hänellä todettiin 6 syndroomaa tai oireyhtymää.
Lopuksi Stalin murhasi Leninin.
Mutta oli hieno mies.
Lopuksi Stalin murhasi Leninin.
Mutta oli hieno mies.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aloituksen kirjoittaja on päästään pipi.
ookko muistanut h....ta...
ei silti kiinnosta... olet sairas ja surkea paska....
"Hän oli sotafanaattinen henkilö, ja halusi pienestä pitäen murtaa Venäjän keisarikunnan."
Ja siinä hän valitettavasti onnistuikin, mutta ei ilman ensimmäisen maailmansodan Venäjälle aiheuttamaa katastrofia ja Venäjän silloisen vihollisen Saksan kyynistä apua (mielenkiintoista on kyllä sekin, mistä lähteistä Trotski sai niin paljon rahaa New Yorkista ennen Venäjälle siirtymistään v. 1917 - Solzhenitsyn ja muut ovat aiheellisesti pohdiskelleet, oliko bolševikkikaappaus myös Wall Streetin rahoittama). Toisaalta suomalaisetkin (niin sosialistiset kuin porvarillisetkin vallankumoukselliset) auttoivat Leniniä monessa yhteydessä, kuten neuvostoliittolais-suomalainen elokuva Luottamus niin hyvin kuvaa. Pettureita, rikollisia ja terroristeja kaikki tyynni... Niin kuin Putin on antanut ymmärtää, Leninille ei voi koskaan antaa anteeksi Brest-Litovskin rauhaa, jossa Venäjä silvottiin (ja jossa Suomi siirrettiin Venäjän etupiiristä Saksan alusmaaksi, mikä ratkaisi Suomen sisällissodan lopputuloksen).
Leninillä oli vallankumouksen alettua pikälle edennyt syfilis. Juuri sen katsottiin olevan suurin syy hänen raivonpuuskiinsa ja verenhimoon.
Lenin kuoli vähän yli 50-kymmpisenä. Hänellä oli sairauksia ja hän oli viimeiset ajat sairaslomalla ts. kykenemätön työhön. Niin kuin tuppaa useimmat olemaan ennen kuolemaansa.
Leninin suurin rikos oli olla mukana toteuttamassa lokakuun vallankumousta. Ja kun työväenluokka pystyi pitämään vallan, hänen syntilistansa pahenee. Ainakin porvarien mielestä.
Brestin rauha oli pakkorauha. Ilman sitä vallankumous olisi tuhoutunut. Syksyllä alkoivat tsaarin kenraalien ja kaptialisitien kapinat neuvostovaltaa vastaan ja niissäkin oli kestämistä. Suomalaiset muuten harjoittelivat jo silloin ennakkoon Vienan metsien valtaamista. Nyt Venäjä myy puuta sotimatta.
Teoreetikon vian lisäksi Leninillä oli reaalipoliitikon vika. Hän kykeni arvioimaan tilanteiden aiheuttamia tehtäviä ja siinä mielessä hänen subjektiiviset kykynsä olivat suuret.
Palstalla pitäisi ottaa syksymmällä Venäjän kehitys helmikuun porvarillisesta vallankumouksesta 1917 ja vuoden 1922 välillä. Tulisi ohessa todellista tietoa vallankumouksen kulusta.
On päivänselvää jo nyt, että pösilöt eivät pystyneet johtamaan valtaisaa maailmanhistoriallista tapahtumaa vaikka aloitus niin antaa ymmärtääkin.
MOLSKIS!
Myös lokakuun 1917 vallankumous oli Leninin johtaman etujoukon suorittama PORVARILLINEN vallankumous. Feodaaliyhteiskunta, joka Venäjä tuolloin oli, ei voi muuttua yhdessä yössä sosialistiseksi vaan joutuu ensin käymään läpi kapitalismin, joka Venäjällä tällä hetkellä vaikuttaa. Neuvostoliiton ajan "kvasi-sosialismi" oli esikapitalistista valtiokapitalismia, jonka aikana teollinen infrastruktuuri tehtiin ja luotiin edellytykset kehittyneelle kapitalismille. Aito työväenvallankumous antaa odottaa itseään Venäjällä. Tämä tapahtunee joskus länsi-Euroopan sosialismiin siirtymisen jälkeen.
"Myös lokakuun 1917 vallankumous oli Leninin johtaman etujoukon suorittama PORVARILLINEN vallankumous"
Helmikuun vallankumous oli puhtaasti porvarillinen. Siinä pyyhkäistiin pois loismainen keisarijärjestelmä. Kaikenlaiset "sosialistit" porvarillisten puolueiden ohella pyrkivät säilyttämään kapitalismin ja kapitalistiluokan johtoaseman.
Lokakuun kumouksessa Valta siirtyi työväenluokalle yhdessä köyhimmän ja keskivarakkaan talonpoikaston kanssa. Talonpoikaisvaltaisessa maassa ei toisin voinut olla.
Neuvostovallan ensi tehtävä oli viedä porvarillisen vallankumouksen tehtävät loppuun saakka. Feodaalisen järjestelmän kumoaminen maaseudulla, virkakoneiston saatttaminen irti feodaaliherrojen ja nousevan kapitalismin otteesta sekä sodan lopettaminen.
Jo 1918 keväällä Lenin esitti teesit "Neuvostovallan lähimmät tehtävät" ja siinä asetettiin siirtymäajaksi valtiokapitalismin tunnus. Kansalaissodan jälkeen 1921 jälkeen maa oli kaikin tavoin rappiotilassa ja tunnus tuli pakon sanelemana käytäntöön. Kapitalismia työväenluokan johtaman valtion valvonnassa kun suurteollisuus oli kansallisetttu. Trotski muuten esitti jatkettavaksi kansalaissodan sanelemaa "sotakommunismia" ja se olisi vienyt neuvostovallan tuhoon.
Venäjällä oli eräs ongelma, kansansivistyksen alhaisuus. Lukutaidoton kansa ei voinut rakentaa teollisuutta. Kehittyneessä kapitalismissa samaan aikaan perussivistyksen taso oli paljon korkeammalla. Venäjä uhrasi 20 luvulla valtavat summat perus- ja korkeakoulusivistyksen kohottamiseen.
1970 alussa oli esillä Kosyginen suunnitelma. Yksinkertaisesti siinä esitettiin arvolain salliminen teollisuudessa ja maataloudessa. Öljymiljoonien ja tuottavan teollisuuden tehtävä ei ylipäänsä ole tukea kannattamattomia yrityksiä.
Ehkä se olisi synnyttänyt hieman tilapäistä työttömyyttä mutta toisaalta se olisi kehittänyt tuotantovoimia joutuisasti eikä taloudellista romahdusta olisi tullut. Afaganistanin sota oli myös suuri virhe.